Liiton säännöt

Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimintaa ja päätöksentekoa ohjaavat säännöt, strategia ja siitä johdettu toimintasuunnitelma sekä hallintoperiaatteet ja henkilöstöperiaatteet. Liiton toiminta on luonteeltaan yleishyödyllistä. Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää vuosittain koolle kutsuttava liittokokous.

(Säännöt hyväksytty liiton kevätkokouksessa 11.5.2023)

1 § Liiton nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Suomen Tekstiili ja Muoti ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistystä sanotaan jäljempänä liitoksi.

2 § Liiton tarkoitus
Liitto toimii tekstiili- ja muotialaa harjoittavien jäsentensä edunvalvonta-, työnantaja-, koulutus-, neuvonta- sekä palvelujärjestönä. Liiton tarkoitus on huolehtia jäsenten menestymisestä avoimessa globaalissa kilpailussa.

3 § Liiton toiminta
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

  • toimii tekstiili- ja muotialan yritysten ja toimialan kehittämiseksi sekä kilpailukyvyn edistämiseksi ja varmistamiseksi
  • valvoo jäsentensä elinkeinopoliittisia- ja työnantajaetuja
  • neuvottelee ja tekee alan työehtosopimukset, opastaa jäseniä niiden soveltamisessa sekä toimii työriitojen ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi
  • vaikuttaa työelämän kehittämiseen ja toimivien työmarkkinakäytäntöjen edistämiseen sekä
    edistää toimialan tutkimus- ja opetustoimintaa
  • toimii muilla vastaavilla tavoilla liiton tarkoituksen toteuttamiseksi ja jäsentensä parhaaksi.

4 § Jäsenyys
Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä Suomessa toimiva, tekstiili- tai muotialaa harjoittava yritys, joka on joko yksityinen henkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö tai tällaisten muodostama rekisteröity yhdistys, jonka liiton hallituksen puheenjohtajisto hyväksyy jäseneksi. Varsinaisella jäsenellä tulee olla vähintään yksi vahvistettu tilinpäätös tai palkattuja työntekijöitä jäseneksi hyväksyttäessä.

Hallituksen puheenjohtajisto voi hyväksyä liittoon myös sellaisen uuden tekstiili- tai muotialaa harjoittavan yrityksen, joka on joko yksityinen henkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö ja jolla ei ole vielä palkattuja työntekijöitä tai vahvistettua tilinpäätöstä. Tällaista jäsentä kutsutaan startup-jäseneksi.

Hallituksen puheenjohtajisto voi hyväksyä Suomessa toimivan startup-jäsenen varsinaiseksi jäseneksi yrityksen suostumuksella, kun yritys palkkaa työntekijän tai työntekijöitä tai yrityksen ensimmäisen vahvistetun tilinpäätöksen jälkeen.

Hallituksen puheenjohtajisto voi hyväksyä liittoon myös kumppanijäseniä. Kumppanijäsenyys on mahdollinen muilla toimialoilla toimiville yhteisöille ja säätiöille.

Startup- ja kumppanijäsenen velvollisuus on maksaa liiton hallituksen päättämä jäsenmaksu. Startup- ja kumppanijäsenellä ei ole läsnäolo-, puhe- eikä äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa.

Varsinaisen jäsenyyden liitossa tulee kattaa kaikki tekstiili-, muoti- tai vastaava toiminta, joka tapahtuu jäsenyrityksessä, sen tytäryhtiöissä tai pääosin samaan omistukseen kuuluvissa muissa alan yrityksissä.

Jäsenyys liitossa säilyy sääntömuutoksen yhteydessä, vaikka liiton sääntöjä muutetaan siten, että jäsen ei täyttäisi enää sääntöjen jäseneksi ottamisen edellytyksiä.

5 § Jäsenmaksut
Varsinainen jäsen suorittaa liitolle jäseneksi tullessaan liittymismaksun sekä vuosittain jäsenmaksun, joiden suuruus ja laskentaperusteet määrätään liiton syyskokouksessa.

Varsinaisen jäsenen jäsenmaksu vahvistetaan kalenterivuosittain euromääräisenä tai prosentuaalisena osuutena joko jäsenen edeltävän kalenterivuoden aikana Suomessa maksamien palkkojen yhteissumman perusteella tai jäsenen edeltävän kalenterivuoden liikevaihdon perusteella tai jäsenen edeltävän vuoden tuotannon jalostusarvon perusteella taikka yhdistelmänä joistakin edellä mainituista perusteista.

Lisäksi voidaan päättää euromääräisestä vähimmäis- ja/tai enimmäismaksusta.

Startup- ja kumppanijäsenen jäsenmaksun päättää liiton hallitus.

Uusi jäsen suorittaa ensimmäisenä jäsenyysvuotenaan jäsenmaksun niiden kuukausien osalta, joina se sanottuna vuonna on kuulunut liittoon.

Jos jäseneksi liittyy sellainen uusi yritys, joka ei ole liittymisvuotta edeltäneenä kalenterivuonna harjoittanut toimintaa, käytetään jäsenmaksun suuruutta laskettaessa jalostusarvoa ja/tai palkkasummaa ja/tai liikevaihtoa, jotka saadaan laskemalla näiden vuotuinen määrä jäseneksi liittymistä lähinnä seuraavien kahden kalenterikuukauden perusteella.

Syyskokous voi määrätä jäsenille ylimääräisen vahvistettujen laskuperusteiden mukaisesti määräytyvän lisämaksun, joka suuruudeltaan saa kuitenkin olla enintään yhtä suuri kuin jäsenen vuosimaksu. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry:n sääntöjen 5 §:n mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi liittokokous voi päättää ylimääräisen vuosimaksun perimisestä.

Jäseneltä voidaan veloittaa ylimääräinen maksu liiton suorittamista ylimääräisistä palveluista, joiden ei voida katsoa kuuluvan yleisen jäsenpalvelun piiriin.

Maksujen myöhästyessä on yliajalta suoritettava korkolain mukaista korkoa.

Hallitus voi myöntää poikkeuksia jäsenmaksusta, jos jäsenen maksukyky on olennaisesti alentunut.

Liitto voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja.

6 § Jäsenen velvollisuudet
Liiton jäsen sitoutuu noudattamaan Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n sääntöjä sekä muita sääntöjä ja ohjeita, joita liitto ja sen jäsenet ovat velvollisia noudattamaan.

Varsinaisen jäsenen on vuosittain annettava liitolle tiedot työsuhteessa olleiden henkilöiden keskimääräisestä luvusta ja heille maksettujen palkkojen yhteismäärästä, yrityksen liikevaihdosta sekä tiedot, joiden perusteella jalostusarvon mukaan määräytyvä jäsenmaksuosuus on laskettavissa.

Varsinainen jäsen on velvollinen muutoinkin antamaan liitolle sen toiminnan kannalta tarpeellisia tilastollisia ja muita tietoja. Jäsentä koskevat tiedot käsitellään luottamuksellisina.

Varsinainen jäsen ei ole oikeutettu liiton suostumuksetta ottamaan palveluksessaan olevien henkilöiden kanssa tehtäviin sopimuksiin määräyksiä, jotka rajoittavat työnantajan oikeutta

  • määrätä työn johdosta ja jaosta
  • ottaa tai erottaa työntekijöitä, riippumatta siitä, ovatko he järjestäytyneitä
  • julistaa työsulku, kun se on liiton hallituksen hyväksymä.

Varsinainen jäsen ei myöskään ole oikeutettu liiton suostumuksetta

  • tekemään työehtosopimusta
  • maksamaan työtaisteluajalta palkkaa työtaisteluun osallistuneelle henkilölle.

7 § Jäsenyyden päättyminen
Jos jäsen haluaa erota liitosta, tulee hänen jättää liiton jäsenasioita hoitavalle toimihenkilölle kirjallinen ilmoitus taikka ilmoittaa erosta liiton kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Jäsenyys lakkaa sen tammi- tai heinäkuun alusta lukien, joka ensiksi seuraa kuuden (6) kuukauden kuluttua ilmoituksen tekemisestä. Liiton hallituksella on oikeus hyväksyä jäsenyyden päättyminen myös aiemmin.

Jäsenyys liitossa lakkaa hallituksen päätöksellä heti kun jäsen lopettaa toimintansa tai luovuttaa liiketoimintansa, jonka perusteella se on ollut liiton jäsenenä, tai joutuu konkurssitilaan.

Erotessaan liitosta jäsen ei ole oikeutettu saamaan takaisin liitolle suorittamiaan maksuja.

Hallitus voi erottaa jäsenen tai antaa varoituksen, jos varsinainen jäsen

  • rikkoo sääntöjen mukaisia määräyksiä tai yleisesti noudatettua työnantajanäkökulmaa
  • jättää noudattamatta voimassa olevaa itseään koskevaa työehtosopimusta
  • jättää noudattamatta liiton kokousten päätöksiä tai hallituksen valtuutuksensa puitteissa antamia määräyksiä
  • jättää jäsenmaksunsa suorittamatta
  • toimii lakia tai hyviä tapoja vastaan tai sen toiminta on muutoin omiaan aiheuttamaan vahinkoa muille jäsenille tai toimialan maineelle.

Yllämainitussa tilanteessa hallitus voi vaatia jäsentä suorittamaan liitolle vahingonkorvausta enintään sen määrän, joka vastaa nelinkertaisena summaa, jonka jäsen viimeksi jäsenmaksuna on suorittanut tai olisi pitänyt suorittaa laskettuna näiden sääntöjen mukaisella tavalla.

Hallitus voi erottaa startup-jäsenen tai antaa varoituksen, jos startup-jäsen

  • ei palkattuaan työntekijöitä tai saatuaan vahvistetun tilinpäätöksen ole kahden vuoden sisällä hakeutunut liiton varsinaiseksi jäseneksi
  • rikkoo sääntöjen mukaisia määräyksiä
  • jättää noudattamatta liiton kokousten päätöksiä tai hallituksen valtuutuksensa puitteissa antamia määräyksiä
  • jättää jäsenmaksunsa suorittamatta
  • jos startup-jäsen toimii lakia tai hyviä tapoja vastaan tai sen toiminta on muutoin omiaan aiheuttamaan vahinkoa muille jäsenille tai toimialan maineelle.

Hallitus voi erottaa kumppanijäsenen tai antaa varoituksen, jos kumppanijäsen

  • rikkoo sääntöjen mukaisia määräyksiä
  • jättää noudattamatta liiton kokousten päätöksiä tai hallituksen valtuutuksensa puitteissa antamia määräyksiä
  • jättää jäsenmaksunsa suorittamatta
  • jos kumppanijäsen toimii lakia tai hyviä tapoja vastaan tai sen toiminta on muutoin omiaan aiheuttamaan vahinkoa muille jäsenille tai toimialan maineelle.

Erottamisperusteita arvioitaessa jäsenen toiminnaksi katsotaan myös jäsenen hallituksen jäsenen, toimitusjohtajan tai johtoryhmän jäsenen toiminta.

8 § Liiton toimielimet ja asiainhoito
Liiton päätösvaltaa käyttävät varsinaiset jäsenet liittokokouksissa. Liiton asioita hoitavat ja sen toiminnasta vastaavat hallitus ja toimitusjohtaja.

9 § Liiton kokoukset
Liiton varsinaiset kokoukset pidetään kaksi kertaa vuodessa. Kevätkokous pidetään ennen toukokuun loppua ja syyskokous viimeistään joulukuussa.

Ylimääräisiin kokouksiin varsinaiset jäsenet kokoontuvat asian niin vaatiessa, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 1/10 liiton äänioikeutetuista varsinaisista jäsenistä sitä kirjallisesti liiton hallitukselta pyytää erityisesti ilmoitettua asiaa varten. Hallitus määrää kokouksen ajan ja paikan.

10 § Kokouskutsut liiton kokouksiin
Kutsu liiton kokouksiin julkaistaan liiton verkkosivuilla tai lähetetään jäsenille kirjeitse tai sähköpostilla vähintään 10 päivää ennen kokousta jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen.

Ylimääräinen liittokokous kutsutaan koolle samalla tavalla kuin liiton sääntömääräinen vuosikokous.
Jos käsiteltävä asia on kiireellinen, voidaan kutsu ylimääräiseen kokoukseen lähettää vähintään kolme päivää ennen kokousta

11 § Puhe- ja äänivalta liiton kokouksissa
Liiton kokouksissa on jokaisella jäsenmaksunsa suorittaneella jäsenellä yksi (1) ääni edellisenä vuonna jäsenmaksuna suorittamaansa kutakin euroa kohti.

Kukaan ei voi kuitenkaan äänestää enemmällä kuin kymmenesosalla (1/10) kokouksessa edustettuna olevasta äänimäärästä.

Kokouksen puheenjohtajan vaalissa jäsenellä on yksi ääni.

Kokouksen päätökseksi tulee 22 §:ssä mainittua poikkeusta lukuun ottamatta se ehdotus, jonka puolesta enimmät äänet on annettu.

Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla. Vaali on jonkun sitä pyydettäessä toimitettava suljetuin lipuin muissa asioissa tulee kokouksen päätökseksi se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut.

12 § Liiton kokouksissa käsiteltävät asiat
Liiton kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  • esitetään hallituksen kertomus liiton toiminnasta edellisenä kalenterivuonna
  • esitellään edellisen vuoden tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus
  • päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
    muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Liiton syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  • määrätään varsinaisten jäsenten jäsenmaksut sekä vahvistetaan talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi
  • vahvistetaan seuraavaksi kalenterivuodeksi valittavien hallituksen jäsenten lukumäärä
    määrätään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot
  • valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat
  • valitaan hallituksen muut jäsenet
  • valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö tarkastamaan seuraavan tilikauden kirjanpito, tilinpäätös ja hallinto
  • muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Ilmoitus asiasta, jonka varsinainen jäsen haluaa saattaa sääntömääräisen kokouksen käsiteltäväksi, on toimitettava hallitukselle kuukautta ennen kokousajankohtaa.

Liiton ylimääräisessä kokouksessa käsitellään ainoastaan kokoukseen erikseen ilmoitetut asiat.

13 § Hallitus
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa sekä 6–15 jäsentä.

Jäsenet valitaan liiton syyskokouksessa ja hallituksen jäsenen toimikausi alkaa seuraavan vuoden alusta.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme kalenterivuotta. Välitön uudelleenvalinta hallituksen jäseneksi on mahdollista kerran.

Hallituksen jäseneksi voidaan valita uudestaan aikaisintaan 3 vuoden kuluttua edellisen hallituskauden päättymisestä.

Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kolme (3) kalenterivuotta. Välitön uudelleenvalinta on mahdollista kerran. Hallituksen puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi valittavan tulee olla toiminut aiemmin liiton hallituksen jäsenenä.

Puheenjohtajana toimimista ei lasketa mukaan henkilön hallitusjäsenyyden toimikausiin.
Hallituksen jäsen voi erota ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallituksen puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle.

Hallituksen jäseneksi voidaan valita henkilö, joka toimii varsinaisen jäsenyrityksen hallituksen jäsenenä, toimitusjohtajana tai johtajana tekstiili- tai muotialalla.

Hallituksen jäsenten valinnassa on otettava huomioon, että jäsenet edustavat jäsenkunnan rakennetta.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun vähintään kolmannes jäsenistä on saapuvilla.

Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

14 § Hallituksen tehtävät
Hallituksen tehtävänä on

  • seurata kehitystä liiton toimintapiirissä sekä ryhtyä niihin toimenpiteisiin, jotka ovat omiaan edistämään liiton tarkoitusperiä
  • kutsua koolle liiton varsinaiset kokoukset sekä tarpeelliset ylimääräiset kokoukset ja valmistella niissä käsiteltäväksi tulevat asiat
  • hoitaa näiden sääntöjen sekä liiton kokousten antamien ohjeiden mukaan liiton asioita, hallintoa ja taloutta
  • panna täytäntöön liiton kokousten päätökset
  • vastata liiton varallisuuden hoidosta sekä päättää liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä
  • päättää jäsenten ottamisesta, eroamisesta ja erottamisesta
  • päättää liiton edustajien ja näiden varamiesten valinnasta Elinkeinoelämän keskusliitto ry:n toimielimiin
  • ottaa toimeen ja vapauttaa liiton toimitusjohtaja
  • päättää, onko jäseneltä vaadittava liitolle vahingonkorvausta silloin, kun se näiden sääntöjen mukaan voi tulla kysymykseen ja määrätä sen suuruus sekä ratkaista liittoon kohdistetut korvausvaatimuksia koskevat asiat
  • antaa ohjeita ja määräyksiä niistä yleisistä periaatteista, joita on noudatettava työtaistelun uhatessa tai puhjettua sekä tarvittaessa määritellä kantansa periaatteellisesti tärkeissä työselkkauksissa sekä päättää työsulusta
  • vahvistaa ne yleiset periaatteet, joita liitossa on noudatettava neuvotteluissa toimihenkilöitä ja työntekijöitä edustavien järjestöjen kanssa
  • määritellä ne toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä liiton asioiden hoitamiseksi näiden sääntöjen sekä hallituksen lainmukaisen vastuuvelvollisuuden mukaisesti.

Liiton hallitus voi asettaa pysyviä tai tilapäisiä työryhmiä, toimikuntia tai valiokuntia valmistelemaan ja päättämään määrättyjä asioita hallituksen antamien valtuuksien puitteissa.

15 § Toimitusjohtajan tehtävät
Toimitusjohtajan tehtävänä on

  • pitää liiton kokoukset ja hallitus tietoisina kaikista niille näiden sääntöjen mukaan kuuluvista asioista
  • joko itse tai määräämänsä liiton toimihenkilön välityksellä valmistella ja esitellä liiton kokouksessa, hallituksessa sekä sen asettamissa työryhmissä, toimikunnissa ja valiokunnissa käsiteltävät asiat sekä huolehtia siitä, että näistä kokouksista pidetään pöytäkirjaa
  • huolehtia hallituksen päätösten täytäntöönpanosta
  • johtaa liiton toimistoa ja järjestää sen työt
  • hoitaa liiton taloutta
  • hoitaa liiton suhteita viranomaisiin, työmarkkina- ja taloudellisiin järjestöihin sekä sidosryhmiin
  • valtuuksiensa puitteissa muutoinkin hoitaa liiton asioita ja tarpeen vaatiessa tehdä esityksiä liiton hallitukselle ja sen asettamille työryhmille, toimikunnille ja valiokunnille liiton asioiden hoitamiseksi.

16 § Liiton nimen kirjoittaminen
Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja toimitusjohtaja kukin erikseen sekä se tai ne henkilöt, jotka hallitus siihen määrää.

17 § Tilikausi
Liiton tilikausi on kalenterivuosi.

18 § Työtaistelu
Varsinaisen jäsenen on ilmoitettava heti liitolle toimipaikassaan puhjenneesta työtaistelusta tai työtaistelu-uhasta.

Varsinainen jäsen on velvollinen antamaan liitolle selvityksen työtaistelun laajuudesta, kestosta sekä muista seikoista, joilla on merkitystä työtaistelun kannalta.

Varsinainen jäsen ei saa lakon tai työsulun kestäessä käyttää työssään toisen järjestäytyneen työnantajan yrityksessä lakon tehneitä tai työstä suljettuja työntekijöitä, eikä muutoin heitä avustaa.

19 § Työsulku
Hallitus voi päättää yhtä tai useampaa varsinaista jäsentä koskevan työsulun aloittamisesta ja lopettamisesta.

Hallitus voi antaa varsinaiselle jäsenelle luvan työsulun toimeenpanemiseen. Kirjallisessa lupapyynnössä on mainittava työsulun syyt ja laajuus.

Työsulkupäätöstä on kannatettava ¾ hallituksen kokouksessa annetuista äänistä.

20 § Jäsenille työsulun johdosta maksettavat korvaukset
Lakko- ja työsaartotilanteissa tai liiton hallituksen päättämissä työsulkutapauksissa hallitus voi päättää, onko ja mihin määrään liiton rahastoista maksettava korvausta liiton varsinaisille jäsenille.

Tämä korvaus on määräeräinen jokaiselta lakon, työsaarron tai työsulun johdosta todistettavasti menetetyltä työpäivältä.

Varsinainen jäsen pääsee osalliseksi edellä tässä pykälässä mainituista korvauksista sen kalenterivuoden alusta, joka ensiksi alkaa sen jälkeen, kun jäsen on yhtäjaksoisesti suorittanut sääntöjen edellyttämät vuosi- ym. maksunsa kahtena vuotena.

21 § Muutoksen haku
Jäsenellä, joka ei tyydy hallituksen edellä 20 §:ssä mainitusta korvauksesta tai 6 §:ssä mainitusta erottamisesta tai vahingonkorvauksesta tekemään päätökseen, on oikeus 30 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan kirjallisesti hakea siihen muutosta liittokokoukselta.

Hakemus on osoitettava hallitukselle.

22 § Liiton sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen
Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta tai liiton purkamisesta voidaan tehdä, jos sitä liittokokouksessa on kannattanut vähintään ¾ annetuista äänistä.

Päätös liiton purkamisesta on vahvistettava samanlaisella määräenemmistöllä uudessa aikaisintaan kuukauden kuluttua pidettävässä liittokokouksessa.

Jos liitto puretaan tai lakkautetaan, on sen varat käytettävä johonkin liiton toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen viimeisen kokouksen päättämällä tavalla.