Vastaus on kiertotaloudessa. Tänä vuonna poistotekstiilien erilliskeräys on laajentunut kunnallisten jäteyhtiöiden kautta kattamaan koko Suomen.

Poistotekstiilit kerätään ja esilajitellaan keräyspaikkakunnilla, minkä jälkeen esilajitellut tekstiilit tuodaan Turkuun jatkokäsiteltäväksi. Uudeksi kierrätyskuiduksi jalostettava tekstiilimateriaali etenee Paimion käsittelylaitokseen, jossa siitä tuotetaan kierrätyskuitua tekstiiliteollisuuden tarpeisiin.

– Poistotekstiileistä Suomessa vain 20–30 prosenttia joudutaan käyttämään energiajätteenä, ja osuus pienenee kierrättäjien osaamisen kasvaessa, kertoo Anna Garton Lounais-Suomen jätehuolto LSJH:lta, joka koordinoi valtakunnallisesti poistotekstiilien kierrätystä.

Noin 15 prosenttia tekstiileistä voidaan siirtää sellaisenaan uusien käyttäjien iloksi. Loppuosa käsitellään materiaalin lajittelun jälkeen raaka-aineeksi, jota voidaan hyödyntää uusissa tuotteissa muun muassa vaatetus-, huonekalu- ja rakennusteollisuudessa.

LSJH:n tavoite on selkeä: löytää paras kiertotalouden mukainen ratkaisu kaikille poistotekstiileille. Myös EU:n strategiat ohjaavat kierrätysmateriaalien käyttöön. Garton toivoo yritysten olevan aktiivisia ja testaamaan kierrätettyjen tekstiilikuitujen soveltuvuutta omaan toimintaansa.

– Teemme tiivistä ja avointa yhteistyötä ja tuotekehitystä tietoa ja raaka-aineita tarvitsevien kumppanien kanssa ja olemme avoimia kaikille materiaalisovelluksille, sanoo Garton.

Näin kuitu syntyy

Kun puhtaana ja kuivana kierrätyspisteeseen jätetty lempivaate saapuu Turkuun LSJH:lle, se päätyy vielä kerran lajitteluun. Kokeneiden ja koulutettujen asiantuntijoiden tarkat silmät voittavat tässä konelajittelun.

– Tulevaisuudessa automaation osuus tulee kasvamaan, mutta työn vaativuuden takia poistotekstiiliasiantuntija on korvaamaton osa. Tehtävä vaatii korkean tason erityisosaamista eikä kuka tahansa siihen kykene, Garton sanoo.

Pieni yllätys vierailijalle on, että vaate menee kuidunavaukseen nappeineen ja vetoketjuineen ja ne poistuvat käsittelylinjastolla. Toisena yllätyksenä tulee, että tekstiilin käsittelyyn riittää ainoastaan vesi.

Lempivaate menettää lopulta alkuperäisen muotonsa, kun se pilkotaan kuidun erottelemiseksi. Esiavauksen ja venytyksen jälkeen materiaali siirtyy avausasetuksille määritetyllä kuidunpituudella soveltuvaan käyttöön: Pitkäkuituinen puuvilla voidaan käyttää uuden kuidun kumppanina langaksi ja edelleen kankaaksi. Lyhyempi kuitu soveltuu erilaisten kuitukankaiden, huopien ja pehmusteiden sekä rakennusmateriaalien raaka-aineeksi.

Kierrätyskuitu on uuden ystävä

Kokonaan mekaanisesti kierrätetystä kuidusta valmistettu vaatetuskangas olisi valitettavasti lyhytikäinen. Niinpä kuitumateriaalia käytetään uuden puuvillakuidun tai muun kierrätysmateriaalin kanssa. Garton kertoo, että 30 prosentin osuus kierrätyskuitua on ominaisuuksien suhteen tällä hetkellä käytännöllinen yläraja. Uusi tuote ei voi olla sekundaa, joka päätyisi nopeasti takaisin jätteeksi.

– Korkeisiin kierrätysosuuksiin ei kuitenkaan ole välttämätöntä mennä. Jo 5 prosentin osuus kierrätyskuitua olisi erittäin hyvä ja ratkaisu Euroopan poistotekstiileihin. Ja teollisuuden mittakaavassa jopa 2 prosenttia kierrätyskuitua tekstiilituotteissa kautta linjan olisi merkittävä määrä, toteaa Garton.

Muissa käyttötarkoituksissa kierrätyskuidun osuus voi olla suurempikin. Sen osoittaa LSJH:n kanssa yhteistyötä tekevä Jokipiin Pellava Oy, joka valmistaa keittiötekstiilejä 50 prosentin kierrätyskuitusuhteella.

– Emme ole pesutestien perusteella huomanneet mitään erityisiä ominaisuuksia täysin neitseelliseen materiaaliin nähden, toteaa Jokipiin Pellavan toimitusjohtaja Markku Laurila.

LSJH antoi Jokipiille mahdollisuuden käytännön kautta kokeilla kierrätyslankoja, ja he pyrkivät yhdessä laajentamaan niiden käyttöä. Kierrätyslanka onkin toiminut tuotannossa ongelmitta.

– Olemme iloisia, että voimme olla edelläkävijänä kierrätyskuitujen käytössä. Laajennamme kuidun käyttöä lähitulevaisuudessa muihinkin tuoteryhmiin, ensimmäisenä saunatekstiileihin, kertoo Laurila.

Myös Jokipiin Pellavan asiakkaat ovat tyytyväisiä vastuullisemmin tuotettuihin, kestäviin tuotteisiin.

– Uskon kierrätyskuitujen käytön ehdottomasti lisääntyvän koko alalla, Laurila sanoo.

Mitä käytämme nyt, sitä kierrätämme tulevaisuudessa

Palataan vielä pari askelta taaksepäin tarkastelemaan poistotekstiilejä. Millaiset vaatteet, kodintekstiilit ja muut kankaat siis kelpaavat kiertoon?

Garton linjaa perusasiat nopeasti: Vaatteen pitää olla ennen kaikkea puhdas ja kuiva, ja siksi keräyspisteet sijaitsevat sisätiloissa. Erilaiset kimalteet, hileet tai vuorilliset, kerroksittaiset vaatteet eivät valitettavasti pääse vielä mukaan kuitukäyttöön.

– Kerroksille ei ole vielä ratkaisua, koska emme pysty erottelemaan eri kerrosten materiaaleja, eikä näille sekamateriaaleille vielä ole löytynyt sopivaa käyttökohdetta.

Myös elastaani on vaikeasti lajiteltavien raaka-aineiden listalla. Garton toivookin, että vaateteollisuudessa rajoitettaisiin sen käyttöä.

Kysyttäessä kierrätyskuitumateriaaleista hän toteaa tulevaisuusajattelun olevan välttämätöntä.

– Olemme riippuvaisia siitä, mitä viimeisen 100 vuoden aikana on käytetty. Vaatteilla on pitkät jalanjäljet tulevaisuuteen, eivätkä pikamuotia suosivat kuluttajatottumukset ole kestävällä pohjalla.

Kuidusta uudeksi lempivaatteeksi

Paimiossa valmistettu kuitumateriaali tuotetaan tilauksesta asiakkaan haluamassa laadussa. Vaatetuskäyttöön tarkoitettu kuitu jatkaa matkaansa ulkomaille, koska Suomessa ei valmisteta kankaiden kudontaan käytettävää lankaa. Lopullinen kangas on yhdistelmä uutta ja vanhaa – hivenen harmaassa sävyssä, koska kierrätyskuitua ei ole valkaistu.

– Tulevaisuudessa maailmassa on satoja harmaasävyjä, nauraa Garton.

Kun kuitu on käynyt täyden kierron, lempivaatteesta on voinut tulla uusi lempivaate. Se tuo taas iloa, sitä pidetään huolella, pestään rakkaudella ja yhdistetään oivaltavasti.

Sen historian näkee pesulapussa, kun valmistaja kertoo ylpeydellä kierrätyskuidun olevan osa vaatteen tarinaa.