Ensi alkuun fakta, jota on toistettu viime vuosina usein. Tekstiili- ja muotiala tuottaa globaalisti päästöjä yhtä paljon kuin laiva- ja lentoliikenne yhteensä. Mutta sitten vähemmän tunnettuja faktoja. Suomalaisen tekstiilialan päästöt ovat globaalissa mittakaavassa pienet, alle 60 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa.* Se on alle 0,1 prosenttia koko Suomen päästöistä.

Tekstiiliala voi omilla toimillaan vähentää päästöt liki puoleen nykyisestä. Jos tätä muutosta vauhditetaan, tekstiilialasta on mahdollista tehdä Suomessa hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Tämä käy ilmi Hiilineutraali tekstiiliala -tiekartasta, joka on juuri valmistumassa.

”Suomalaiset yritykset voivat olla etujoukoissa”

”Suomalaisen tekstiilialan hiilijalanjälki on nyt laskettu ensimmäistä kertaa. Yritykset tunnistavat muutoksen tarpeen ja ovat aktiivisesti mukana pienentämässä alan hiilijalanjälkeä. Suomalaiset yritykset voivat tässä olla etujoukoissa”, Satumaija Mäki kertoo.

Koko toimialan muuttaminen hiilineutraaliksi on iso kokonaisuus, johon vaikuttaa monta asiaa. Suomessa tapahtuvassa toiminnassa iso merkitys on yritysten energiantuotannon valinnoilla. Päästöjä vähentävät myös tuotteiden elinkaaren pidentäminen, yritysten uudet toimintamallit, kuten vuokrauspalvelut, kuluttajien käyttäytymisen muutos sekä kierrätysmateriaalien sekä uusien ekologisten materiaalien käyttöönotto.

”Ala on muutoksessa, ja muutos etenee vauhdilla. Yksi keskeisistä kysymyksistä on, miten muutos toteutetaan niin, että yritysten liiketoiminta pysyy samana aikaan kannattavana. Poliittista ohjausta tarvitaan, jos ilmastolle paremmat valinnat halutaan valtavirraksi”, Satumaija Mäki sanoo.

Hän listaa esimerkkejä toimista, joilla yhteiskunta voi vauhdittaa muutosta.

1. Vapaaehtoiset sopimukset ja sitoumukset edistämään päästöjen vähentämistä

”Valtion ja tekstiilialan yhteisillä Green Deal -sopimuksilla voitaisiin yhdessä etsiä ratkaisuja, jotka edistävät alan muutosta.”

2. Julkiset hankinnat painottamaan ilmastolle parempia ratkaisuja

”Julkisilla hankinnoilla pystytään vaikuttamaan sekä suoraan että välillisesti. Julkinen sektori on yrityksille iso asiakas, joka voi näyttää esimerkkiä ja tuoda yrityksille referenssejä.

Ympäristökriteerien painottaminen nykyistä enemmän kannustaisi päästöjen vähentämiseen. Tarvitsemme kuitenkin yhtenäisen menetelmän, jolla näitä ympäristövaikutuksia mitataan. Mittarien pitää myös olla kaikkien yritysten ulottuvilla, jotta osa esimerkiksi pienemmistä yrityksistä ei rajaudu pois hankinnoista. Hankinnoissa voitaisiin esimerkiksi painottaa pelkän hinnan sijaan elinkaaren aikaista kestävyyttä ja sen kautta kokonaisedullisuutta.”

3. Taloudellista tukea muutoksen tekijöille

”Päästöjen vähentämiseen voidaan kannustaa esimerkiksi investointirahoituksella, lainatakauksilla tai suorana kehittämistukena. Tukipolitiikassa on tärkeää, että tuet soveltuvat tasapuolisesti eri aloille.

Tekstiili- ja muotialan yritysten muutosta vauhdittaisivat tuet, joita suunnataan esimerkiksi uusiin liiketoimintamalleihin siirtymiseen, uusien ekologisten ratkaisujen kehittämiseen, tekstiilien kierrättämiseen tai uusien ekosysteeminen ja kumppanuuksien rakentamiseen.”

4. Positiivinen verokohtelu vauhdittamaan palveluja

”Muutokseen voidaan kannustaa myös vero-ohjauksella, joka suosii vaikkapa palveluja, jotka tähtäävät tekstiilituotteiden elinkaaren pidentämiseen. Esillä on ollut esimerkiksi alempi arvonlisävero korjauspalveluille.”

5. Tietoa ja osaamista yrityksille ja kuluttajille

”Jotta yritykset ja niiden asiakkaat pystyvät tekemään ilmastoystävällisiä valintoja, tarvitaan tietoa. Avoin julkisesti rahoitettu tieto ja sen jakaminen toimisivat yrityksille tukena sekä auttaisivat muuttamaan markkinoita ja kuluttajien toimintaa kestävämpään suuntaan.

Yrityksissä tarvitaan myös uutta osaamista, joten on huolehdittava siitä, että järjestelmämme tarjoaa tarpeellista tutkinto- ja täydennyskoulutusta. Tekstiili-insinöörikoulutus on Suomessa ajettu alas, vaikka päästöjen vähentämiseen ja uusien ympäristöystävällisten ratkaisujen kehittämiseen tarvitaan juuri teknistä tekstiiliosaamista. Uusien liiketoimintamallien kehittyessä yrityksissä tarvitaan myös vastuullisuusosaamista, kaupallista osaamista ja ymmärrystä materiaaleista.”

* Laskenta sisältää tekstiilialan yritysten suorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät yritysten Suomessa sijaitsevassa tuotannossa ja yritysten omissa ajoneuvoissa käytetyistä polttoaineista sekä yritysten ostamasta energiasta (sähkö, lämpö, jäähdytys, höyry), jota käytetään yritysten tuotanto-, myymälä-, logistiikka- ja toimistotiloissa.

Hiilineutraali tekstiiliala -tiekartta tarkastelee tekstiilialan Suomessa syntyviä päästöjä ja keinoja, joilla ala voi saavuttaa hiilineutraaliuden. Tiekartta julkistetaan kokonaisuudessaan 11.6.2020 ja siihen voi tutustua sen jälkeen Suomen Tekstiili & Muoti ry:n verkkosivuilla: Hiilineutraali tekstiiliala -tiekartta 

Teksti:  Mari Kamaja