Tomi Sirén aloitti syyskuun alussa hygieniatuotteita valmistavan Delipapin kasvujohtajana. Uudelle toimialalle hypännyt Sirén kertoo, millä keinoilla lähtee hakemaan kasvua ja kehittämään Delipapia kansainväliseksi bränditaloksi.
Tomi Sirénin syyskuu on mennyt uuden markkinan ja brändien sisäistämisessä. Hän johti viisi ja puoli vuotta Suomen Arlalla digitaalista markkinointia ja teknologisia innovaatioita, mutta nyt hän haluaa antaa panoksensa suomalaisen perheyrityksen menestykseen maailmalla.
”On todella motivoivaa olla osana tällaista tarinaa”, Sirén sanoo.
Muumi Baby -vaipoistaan ja Vuokkoset-terveyssiteistään tunnettu Delipap on viime vuodet tehnyt melko tasaista liikevaihtoa (16,4 miljoonaa euroa vuonna 2020) ja hyvää tulosta, ja Euroopan kauppaa se on kasvattanut muun muassa Amazonin kautta.
KUVA Delipap
Lue lisää: Miten erottua Amazonissa? Näin Delipap sai tuotteensa nousemaan esille
”Haemme kansainvälistä kasvua ja Suomesta suurempaa markkinaosuutta. Meillä on sellaista osaamista ja tuotteet ja brändit, joilla on laajaa kansainvälistä kysyntää. Markkinoissa on otettavaa ja olemme juuri lanseerannut uuden Wolva-brändin sekä oman verkkokaupan vastaamaan tähän kysyntään.”
Sirén listasi neljä tärkeintä fokusaluetta, eräänlaisen to do -listan, joiden avulla kasvua lähdetään hakemaan.
1. To do: ympäristövastuullisuus ja ekosysteemit läpi arvoketjun
”Tutkimuksista nähdään, että asiakkaiden kiinnostus ympäristövastuullisuuteen kasvaa vuosi vuodelta. Tuotteiden pitää olla niin ympäristövastuullisia kuin mahdollista ja niitä pitää kehittää koko ajan. Ei tosin riitä, että vain yhtä osa-aluetta kehitetään, vaan asioita pitää tehdä läpi arvoketjun, oli kyse sitten valmistusmateriaaleista, tuotepakkauksista, logistiikasta tai tuotannossa käytetyistä energiamuodoista.
”Haluamme olla mukana miettimässä, miten Suomessa saadaan parhaat innovaatiot eteenpäin ja vienti kasvamaan.”
Tähän liittyvät ekosysteemit. Emme voi tehdä kaikkea yksin, vaan haluamme olla kumppani, joka houkuttelee mukaan tahoja, joilla on parhaat ratkaisut. Haluamme olla mukana meidän toimialamme ekosysteemissä miettimässä, miten Suomessa saadaan parhaat innovaatiot eteenpäin ja vienti kasvamaan. Tämä on avoin kutsu ekosysteemityöhön muillekin, haluamme innovoida muiden toimijoiden kanssa yhdessä.
On arvokasta, kun ihmiset, joilla on sama tahtotila, törmäyttävät ajatuksiaan. Itselläni on muutamia epävirallisia mentoreita, joiden kanssa sparraan, ja he ohjaavat tarvittaessa eteenpäin. Ajatusten vaihdon ei tarvitse olla niin virallista, erilaiset näkökannat ovat aina arvokkaita.”
2. To do: yhteiskunnallisesti ja arvoiltaan relevantit brändit
”Sellaiset brändit, joilla on vahva arvomaailma ja vahva olemassaolon merkitys, menestyvät. Siihen suuntaan haluamme viedä myös meidän brändejämme ja näyttää, että olemme yhteiskunnallisesti merkittävä toimija. Jotta ihmisillä olisi suhde meihin, tarvitaan kannanottoja sekä brändi- ja vastuullisuustekoja, joilla näytämme relevanssia. Pelkkä mainospuhe ei riitä.
Brändikin voi osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuoda esille esimerkiksi inkluusioon, vähemmistön oikeuksiin, tasa-arvoon ja ympäristöön liittyviä asioita.
Uskon siihen, että luovuus on viimeisiä epäreiluja kilpailuetuja. Viestin kerrontatavalla pystyy erottautumaan. Yksikin somepostaus voi vaikuttaa, jos se on tarpeeksi vahva ja taustalla on myös konkreettisia tekoja.”
3. To do: jatkuva innovaatiokulttuuri ja systemaattinen kasvuhakkerointi
”Kasvuhakkeroinnissa tärkeää on tunnistaa organisaation isoimmat kasvun esteet ja systemaattisesti hakea niihin ratkaisuja testien kautta. Se ruokkii myös yrityksen innovaatiokulttuuria, sillä ideat voivat tulla mistä tahansa, eivät vain kulmahuoneista.
Olennaista on tietysti kuunnella ja ymmärtää asiakkaiden tarpeita ja reflektoida niitä toimialan trendeihin ja maailman megatrendeihin.
Nyt kun alamme vahvistaa innovaatiokulttuuria, voimme vaikka järjestää innovaatiopäiviä tai -viikkoja, joilla keskitytään tiettyihin haasteisiin ja osallistetaan henkilökuntaa mahdollisimman laajasti. Meillä on jo ideointikäytäntöjä, mutta niitä voi vahvistaa luomalla struktuuria ja prosesseja ja ottamalla asiakas nopeammin mukaan tuotekehitykseen.
Mietimme, miten voimme vielä lyhentää sykliä, että hyvästä ideasta päästään nopeammin prototyyppiin, testaamiseen ja palautteen saamiseen. Jos jokin idea ei toimi, se on ainakin nopeasti testattu ja voimme käyttää aikaa ja energiaa muuhun.”
4. To do: monikanavamyynti ja maahantuojien menestymisen mahdollistaminen
”Huolehdimme itse kotimarkkinasta ja kansainvälisestä verkkokaupasta, mutta meidän pitää pystyä palvelemaan myös muiden maiden maahantuojia ja tarjoamaan konkreettisia työkaluja, jotta he pystyvät palvelemaan asiakkaitaan paremmin.
Tarpeet voivat olla hyvin erilaisia esimerkiksi Portugalissa, Kiinassa, Venäjällä ja Koreassa, mutta tavoitteena on luoda tavat ja prosessit, joilla pystymme tarjoamaan apua ja lisäarvoa. Tämä lähtee ihan perusasioista eli myynti- ja markkinointimateriaaleista, kuvapankeista ja parhaista käytännöistä. Voimme pitää inspiraatiopäiviä, jakaa tietoa ja tehdä yhteiskampanjoita, jotta brändi olisi samanlainen ympäri maailmaa, mutta kuitenkin paikallisesti relevantti.”