Mahdollisuuksien ala – Viestejä päättäjille

Suomen Tekstiili ja Muoti esittää päättäjille keinoja, joilla tekstiili- ja muotialan potentiaali saadaan käännettyä Suomea nostavaksi kasvuksi ja hyvinvoinniksi.

Tekstiili- ja muotiala on aina ollut uudistuva edelläkävijä. Suomessa se on kokenut ison rakennemuutoksen ja kyennyt uudistumaan moderniksi toimialaksi, jolla on valtava kasvun potentiaali. Monipuolinen ala ei mahdu yhden kapean määritelmän alle: yritysten toiminta vaihtelee pienistä designvetoisista brändeistä teolliseen kuitukangastuotantoon.

 

1. Tuodaan työelämä 2020-luvulle

Kun maailma muuttuu, myös suomalaisen työelämän on muututtava, jotta pysymme mukana kansainvälisessä kilpailussa.

Tarvitaan osaavaa työvoimaa
Meidän pitää huolehtia, että Suomessa on monipuolisesti osaajia eri toimialoille ja että yrityksille riittää osaavia tekijöitä, joiden myös kannattaa liikkua työpaikan perässä. Työ muuttuu, ja myös tekstiili- ja muotialalla yhä useampi työskentelee asiantuntijana tai toimihenkilönä. Digitalisaatio tuo alalle uusia osaamistarpeita.

Vakautta ja työrauhaa, jotka turvaavat pitkäjänteisen ja luotettavan toiminnan
Työrauhalainsäädäntö pitää uudistaa vastaamaan tätä päivää. Tuotanto- ja toimitusvarmuus ovat vientialan yrityksille erittäin tärkeitä. Poliittiset mielenilmaukset voivat olla yrityksille kohtalokkaita, ja siksi niitä pitäisi rajoittaa. On epäreilua, että poliittisista erimielisyyksistä kärsivät yritykset, jotka eivät ole kiistassa osapuolina.

Joustava työpaikkakohtainen sopiminen tukee yritysten kilpailukyvyn kasvua
Alan yrityksissä paikallinen sopiminen on jo pitkään ollut arkipäivää, sillä tekstiili- ja muotialan työehtosopimukset ovat joustavuudessaan edistyksellisiä. Työpaikoilla sopimista kannattaa edelleen lisätä. Tarvitsemme lisää avoimuutta, vuoropuhelua ja luottamusta työpaikoille.

Case: Paikallinen sopiminen

Tekstiili- ja muotialan työehtosopimus mahdollistaa paikallista sopimista varsin laajasti.

Esimerkiksi työvaateyritys Image Wearilla kokoontuu kuukausittain yhteistoimintaryhmä, joka koostuu työnantajan ja työntekijöiden edustajista.

Yhteistoimintaryhmässä käydään läpi kaikki yrityksen ajankohtaiset asiat, kuten esimerkiksi taloudellinen tilanne, tilauskanta ja paikallisen sopimisen asiat. Kaiken lähtökohtana on avoimuus, tiedottaminen ja vuorovaikutus.

Image Wearin yhteistoimintaryhmässä neuvotellaan paikalliset ratkaisut kuten palkkaratkaisujen paikalliset erät, työaikajärjestelyt ja yhteiset pelisäännöt. Työntekijät osallistuvat aktiivisesti yritystoiminnan kehittämiseen ja ideoivat parannuksia työntekemisen tapoihin.

Aktiivisen paikallisen sopimisen kulttuurin tuloksena yrityksessä on mm. otettu käyttöön työaikapankki, joka lisää joustojen mahdollisuutta puolin ja toisin.

2. Osaajat ratkaisevat tulevaisuuden kehityksen suunnan

Kun ala uudistuu ja työelämä muuttuu, osaamista pitää pystyä päivittämään. Osaavan työvoiman saatavuudesta on huolehdittava ja koulutusta on tarkasteltava kokonaisuutena.

Koulutusta kehitettävä kokonaisuutena
Tekstiili- ja muotialan työntekijöistä yhä suurempi osuus on toimihenkilöitä, joilta vaaditaan monipuolista osaamista. Tarvitaan lisää joustavia mahdollisuuksia kehittää osaamista työuran aikana; koulutusmoduuleja, jotka eivät tähtää tutkintoon, vaan osaamisen lisäämiseen.

Koulutus on kokonaisuus: osan alasajo vaikuttaa laajasti alan toimintaan. Esimerkiksi tekstiili-innovaatioiden kehittämisessä kaivataan nyt materiaaliteknistä insinööriosaamista, jonka koulutus lakkautettiin. Koulutusta täytyy koordinoida kansallisesti, jotta voidaan taata riittävä koulutus myös pienillä toimialoilla.

Tekstiili- ja muotialan osaamiskeskittymä Suomeen
Suomalaisen tekstiiliosaamisen laatu on turvattava kohdentamalla rahoitusta alan koulutukseen. Suomeen voidaan koota Ruotsin tapaan alan osaamiskeskittymä, jossa opiskellaan tiiviissä yhteydessä yrityksiin. Monialaisessa oppimisympäristössä voidaan yhdistää tekstiiliteknistä materiaaliosaamista sekä markkinointi- ja liiketoimintaosaamista.

Yrityksille tukea koulutusyhteistyöhön
Uudistunut ammatillinen koulutus siirtää oppimista työpaikoille ilman yrityksille maksettavaa korvausta. Erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tarvitaan koulutukseen tukea. Kysymys ohjausresurssista on ratkottava.

Case: osaamiskeskittymä varmistamaan osaamista

Tekstiili- muotialan yrityksissä tarvitaan monipuolista osaamista: Pelkkä suunnitteluosaaminen ei yksin riitä, vaan tarvitaan myös ymmärrystä esimerkiksi tuotannosta, materiaaleista, tuoteturvallisuudesta ja kansainvälisestä myynnistä ja markkinoinnista.

”Suomessa on esimerkkejä lyhytnäköisistä päätöksistä, joiden vaikutukset koskettavat koko toimialaa. Uusien tekstiili-innovaatioiden kehittämisessä kaivattaisiin nyt kipeästi sitä materiaaliteknistä insinööriosaamista, jonka koulutus ajettiin alas joitakin vuosia sitten”, sanoo Lapuan Kankureiden toimitusjohtaja Esko Hjelt.

Esimerkkejä tästä ovat uudet tekstiilikuidut tai lääkinnälliset innovaatiot, joiden kehittämisessä tarvitaan korkeaa teknistä osaamista.

Ruotsin Boråsissa toimii tekstiilialan osaamiskeskittymä, ja Suomen opetusta ja eri aloja voisi tuoda samaan tapaan enemmän yhteen. Monialaisessa oppimisympäristössä voitaisiin yhdistää suunnittelua, tekstiiliteknistä materiaaliosaamista sekä markkinointi- ja liiketoimintaosaamista ja toimia tiiviissä yhteydessä alan yrityksiin.

3. Uusia, innovatiivisia menestystuotteita Suomesta

Suomessa kehitetään tekstiilialan innovaatioita, jotka tarjoavat huimia mahdollisuuksia. Uudet tuotteet ja menetelmät on saatava kaupallistettua yritysten käyttöön ja kuluttajien saataville.

Suomeen innovaatioiden edistämisen ohjelma
Tarvitsemme innovaatioiden edistämisen ohjelman, jonka tavoitteena on, että suomalaisen tutkimuksen tulokset sekä uudet tuotteet ja menetelmät saadaan kaupallisiksi tuotteiksi Suomessa. Näin voidaan auttaa kehittämään uusia menestystarinoita, jotka vievät Suomea eteenpäin ja luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. On myös tärkeää, että toimialat ovat tuki-instrumentteja myönnettäessä samalla viivalla. Näin voidaan tukea kaikkien alojen kehitystä keksinnöistä menestystuotteeksi.

Moderneja tukia ja ketteriä rahoitusinstrumentteja innovaatioiden kehittämiseen
Osana ohjelmaa tulee panostaa erityisesti rahoituksen kehittämiseen. Uusissa, aiempaa ekologisemmissa tekstiilimateriaaleissa käydään kansainvälistä kilpajuoksua. Tarvitaan rohkeaa ja ketterää rahoitusta: sekä julkista tukea että yksityisiä sijoittajia. Esimerkiksi Business Finlandin innovaatiorahoituksessa tulee ymmärtää eri toimialojen erityispiirteitä ja mahdollisuuksia.

Case: uudet tekstiilikuidut

Suomessa on ainutlaatuista osaamista uusissa, aiempaa ympäristöystävällisemmissä tekstiilikuiduissa.

Infinited Fiber Company tekee uutta kuitua tekstiilijätteestä, Spinnova puusta. Molemmat yritykset ovat koelaitosvaiheessa. Lisäksi Aalto-yliopiston Ioncell-kuidulle kaavaillaan koelaitosta, joka aloittaisi toimintansa vuonna 2020.

Infinited Fiberin menetelmä tuo kaivattuja ratkaisuja tekstiilien kiertotalouteen, sillä sen avulla vanhat vaatteet ja tekstiilit pystytään kierrättämään uudeksi kuiduksi ja sitä kautta vaatteeksi. Spinnovan menetelmä puolestaan on ainutlaatuinen, koska se pystyy tekemään tekstiilikuitua suoraan sellusta ilman kemikaaleja. Ioncellissä prosessi tapahtuu suljetussa kierrossa.

Uusille kuiduille on maailmalla potentiaaliset miljardien markkinat, sillä perinteisille kuiduille kaivataan kipeästi korvaajia. Esimerkiksi puuvillan viljelypinta-alaa ei voi enää kasvattaa, ja sen viljely kuluttaa paljon vettä. Polyesteri on öljypohjainen kuitu, josta irtoaa mikromuoveja, ja viskoosin valmistus vaatii paljon kemikaaleja.

Teollisten innovaatioiden kaupallistaminen kestää huomattavasti kauemmin kuin it-teknologian tai palvelun. Infinited Fiber Companyn toimitusjohtaja Petri Alava toivoo, että rahoitusinstrumentteja kehitettäisiin tukemaan myös varhaisen vaiheen kasvuyhtiöiden toimintaa.

”Suomesta puuttuu rahoitusinstrumentteja, joilla voitaisiin tukea tämäntyyppisiä teollisia innovaatioista”, Alava sanoo.

4. Suomesta tekstiilien kiertotalouden kärkimaa

Tekstiilien kiertotaloudessa on suomalaisille yrityksille merkittäviä kasvun mahdollisuuksia. Tutkimus, tieto ja uudet innovaatiot ovat keskiössä, kun alan ympäristöhaasteita ratkotaan.

Tekstiilien kiertotalouden edistämiseen EU-tason tiekartta
Tiekartta toimisi työkaluna tekstiilien ympäristövaikutusten vähentämiseen, kierrätyksen tehostamiseen ja uusien palveluihin perustuvien liiketoimintamallien edistämiseen

Kannustimia kiertotaloudesta syntyvälle liiketoiminnalle
Tekstiilien erilliskeräys tulee EU:ssa pakolliseksi vuonna 2025. Siihen kannattaa varautua vauhdittamalla innovaatioita ja poistotekstiilin jalostuslaitosta Suomeen.

Suomessa käytöstä poistuvasta 70 miljoonasta tekstiilikilosta 80% päätyy energiaksi, vaikka valtaosa siitä olisi hyödynnettävissä uudelleen materiaalina. Tekstiilien kiertoa edistäisi esimerkiksi se, että käytöstä poistuvia tekstiilejä ei kohdeltaisi jätteenä vaan raaka-aineena.

Tutkimuksella ratkaisuja tekstiilituotannon ympäristökuormituksen vähentämiseen
Mikromuovit ovat yhteinen haaste, josta tiedetään vielä liian vähän. Tarvitaan lisää tutkimusta, jotta niiden irtoamista pystytään tulevaisuudessa vähentämään. Tekokuitujen kielloilla tai rajoituksilla ongelmaa ei voi ratkaista, sillä myös luonnonkuiduissa on haasteensa. Esimerkiksi puuvillan viljelypinta-alaa ei voi kasvattaa nykyisestä. Uusien ekologisten kuitujen odotetaan osaltaan ratkaisevan ongelmaa, mutta niiden saaminen laajamittaiseen käyttöön kestää vielä pitkään.

Case: omistamisen muutos

Innovaatioihin ja kiertotalouteen liittyvät olennaisina osina myös bisnesmallien muutos ja kuluttajakäyttäytymisen muutos. Tekstiili- ja muotialalla esimerkkejä tästä ovat lainaus- ja vuokrauspalvelut. Juhlavaatteiden ja tiettyjen työvaatteiden vuokraus tai liisaaminen ovat meille jo tuttuja, mutta ilmiö laajenee myös käyttövaatteisiin.

Lasten ulkovaatteiden osaaja Reima testaa parhaillaan palvelua, jossa lapselle sopivat ulkovaatteet toimitetaan kotiin kuukausimaksulla. Paketti tilataan verkossa, ja uudet vaatteet saapuvat aina vuodenajan vaihtuessa.

Vaatelainaamo Vaatepuu puolestaan on Suomen ensimmäinen vaatelainaamoketju. Yrittäjä Soile-Maria Linnemäki tarjoaa asiakkailleen yhteisen vaatekaapin, josta voi lainata designvaatteita ja -asusteita. Linnemäki usko, että iso muutos kuluttamisessa tapahtuu, kun tuotteen lainaaminen on yhtä helppoa kuin vaatteen ostaminen. Hän aikoo laajentaa lainaamon palveluja verkkoon.

Uudet liiketoimintamallit ratkaisevat osaltaan ilmastonmuutokseen liittyviä haasteita, koska ne mm. pidentävät tuotteiden elinkaarta. Ne tarjoavat yrityksille kasvun mahdollisuuksia ja samaan aikaan haastavat perinteisiä yrityksiä. Ne myös asettavat haasteita nykyiselle regulaatioympäristölle.

Case: Materiaalit kiertoon

Kiertotaloudessa materiaalit kiertävät uudelleen ja uudelleen. Jo nyt tekstiilit kiertävät usein esimerkiksi autojen komposiitteihin, erilaisiin eristeisiin tai vaikkapa öljynimeytysmattoihin. Vaatteen kiertäminen uudelleen langaksi, kankaaksi ja vaatteeksi on pidemmässä juoksussa, mutta myös sitä kohti ollaan menossa.

Suomalainen Pure Waste Textiles kierrättää jo tekstiiliteollisuuden leikkuujätettä uusiksi materiaaleiksi ja tuotteiksi. Yritys suunnittelee tulevaisuudessa hyödyntävänsä myös kuluttajilta kerättävää poistotekstiiliä.

Suurin haaste on tekstiilijätteen teollisen mittakaavan keräyksen ja lajittelun kehittäminen. Tekstiilimateriaaleilla on hyvin erilaisia ominaisuuksia, ja eri kuidut vaativat erilaisen käsittelyn.

Työvaateyritys Touchpoint tarjoaa yrityksille työvaatteita materiaalista, jonka voi kierrättää 8 kertaa uudelleen vaatteeksi, ja vielä sen jälkeen materiaalista tehdään komposiittia, joka taipuu esimerkiksi terassikalusteiksi (kuvassa). Yritys hyödyntää paljon myös kierrätyspolyesteria, joka valmistetaan PET-pulloista.

PET-materiaali on käytössä myös useilla kodintekstiilejä valmistavalla yrityksellä. Esimerkiksi jalasjärveläinen Lennol valmistaa tyynyjä ja peitteitä, joiden täyte on valmistettu PET-materiaalista.

5. Kasvuun vauhtia viennistä

Tekstiili- ja muotialan yrityksillä on hienoa kasvupotentiaalia. Yritykset tarvitsevat laadukkaita kasvu-, kansainvälistymis- ja rahoituspalveluja.

Uudistumiseen kannustavaa rahoitusta ja tuki-instrumentteja, joka tukevat uusille markkinoille hakeutumista
Kotimarkkina on suomalaisille tekstiili- ja muotialan yrityksille tärkeä, mutta kasvun avaimia löytyy erityisesti viennistä. Tavoitteenamme on vauhdittaa suomalaisten yritysten vientiliikevaihto reippaaseen kasvuun niin, että kasvua tulee 25 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

Yritykset tarvitsevat laadukkaita ja pitkäkestoisia kasvu-, kansainvälistymis- ja rahoituspalveluja ja -ohjelmia. Nykyinen järjestelmä on usein liian vaikeaselkoinen ja hidas.

Suomeen tulee perustaa Textiles from Finland -ohjelma, joka edistää pitkäjänteisesti alan vientiä ja kasvua. Business Finlandin ohjelmat, viranomaispalvelut ja alan omat kehittämistoimet tulee virittää yhdessä toimivaksi kokonaisuudeksi, joka siivittää alan kasvua ja vientiä.

Case: kansainvälistymisohjelmat pitkäjänteisiksi

Yritykset ovat pitäneet Business Finlandin kolmivuotista Lifestyle Filand -ohjelmaa erinomaisena avauksena. Yritykset tekivät yhteistyössä avauksia mm. Tokioon ja Souliin. Esimerkiksi omaperäisistä designpipoista tunnettu Myssyfarmi sai ohjelman kautta jalansijaa Japanin markkinoilla.

Ohjelmasta kuitenkin puuttui pitkäjänteisyys. Yritykset jäivät epätietoisuuden tilaan, kun suunnitelmat vuodelle 2019 jäivät auki. Kolmen vuoden aikaa rakennettu verkosto uhkaa valua hukkaan.

Myssyfarmin toimitusjohtaja Anna Rauhansuu harmittelee kuluttajabisneksen puuttumista Business Finlandin tämän hetken ohjelmista. Viennin ja kasvun mahdollisuuksia on monilla aloilla, ei vain teknologiassa.

”Muoti luo ilmiöitä, joiden vaikutus yhteiskuntaan on kokoaan suurempi. Samaan aikaan muoti- ja lifestyle on myös yksi maailman suurimmista liiketoiminta-alueista. Suomalainen muotisuunnitteluosaaminenkin on maailman huippua: Aalto on loistanut tällä vuosikymmenellä yhtenä maailman parhaista kouluista. Vaikka bisnesmahdollisuus on valtava ja suunnitteluosaaminen parasta mahdollista, kaupalliseen osaamiseen ja rahoitukseen ei satsata”, sanoo Rauhansuu.

Case: Suomalainen design ja lifestyle kiinnostavat

Japanissa ja Etelä-Koreassa pohjoismainen design on valttia. Esimerkiksi Japanin merkittävimmässä tavaratalossa Isetanissa myynnissä on tai on ollut useita suomalaisbrändejä: mm. Papun lastenvaatteita ja Globe Hopen kosmetiikkaa. Lapuan Kankureilla puolestaan on Tokiossa oma myymälä. Manhattanilla törmää Marimekon kukkakuosiin, ja Ruotsissa ulkoillaan suomalaisissa sporttivaatteissa.

Jokaisella yrityksellä on omat vahvuutensa ja kohdemarkkinansa. Tärkeää on, että yritysten kansainvälistymistä tuetaan johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti ja että palvelut ovat helposti saatavilla. Viennin edistämisessä ja kasvun hakemisessa eri toimialojen pitää olla samalla viivalla. Kaikkia aloja ja niiden menestystarinoita tarvitaan Suomen tulevan hyvinvoinnin turvaamiseen.

6. Julkiset hankinnat vauhdittamaan kasvua kotimaassa

Tarvitaan osaamista julkisiin hankintoihin. Halvin ratkaisu ei välttämättä ole kestävin, turvallisin, uudenaikaisin tai vastuullisin.

Julkisiin hankintoihin laatua ja kestävyyttä

Lyhytnäköinen halvimman hinnan painottaminen on siirtänyt julkisia hankintoja pois Suomesta (esimerkiksi äitiyspakkauksen tuotteet ja armeijan vaatehankinnat).

Hankinnoissa pitäisi osata painottaa nykyistä enemmän esimerkiksi laatua ja vastuullisia toimintatapoja.

Suomalaisille yrityksillä olisi paljon tarjottavaa julkisiin hankintoihin. Suomalaisyritykset tuottavat tällä hetkellä työasuja mm. terveydenhuoltoon, suurtalouskeittiöihin ja ravintoloihin, Rajavartiolaitokselle, Poliisille ja Puolustusvoimille.

7. Yhteistyöllä vastuullisuustyötä yhä paremmaksi

Tekstiili- ja muotialan toimijat kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja ja edistävät vastuullisuutta päivittäisessä toiminnassaan.

Tukea yritysten vapaaehtoisen vastuullisuustyön kehittämiseen sekä lisää maakohtaista tietoa
Sääntelyä paremmin yritysten vastuullisuustyötä edistää tuki ja neuvonta vastuullisten toimintatapojen edistämiseksi. Nostamalla ihmisoikeuskysymyksiä ja vastuullisuusinformaatiota esimerkiksi Business Finlandin palvelutoiminnassa voidaan tarjota suomalaisyrityksille tukea vastuullisuustyöhön.

Kehityspolitiikalla parempaa toimintaympäristöä ja tukea kansalaisjärjestöjen toiminnalle kohdemaissa
Useissa ihmisoikeuskysymyksissä suurimmat haasteet ovat Euroopan ulkopuolella, ja yksittäisen suomalaisyrityksen vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. On yritystenkin etu, että kohdemaiden olot ovat vakaat. Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli toimintaympäristön ja työolojen parantamisessa.

Vastuullisuuslainsäädäntöä EU-tasolla
EU:lla on mahdollisuus ottaa ihmisoikeuksien edistämisessä edelläkävijän rooli ja luoda yhtenäiset käytännöt ihmisoikeuksien edistämiseen. Jos EU-maihin luodaan kuhunkin erilaista yrityksiä velvoittavaa lainsäädäntöä, se on tehotonta ja aiheuttaa yrityksille lisätaakkaa. Sama työmäärä voitaisiin kohdistaa tehokkaammin vastuullisuustyön edistämiseen, jos säädökset ovat yhtenäisiä.

Case: Vastuullisuus ytimeen ja markkinointivaltiksi

Kodintekstiiliyritys Finlayson on tullut tunnetuksi kantaaottavuudestaan. Se on myös aktiivisesti lähtenyt kehittämään toimitusketjujensa läpinäkyvyyttä sekä kiertotaloutta.

Finlayson on listannut kaikki valmistuskumppaniensa tehtaat, ja tieto valmistuspaikasta löytyy myös verkkokaupan tuotesivuilta. Finlayson tekee aktiivisesti työtä sen eteen, että pystyisi avaamaan tuotantoketjuaan vielä seuraaviin portaisiin.

Finlayson on lisännyt vastuullisempien materiaalien käyttöä, esimerkiksi reilun kaupan puuvillaa ja luomupuuvillaa, ja tavoitteena on, että vuonna 2020 niiden osuus on 30 % materiaaleista. Se on tuonut markkinoille kierrätetyistä materiaaleista valmistettuja tuotteita, joiden materiaaliksi se ottaa vastaan lakanoita ja farkkuja. Yritys on satsannut myös hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

Osaksi vastuullisuutta Finlayson nivoo myös laadun: pitkään kestävän tuotteen ostaminen ja sen käytössä pysyminen on ekologista.

Lataa viestit pdf-versiona: Suomen Tekstiili & Muoti viestit 2019-2023

Tutustu tekstiili- ja muotialan ajankohtaisiin tilastoihin ja tietoon alasta: Kohti tekstiili- ja muotialan kestävää kasvua -julkaisu.

Aiheeseen liittyvät uutiset