Poistotekstiilien kerääminen tai edes kierrättäminen ei yksin ole kiertotaloutta. Mitä tarvitaan? Siitä kertoo Henna Knuutila Turun Ammattikorkeakoulun tekniikan ja liiketoiminnan lehtori, Telaketju-hankkeen projektipäällikkö.
Nykyään vaatteet ovat ihan liian halpoja ja niitä ostetaan liikaa. Länsimaat ovat vuosia puskeneet käytettyjä tekstiilejä kolmansiin maihin, jotka eivät enää halua rättejämme. Kiertotalouden pääpaino on ollut kierrätyksessä.
”Materiaalin kierrätyksen pitäisi olla tekstiilin kierrossa vasta viimeinen vaihtoehto”
Tärkeää olisi miettiä, miten tuotteen käyttöikää voisi pidentää. Lyhytkin pidennys säästää valtavasti resursseja. Tämä vaatii tietysti myös kuluttajien ohjaamista.
Kiertotalouden pääpainon pitäisi olla se, että materiaali pysyy kierrossa mahdollisimman pitkään. Kun kiertotalous huomioitaisiin myös tuotesuunnittelussa, olisimme lähellä täydellisyyttä. Tämä vaatii tuotesuunnittelijoiden ja poistotekstiilin jatkojalostajien yhteistyötä jo tuotteen suunnitteluvaiheessa.
”On hyvä myös kysyä, pitääkö vaatteet omistaa”
On hyvä myös kysyä, pitääkö vaatteet omistaa. Täydellisessä tekstiilien kiertotalouden maailmassa toimisi vaivaton ja monipuolinen vaatetus palveluna -konsepti.
Olen visioinut eräänlaista nettialustaa tai operaattoria, josta löytyisi toimijoita ja tuotteita jokaiseen vaatetarpeeseen. Tuotteet voisi jo alunperin suunnitella lainattaviksi, kierrätettäviksi – ja laadukkaiksi.”
Telaketju on poistotekstiilin kestävää kiertoa edistävä yhteistyöverkosto, joka kehittää poistotekstiilin keräystä, lajittelua, jatkojalostusta ja kiertotalouteen perustuvia liiketoimintamalleja.
Sinua voi kiinnostaa myös:
Seuraa näitä: suomalaiset tekstiilien kiertotalousratkaisut esittelyssä
Tekstiilitiekartta vauhdittamaan Suomea tekstiilien kiertotalouden suunnannäyttäjäksi
Oikein huollettu vaate kestää käytössä ja on ekologinen – katso vinkit tekstiilihuoltoon!