Mahdollisuuksien ala – Viestejä päättäjille

Tekstiili- ja muotiala Suomessa on moderni toimiala, jolla on valtava kasvun potentiaali.

Monipuolinen ala ei mahdu yhden kapean määritelmän alle: yritysten toiminta vaihtelee pienistä designvetoisista brändeistä työvaatteisiin ja teollisesta kuitukangastuotannosta innovaatiokehitykseen.

 

Meillä on ratkaisuja: tekstiili- ja muotiala Suomessa

  • Tekstiilit ovat meidän jokaisen arjessa, jokaisessa päivässä. Olemme osa globaalia tekstiilialaa, joka on yksi suurimmista teollisuudenaloista.
  • Suomessa tekstiiliala laajasti työllistää 22 000 henkilöä ja tekee liikevaihtoa 4,4 miljardia euroa.
  • Meillä on ratkaisuja: Tämä on uudistuva ala, jonka innovatiiviset ratkaisut, liiketoimintamallit ja designosaaminen tuovat yrityksille ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle valtavasti mahdollisuuksia.
  • Esimerkiksi kiertotaloudessa olemme kärkijoukossa. Suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuuksia menestyä tarjoamalla tuotteita ja toimintamalleja, jotka vastaavat vaatimuksiin ekologisemmista raaka-aineista, joiden tuotantoketjut tunnetaan.
  • Toimiala on vahvassa murroksessa: Meillä kehitetään uusia, ekologisempia tekstiilikuituja, joille on maailmanmarkkinoilla valtava kysyntä. Tekstiiliteollisuus ja metsäteollisuus kehittävät uutta rinta rinnan.

Tiesitkö? Jokainen suomalaisesta kaupasta tai verkkokaupasta ostettu suomalaisen brändin tuote tuo meille työtä ja verotuloja. Vähintään 80 % tuotteen hinnasta jää Suomeen.

Suomi-kuva kirkkaammaksi: Tekstiili- ja muotiala hakee kansainvälistä kasvua

  • Haluamme nostaa suomalaisen tekstiili- ja muotiosaamisen osaksi Suomen maabrändiä. Olemme maailman onnellisin maa, ja siitä tekstiiliala tekee osansa: design, omaperäinen estetiikka, vastuullisuus ja luonnonläheisyys tekevät suomalaisesta tekstiili- ja muotialasta erottamattoman osan kulttuuriamme.
  • Design-osaamisemme on maailman kärkitasoa, mikä näkyy esimerkiksi menestyksenä kansainvälisissä muotikilpailuissa. Tutkimusosaamisemme on huipputasolla. Tekstiili- ja muotialan innovaatiot näyttävät maailmalle suuntaa hiilineutraalisuuteen ja kiertotalouteen siirtymisessä. Kaikki nämä ovat arvokkaita aineksia maabrändille.
  • Suomalainen tekstiili- ja muotiala haluaa kasvaa ja kehittyä. Kasvussa kansainvälinen liiketoiminta on avainasemassa, sillä Suomi kotimarkkinana tarjoaa rajallisesti mahdollisuuksia.
  • Menestyäkseen ja kasvaakseen yritykset tarvitsevat kannustavan toimintaympäristön, osaavaa ja monipuolista työvoimaa sekä investointeja kotimaasta ja kansainvälisesti.

Tiesitkö? Suomalaisen tekstiili- ja muotialan tärkeitä vientimaita ovat Euroopan maat, Venäjä ja USA. Sen lisäksi suomalainen tekstiili, muoti ja lifestyle kiinnostavat erityisesti Aasiassa – osin vahvan maabrändin ansiosta.

Houkutellaan investointeja: Uusista tekstiilikuiduista uusi teollisuudenala Suomeen

  • Tekstiilitoimiala on vahvassa murroksessa Uusia, aiempaa ekologisempia tekstiilikuituja kehittävät niin tekstiilialan innovatiiviset yritykset kuin perinteinen metsäteollisuuskin. Niissä on maailmalla miljardien markkinat.
  • Uudet tekstiilikuidut ovat nyt kaupallistamisen kynnyksellä, ja yrityksissä pohditaan, minne uudet investoinnit tehdään. Investoinneista ja innovaatioista käydään kovaa kansainvälistä kilpailua. On Suomen etu huolehtia investointien suuntautumisesta Suomeen.
  • Kuitutuotannon lisäksi tarvitaan investointeja koko arvoketjuun. Muuten riskinä on, että skaalautuminen Suomessa jää toteutumatta, eikä kuitujen ympärille ei saada rakennetuksi korkeamman jalostusarvon tuotteita, kuten lankaa, kankaita ja neuloksia sekä vaatteita ja muita tekstiilituotteita.
  • Uusien suomalaisten tekstiilikuitujen raaka-aineena voidaan käyttää miltei mitä tahansa selluloosapohjaista materiaalia: esimerkiksi puuta, keräyspaperia, poistotekstiiliä ja elintarviketeollisuuden sekä maatalouden sivuvirtoja.

Tiesitkö? Tekstiilialan arvoketju Suomessa ei ole kokonainen. Kuitutoimijat kehräyttävät lankansa muualla, esimerkiksi Italiassa.

Näytämme suuntaa: Suomalainen tekstiiliala on edelläkävijä kiertotaloudessa

  • Suomeen tarvitaan kestävä ja vastuullinen, kiertotalouteen perustuva tekstiili- ja vaatetusalan ekosysteemi. Se myös tukisi Suomen tavoitetta hiilineutraaliin kiertotalousyhteiskuntaan siirtymisessä vuoteen 2035 mennessä.
  • Suomella on erinomainen mahdollisuus profiloitua kestävän tekstiiliteollisuuden edelläkävijänä. EU valmistelee parhaillaan tekstiilistrategiaa, joka tarkoittaa, että tekstiilit ovat EU-agendalla korkeammalla kuin koskaan.
  • Suomi voisi toimia yhtenä Euroopan tekstiilikierrätyksen keskittymistä. Meillä on rakennettu tekstiilien kiertotalousekosysteemiä, ja voisimme tarjota ratkaisun myös muiden Pohjoismaiden ja Baltian alueen poistotekstiilien käsittelyyn.
  • Tekstiilit voivat kiertää uudelleen kankaaksi ja vaatteiksi, mutta kierrätystekstiilit soveltuvat myös muiden teollisuudenalojen tuotteisiin korvaamaan neitseellisiä raaka-aineita. Uusia hyödyntäjiä ja hyödyntämiskohteita tarvitaan edelleen.

Tiesitkö? Suomi aikoo aloittaa tekstiilien erilliskeräyksen etuajassa vuonna 2023. Ensimmäinen poistotekstiilin käsittelylaitos Paimiossa aloittaa toimintansa kesällä 2021.

Muutamme tekstiilialan käytäntöjä: Vastuullisuus on yrityksille tärkeää

  • Vastuullisuus on jo pitkään ollut liiton strateginen painopistealue. Suomalaiset tekstiili- ja muotialan yritykset kehittävät aktiivisesti vastuullisuustyötään ja tuemme niitä aktiivisesti vastuullisuuden kehittämisessä.
  • Toimiala on oma-aloitteisesti tarttunut toimeen ja mm. tuottanut Hiilineutraali tekstiiliala -tiekartan, joka kartoittaa yritysten päästöjä ja mahdollisuuksia niiden vähentämiseen. Tämä työ jatkuu, kun liitto selvittää suomalaisyritysten päästöjä globaaleissa tuotantoketjuissa.
  • Yritysvastuulainsäädännöstä on aloitteita sekä Suomen että EU:n tasolla. Näkemyksemme mukaan EU-sääntely olisi vaikuttavuudeltaan merkittävintä. Jos EU-maihin luodaan kuhunkin erilaista yrityksiä velvoittavaa lainsäädäntöä, se on tehotonta ja aiheuttaa yrityksille lisätaakkaa.

Tiesitkö? Suomalainen tekstiili- ja muotiala voi jatkossa tuottaa hiilijalanjälkeään huomattavasti suuremman hiilikädenjäljen. Uusilla suomalaisilla tekstiilikuiduilla voidaan korvata esimerkiksi puuvillaa, jonka tuotanto kuluttaa paljon luonnonvaroja. Kun niiden teollinen tuotanto käynnistyy, positiivinen kädenjälkivaikutus voi olla jo vuonna 2025 viisi kertaa suurempi kuin alan oma hiilijalanjälki Suomessa.

Koronakriisin opit: Tekstiiliala on tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta

  • Korona osoitti, miten riippuvaisia olemme kansainvälisistä tuotantoketjuista. Nyt tarvitsemme arviota siitä, mitä osaamista tarvitsemme ja miten voimme varmistaa huoltovarmuuden erilaisissa kriittisissä tuotteissa. Tarvitsemme ostoihin ja varastointiin mekanismin, joka osaltaan turvaa huoltovarmuutta esimerkiksi suojavaatteissa ja -varusteissa.
  • Julkiset hankinnat ovat tässä keskeisessä roolissa: jo nyt hankinnoissa on mahdollista ottaa huomioon hinnan lisäksi myös laatutekijöitä. Tämä kannustaisi yrityksiä tuotekehitykseen ja parantaisi hankintojen laatua. Haluamme edistää vuoropuhelua ja lisätä hankintayksiköiden tekstiilialan osaamista.

Tiesitkö? Kun koronakriisi alkoi, suomalaiset tekstiiliyritykset mm. kehittivät uusia materiaaleja kasvomaskeihin, aloittivat uutta tuotantoa ja lisäsivät kapasiteettiaan suojavaatetuotannossa.

Yhdessä eteenpäin: Paikallista sopimista tarvitaan enemmän kuin koskaan

  • Nyt jos koskaan tarvitaan paikallista sopimista. Korona on jakanut yrityksiä kahteen kastiin. Osa on löytänyt uutta liiketoimintaa ja menestystä, osa on vaikeuksissa.
  • Paikallisessa sopimisessa on kyse yhteisen edun löytämisestä, ei vastakkainasettelusta. On tärkeää päästä vaikeista ajoista yhdessä eteenpäin. Yritykset ovat niin erilaisissa tilanteissa, että yksi malli ei sovi kaikille. Tarvitsemme lisää joustavia mahdollisuuksia.

Tiesitkö? Tekstiili- ja muotialan työehtosopimukset mahdollistavat jo nyt varsin laajan paikallisen sopimisen yrityksissä. Yrityksissä on siitä hyviä kokemuksia, ja haluamme edistää paikallisen sopimisen lisäämistä entisestään.

Insinöörit takaisin: Tekstiiliala tarvitsee monipuolista osaamista

  • Tarvitsemme tekstiiliteknistä koulutusta. Tekstiileihin liittyvä tekninen osaaminen on avainasemassa uusissa alan innovaatioissa, tuotekehityksessä ja kestävissä ratkaisuissa. Tekstiiliteknologian ja -kemian tulee olla keskeinen osa alan korkeakouluopetusta, mutta tekniikan osaamista tarvitaan myös monissa tuotannon työtehtävissä.
  • Koulutuksen tarjoajilta kaivataan joustavuutta ja reaktiovalmiutta muuttuvan tekstiili- ja muotialan tarpeisiin. Korkeatasoisen tutkimuksen ja korkeakoulutuksen rinnalle tarvitaan tutkintokoulutusta lyhyempiä koulutuskokonaisuuksia sekä jatkuvan oppimisen ratkaisuja yritysten tarpeita kuunnellen.
  • Tekstiili- ja muotialan korkeakoulututkintojen sisältöjä tulee kehittää työelämävetoisemmiksi. Alaspesifin osaamisen rinnalle kaivataan liiketoiminnallista osaamista, vastuullisuusosaamista, kansainvälistä osaamista sekä digitaalisten työkalujen hallintaa.
  • Investoinnit kotimaahan sekä tekstiili- ja muotialan arvoketjun synnyttäminen Suomeen vaativat myös entistä vahvempaa ja vetovoimaisempaa ammatillista koulutusta. Ala kaipaa tuotannon työtehtäviin mm. ompelijoita, prosessityöntekijöitä, laborantteja ja laitosmiehiä.

Tiesitkö? Tekstiili-insinöörikoulutus lakkautettiin Suomesta 2010-luvulla. Nyt sitä tarvitaan jälleen. Se on osaamista, jolla rakennetaan maailman parhaita ympäristöystävällisiä tekstiili- ja muotialan ratkaisuja.