Kaupallisuus ja laatu ovat kaiken tekemisemme ytimessä, sanoo myyntijohtaja Teemu Kattilakoski – North Outdoor

Merinovillavaatteita valmistava North Outdoor ei halua olla pelkästään trendien aallonharjalla. Itse tuotteet pyrkivät ajattomuuteen, mutta kaikki muu niiden ympärillä on ajassa kiinni – esimerkiksi markkinointi, visuaalisuus ja verkkokauppa.

– Olemme onnistuneet viime vuosina kasvamaan erityisesti oman verkkokauppamme ansiosta. Meillä on paljon palaavia asiakkaita, jotka ostavat tuotteitamme – kuluttajat siis kokevat saavansa meiltä rahoilleen vastinetta, hän sanoo.

Kattilakoski ja Lauri Pyykönen ostivat North Outdoorin vuonna 2017. Aluksi ex-urheilijat myös suunnittelivat tuotteet itse, mutta työtä tehdessä kirkastui, että kaksikon vahvuudet ovat erityisesti liiketoiminnan kehittämisessä: bisnesajattelussa ja kaupallisuudessa.

Nyt yrityksellä on kolme designeria, ja se investoi vahvasti kasvuun ja malliston laajentamiseen.

Suuria investointeja on tehty myös markkinointiin, jonka avulla tunnettuutta on rakennettu määrätietoisesti. Markkinointibudjettiin on varattu merkittävä osa liikevaihdosta – enemmän kuin monella kilpailijalla, Kattilakoski sanoo.

– Tuloksia ei voi saada heti, vaan pitää luottaa investointeihin ja katsoa pidemmälle. Pitkäjänteinen brändinrakennus ja markkinointi on ollut meille todella tärkeää, mikä kantaa hedelmää nyt, hän sanoo.

Seuraavaksi North Outdoor aikoo kansainvälistyä. Taustatyönä vuosien varrella on hiottu tuotteen ja brändin lisäksi kuntoon prosessi tuotannosta toimitukseen ja asiakaspalveluun. Samalla on varmistettu, että jokainen osa-alue pystyy vastaamaan kasvavaan kysyntään.

– Emme voi tehdä liian suuria hyppäyksiä kerralla, sillä silloin koko inframme alkaa järisemään. Strategiamme on kasvaa hallitusti, ottaa haltuun yksi maa kerrallaan.

Työtä on pohjustettu tekemällä valituissa maissa testijaksoja, joihin on kuulunut markkinatutkimusta, syvähaastatteluja ja brändimielikuvatutkimusta.

Valmistelevaa työtä tehdessä Kattilakoski on oppinut ainakin sen, ettei mahdollisimman laajalle “haulikolla ampuminen” ole järkevää markkinointirahojen käyttöä.

 ”Kun seuraamme dataa, pystymme tiivistämään kohderyhmäämme ja opimme tuntemaan tiettyjen maiden asiakkaat paremmin.”

– Kun seuraamme dataa, pystymme tiivistämään kohderyhmäämme ja opimme tuntemaan tiettyjen maiden asiakkaat paremmin. Ensiaskeleet kansainvälistymiseen otamme tulosten pohjalta valitussa maassa.

Maailmallekin North Outdoor suuntaa verkkokauppa edellä, mutta suunnitelmissa on saada valittuja jälleenmyyjiä ja omaa henkilöstöä kohdemaihin.

– Etenemme rauhallisesti, sillä olemme pieni perheyritys eikä meillä ole sijoittajien rahaa mukana.

Design on palveluala, toteaa vaatesuunnittelija Jonathan Ingberg – By Hinders

By Hinders -merkin perustaja, vaatesuunnittelija Jonathan Ingberg näkee kaupallisuuden asettamat raamit inspiroivina.

– Kaupallisuus tuo suunnittelutyöhön tietyt rajat, joiden sisällä täytyy tehdä luovia päätöksiä. Minusta on erittäin kiinnostavaa ratkaista ongelmia ja etsiä vastauksia siihen, kuinka voin palvella ihmisiä mahdollisimman hyvin, hän sanoo.

Kaupallisten vaatimusten puitteissa Ingberg haluaa luoda jotain kaunista tai henkilökohtaista, mutta saavuttaa lopputuloksena ensisijaisesti tuotteen, jota ihmiset pystyvät käyttämään.

Suomalaisena suunnittelijana hän kokee, että kaupallisuuden ja luovan ilmaisun yhdistäminen on hyvin luontevaa, sillä meillä on taipumusta tiettyyn käytännönläheisyyteen.

”Kaupallisuus tarkoittaa minulle myös sitä, että joku asia, palvelu tai tuote, on tarpeellinen – sille on kysyntää.”

– Kaupallisuus tarkoittaa minulle myös sitä, että joku asia, palvelu tai tuote, on tarpeellinen – sille on kysyntää. Henkilökohtaisesti pidän esimerkiksi univormuista ja työvaatteista, joissa kaikki detaljit on mietitty juuri käytännöllisyyden näkökulmasta.

Ingbergin mielestä muotialalla on Suomessa brändäysongelma. Hän uskoo, että jos kuluttajat tietäisivät tarinoista työskentelyn takana, arvostus tuotteita kohtaan olisi nykyistä suurempaa.

– Millainen työ ja vaiva tuotteen takana on, tai mitä ilmaisulla on haettu – miksi emme kerro enemmän näistä? Uskon, että kuluttajan suhde tuotteeseen on erilainen, jos sillä on tarina taustalla. Esimerkiksi motivaatio pitää huolta tuotteesta on suurempi.

Inbergin perustama By Hinders -merkki sai inspiraationsa hänen vanhempiensa kotitilan lampaiden villasta, jolle ei ollut jatkokäyttöä. Villasta kudotun kankaan lisäksi Ingberg valitsee mallistoon pääasiassa vain EU:ssa tuotettuja kankaita ja luonnonmateriaaleja.

Asiakas on ollut Ingbergille suurin opettaja. Pop up -kaupoissa ja showroomeissa suunnittelija pääsee kohtaamaan asiakkaansa suoraan ja saa myös arvokasta palautetta.

– Lopulta asiakas päättää, ovatko tuotteet kaupallisia vai ei – menevätkö ne kaupaksi. On todella tärkeää kuulla asiakkaiden mielipiteitä ja kokemuksia esimerkiksi istuvuuksista ja materiaaleista. Sovellan palautetta työssäni.

By Hindersin tarina alkoi projektista, mutta kaupalliset tavoitteet olivat mukana alusta asti. Asiakaskunta tuotteille löytyi ja merkin ensimmäinen mallisto julkaistiin vuonna 2021. Yhä kaksi vuotta myöhemmin asiakkaat ostavat samoja, ajattomia tuotteita.

– Työni on selvittää, miten voi tehdä vastuullista muotibrändiä. Vastuullisuuden, luovuuden ja kaupallisuuden yhdistäminen on haaste, jota yritän työlläni ratkaista, sanoo Ingberg.

Kaupallisuus on elinehto sille, että voi olla jotakin luovaa isommassa mittakaavassa, toteaa toimitusjohtaja Roope Reinola – VAIN

Kun Roope Reinola perusti vuonna 2021 VAIN-merkin yhdessä suunnittelija, lapsuudenystävä Jimi Särmön kanssa, kaksikon tavoitteina olivat alusta asti kasvu ja kansainvälisyys.

Reinola ja Särmö ovat kasvaneet internet-ajassa, joten heille oma maantieteellinen sijainti ei ole koskaan tuntunut kovinkaan rajoittavalta tekijältä.

– Olemme molemmat kotoisin Seinäjoelta, mutta verkossa voimme yhtä hyvin olla läsnä Pariisissa tai Helsingissä.

VAIN on saanut lyhyellä taipalellaan mainetta brändinä, jonka tuotteet ovat päätyneet tähtiartistien, kuten Lil Uzi Vertin ja Playboi Cartin käyttöön. Omaa suhtautumistaan kaupallisuuteen Reinola kuvailee neutraaliksi.

”Minusta kaupallisuus ei liity oikeastaan itse suunnittelutyöhön, designiin tai taiteellisen ilmaisun syvyyteen. Koen, että se tarkoittaa taustakoneistoa brändin takana: vastuullista tuotantoketjua, systemaattista brändinrakennusta sekä tavoitteellista tekemistä kasvun sekä kansainvälistymisen hakemiseksi.”

– Minusta kaupallisuus ei liity oikeastaan itse suunnittelutyöhön, designiin tai taiteellisen ilmaisun syvyyteen. Koen, että se tarkoittaa taustakoneistoa brändin takana: vastuullista tuotantoketjua, systemaattista brändinrakennusta sekä tavoitteellista tekemistä kasvun sekä kansainvälistymisen hakemiseksi.

VAIN on panostanut erityisesti verkkosisältöihin, joita kuka tahansa voi kuluttaa ilmaiseksi. Kun puhuttelevan sisällön voi nähdä, tuntea ja aistia kuka vain, merkki on tullut tutuksi ja löytänyt hyvin kohderyhmäänsä.

– Kaupallinen kulma sisältöön on ollut se, että olemme varmistaneet, että aina, kun brändi saa huomiota verkossa sisällöillään, meillä on verkkokaupassa riittävästi tuotteita, joita voi tilata.

Algoritmien toimintaa on välillä vaikea ennustaa, mutta pääsääntöisesti VAIN on onnistunut suunnitelmien mukaisesti. Brändin liiketoiminta perustuu nyt sesonkimallistoille ja seuraavana tavoitteena on avata jälleenmyyntikanavia Eurooppaan ja Aasiaan.

Reinola myöntää usein pohtineensa suomalaisten yritysten eroa ruotsalaisiin kilpailijoihinsa tuotteiden ja brändien kaupallistamisen suhteen.

– Miksi Ruotsista tulee niin paljon kansainvälisiä huippubrändejä ja -artisteja, mutta Suomesta ei? Luulen, että se pohjautuu siihen, että meillä ei ole riittävästi uskallusta tai halua pyrkiä kansainvälistymään. Ruotsissa myös eri toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä ja uskon, että tämä on tärkeä tekijä heidän kansainvälisen menestyksen taustalla. Mielestäni meidän täytyy erityisesti luovilla aloilla uskaltaa hakea kasvua kansainvälisiltä markkinoilta ja tämä on mahdollista varsinkin, jos me toimijat tehdään yhteistyötä, hän sanoo.