Tekstiiliala on ollut usein läsnä teollisuuden suurissa mullistuksissa. Alkaen aina ensimmäisestä teollisesta vallankumouksesta ja Kehruu-Jennystä.

2020-luvulla ollaan monenkin murroksen äärellä. Puhutaan jo neljännestä teollisesta vallankumouksesta tekoälyn siivittämänä sekä Web 3.0:n ja lohkoketjuteknologian tuomista muutoksista elämiimme.

Digitalisaatio ja data ovat muuttamassa monia toimialoja tavalla, josta paluuta vanhaan ei enää ole. Taustalla on tekoälyn ja koneoppimisen lisäksi muitakin megatrendejä, kuten materiaalivirtojen rajallisuus ja kestävyyskriisiin reagoiminen.

Yksi esimerkki siitä, mitä datataloudeksikin kutsuttu kehityskulku voi käytännössä tarkoittaa, löytyy eurooppalaisen autoteollisuuden sydämestä, noin 1100 kilometriä Helsingistä lounaaseen.

Saksalaisten autonvalmistajien käynnistämä Catena X -hanke näyttää mallia, kuinka luodaan yhteinen dataekosysteemi kokonaiselle teollisuudenalalle ja sen monimutkaisten arvoketjujen eri osapuolille.

Miksi juuri autoala? Sähköistyvä liikenne ja akkuteollisuus vaativat yhä kasvavia määriä kriittisiä raaka-aineita käyttöönsä. Materiaalit ovat niukkoja ja toimitusketjut monimutkaisia sekä hauraita. Lisäksi liikenteen päästövähennyksillä on keskeinen asema koko vihreän siirtymän toteutumisessa.

Catena-X:n luomien standardien avulla pyritään integroimaan saumattomasti autoteollisuuden yritysten järjestelmät, jotta tarvittava valtava datamäärä voidaan jakaa sujuvasti, yhteensopivasti ja turvallisesti kaikkien osapuolten kesken.

Dataekosysteemin avulla kyetään jatkossa esimerkiksi kierrättämään autojen materiaalit tehokkaammin, kun vaikkapa yksittäisen virtapiirin alkuperä tunnetaan aiempaa tarkemmin.

Samalla ajoneuvojen jokaisen komponentin hiilijalanjälki on laskettavissa täsmällisesti. Aiemmin tällaisen kokonaiskuvan muodostaminen on ollut käytännössä mahdotonta.

Lohkoketjuja ja läpinäkyvyyttä

Vastaava järjestelmä on rakentumassa myös tekstiilialalle. Yksi taustatekijä on EU-sääntelyssä määriteltävä digitaalinen tuotepassi, jolla tähdätään parempaan jäljitettävyyteen, kestävämpiin tekstiileihin ja pienempään ympäristökuormaan.

Kiertotalouden johtaja Inka Orko VTT:ltä pitää kehityskulkua luonnollisena jatkumona sille työlle, jota monet yritykset ovat jo vuosia tehneet omissa prosesseissaan.

”Yrityksissä tehdään jo nyt datan avulla ja ohjaamana todella paljon asioita sisäisesti. Mutta seuraava vaihe on koota ja liikuttaa informaatiota eteenpäin koko arvoketjun matkalta raaka-aineista lähtien.”

– Yrityksissä tehdään jo nyt datan avulla ja ohjaamana todella paljon asioita sisäisesti. Mutta seuraava vaihe on koota ja liikuttaa informaatiota eteenpäin koko arvoketjun matkalta raaka-aineista lähtien.

Tämä vaatii yhteisiä sopimuksia ja standardeja, joihin kaikki osapuolet sitoutuvat. Juuri tiedon liikuttamisen pelisäännöt ovat Orkon mukaan kriittinen muuttuja datatalouden muodostumisessa.

– Teknisesti voidaan tehdä lähes mitä vain – kerätä ja kuljettaa vaikka kuinka paljon erilaista tietoa. Mutta ensin täytyy sopia yhdessä, mitä tietoa liikutetaan, missä muodossa, miten ja minne se kerätään ja kuka sitä voi hyödyntää.

Edelläkävijät ovat käärineet jo hihat. Jäljitettävyyteen liittyvän EU-tasoisen sääntelyn tiedetään olevan kulman takana, mutta moni yritys pyrkii olemaan askeleen muita edellä oma-aloitteisesti.

– Muutamat näkyvät brändit ovat käynnistäneet itse omia hankkeitaan. Esim. UNECE:n eli YK:n Euroopan talouskomission ja Stella McCartneyn yhteisestä lohkoketjupilotista uutisoitiin hiljattain.

Innovatiivisessa pilottihankkeessa hyödynnetään Stella McCartneyn tiedotteen mukaan mm. satelliittikuvia ja ympäristö-DNA:ta vaatteiden alkuperän jäljittämisessä. Data keräytyy lohkoketjuun, jonka tapahtumia ei voi muuttaa tai väärentää jälkikäteen.

Kun tuotteiden alkuperä, aitous ja kuljetushistoria tallennetaan esimerkiksi lohkoketjuteknologialla, voidaan luoda uusia kiertotalouden toimintamalleja, parantaa läpinäkyvyyttä sekä esimerkiksi estää väärennöksiä ja tuotehuijauksia.

Luhdalla nähdään datan mahdollisuudet

Myös moni suomalainen vaatetusalan yritys on jo liikkeellä kuten Lahdessa pääkonttoriaan pitävä Luhta Sportswear Company. ICT Operations Director Henri Nöjd näkee yrityksen kyvyn hyödyntää dataa tulevaisuudessa ratkaisevana kilpailuetuna.

 ”Me Luhdalla koemme, että tiedon kerääminen, sen jakaminen ja sillä johtaminen on jatkossa menestymisen edellytys.”

– Me Luhdalla koemme, että tiedon kerääminen, sen jakaminen ja sillä johtaminen on jatkossa menestymisen edellytys.

Nöjd uskoo datan roolin olevan tulevaisuudessa merkittävä molemmilla osapuolilla: sekä vaatteen valmistavan yrityksen sisäisessä päätöksenteossa että kuluttajan ostopäätöksen muodostamisessa.

– Yritykset voivat datan avulla ennakoida paremmin kysyntää, minimoida hävikkiä, ohjata myyntiä ja markkinointia sekä tehdä parempia liiketoiminnallisia päätöksiä.

Kuluttajat puolestaan hyötyvät datan ja jaetun dataekosysteemin vaikutuksista erityisesti tuotetietojen läpinäkyvyydessä ja luotettavuudessa.

– Tulevaisuudessa vaatteen ostaja pääsee katsomaan tuotteen alkuperän, valmistajatiedot, käytetyt materiaalit ja kierrätettävyyden esimerkiksi tuotteessa olevan QR-koodin kautta. Eli tuotteen tiedot ovat saatavilla koko elinkaaren ajalta materiaalihankinnoista omaan vaatekaappiin asti.

– Lisäksi tekoäly tuo varmasti paljon uusia mahdollisuuksia tuottaa tietoa eri kielillä, erilaisille kuluttajille ja eri tilanteissa. Tekoälyyn liittyvää osaamista kaivattaisiin tekstiilialalle vielä lisää.

Nöjdin mukaan Luhdalla ollaan jo pitkään selvitetty datan hyödyntämisen mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämisessä. Satsausten todelliset hedelmät tullaan poimimaan vasta vuosien päästä.

– Saamme valtavasti tietoa sekä omista että ulkoisista järjestelmistä, jota pyrimme tulevaisuudessa hyödyntämään lähes reaaliaikaisesti liiketoiminnan hyväksi.

Suomessa on erinomaiset lähtökohdat

Enemmän läpinäkyvyyttä, vastuullisuustietoa ja kestävyyttä. Samat asiat, joihin tekstiilialan dataekosysteemillä pyritään, pelaavat suoraan suomalaisten yritysten pussiin, uskoo Sitran johtava asiantuntija Taru Rastas.

– Suomalaisten tekstiilialan yritysten tärkeimpiä kilpailutekijöitä ovat juuri näitä samoja, eli vastuullisuus, kestävyys ja laatu.

 ”Datan avulla voidaan tuoda aiempaa näkyvämmäksi suomalaisten yritysten vastuullisuustyö.”

– Datan avulla voidaan tuoda aiempaa näkyvämmäksi suomalaisten yritysten vastuullisuustyö. Ero pikamuotiin ja halpatuotantoon konkretisoituu, kun kuluttajia voidaan opastaa tuotetiedon avulla.

Lisäksi Suomen valmiudet datan käyttöön ja digitalisaation syventymiseen ovat varsin hyvät lähes mihin tahansa verrokkimaahan suhteutettuna. Euroopan komission digitaalitalouden ja ‑yhteiskunnan indeksissä (DESI) Suomi sijoittui vuonna 2022 ensimmäiselle sijalle.

– Sekä osaaminen että infrastruktuuri digitalisaation suhteen ovat meillä huippuluokkaa. Tätä tilannetta tulee osata vielä hyödyntää oikein: kuinka ne hyvät edellytykset kääntyvät myös liiketoiminnaksi?

Rastas itse korostaa yhteistyön ja ennakkoluulottoman asenteen tärkeyttä. Ne, jotka uskaltavat ja haluavat olla mukana jo varhain, ovat muutoksen suurimpia voittajia.

– Tuleva sääntely voi tulla aika vyörynä yrityksiin. Mutta asiaa ei silti kannata nähdä taakkana ja tyytyä vain täyttämään pakollisia velvoitteita. Yhdessä voimme myös vaikuttaa sääntelytoimien suuntaan, jotta vaatimukset sopisivat tarpeisiimme mahdollisimman hyvin.

Siten yritysten olisi hyödyllistä lähteä ennakkoluulottomasti kokeilemaan uutta. Emme välttämättä vielä täysin ymmärräkään, millaisia liiketoimintanäkymiä on avautumassa.

– Tässä luodaan uusia mahdollisuuksia, miten yritys voi kommunikoida asiakkailleen laatua ja kestävyyttä sekä kehittää liiketoimintaansa datan hallinnan kautta. Uskon, että suomalaisten toimijoiden kannattaa tehdä se loikka yhdessä.

Suomen Tekstiili & Muoti ry on osana yhteispohjoismaalaista Nordic Blockchain Alliance -hanketta. Tämä Fab-artikkeli on toteutettu yhteistyössä Nordic Blockchain Alliance -hankkeen kanssa.