1. Epävarmuus

”Korona ei häivy hetkessä, ja siihen liittyvä epävarmuuden ilmapiiri jatkuu, vaikka rokotteet alkaisivat. Epävarmuus vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja sitä myötä yrityksiin.” 

Kannattaa miettiä, miten pystyisi omassa liiketoiminnassaan sanoittamaan tätä epävarmuutta. Pystytkö tarjoamaan ratkaisuja siihen, miten epävarmuuden kanssa elämisestä tulee helpompaa ja miten sen kanssa pystytään toimimaan? Voitko tarjota lohtua ja ratkaisuja, esimerkiksi kodin sisustamista sellaiseksi, että siellä on mukava olla? Tai viilata tuoteportfoliota ja tarjota esimerkiksi etätöihin sopivia vaatteita?

Lue, miten koronapandemia vaikuttaa muotitrendeihin: Hygienia, yksinkertaisuus ja muut tämän vuoden muoti-ilmiöt 

 2. Live-kokemusten digitalisoituminen

”Verkkokauppa on kovassa kasvussa, samoin muut etäpalvelut. Tämän vuoden aikana nähdään, mitkä etäpalvelut jatkuvat ja miten kohtaamisiin perustuvat alat, kuten tapahtuma-ala, pystyvät hyödyntämään digitaalisuutta. Itse olin esimerkiksi Tampereen teatterissa katsomassa Saiturin joulua: esitys striimattiin, eikä siitä tehty tallennetta. Siihen ostettiin liput kuin mihin tahansa live-esitykseen, eli se oli mahdollisimman lähellä ainutkertaista live-kokemusta.” 

Nyt on oikea aika testata erilaisia digitaalisia alustoja ja kerätä käyttäjäkokemuksia. Korona jatkuu todennäköisesti vielä pitkään, ja live-kohtaamisille on löydettävä uudenlaisia korvaavia muotoja. Esimerkiksi museoita pääsee jo kiertämään virtuaalisesti ja matkailualallekin on kehitetty digitaalisia elämyspaketteja. Miten esimerkiksi vaatteiden sovitusta voisi simuloida digitaalisesti? Moni yritys on jo esimerkiksi esitellyt tuotteita videoilla niin, että vaatteen näkee liikkeessä ihmisen päällä.

Lue, miten käsityömessut vietiin rytinällä verkkoon: Yrittäjä itki, kun tilauksia alkoi tulvia – digitaalisista Kässämessuista tuli menestys  

3. Reilu datatalous

”Olemme aiempaa enemmän verkossa, ja meistä kertyy koko ajan enemmän dataa. Tämä kehityskulku oli jo ennen koronaa, mutta se on nyt koronan myötä nopeutunut. Ihmisillä kasvaa huoli siitä, mihin data menee ja mihin sitä käytetään.  

Eettisille ja läpinäkyville datankäytön muodoille ja reilun datatalouden ratkaisuille on yhä suurempi tarve. Yrityksille tämä tarkoittaa suuria mahdollisuuksia: Miten yritys voi olla mahdollisimman läpinäkyvä oman datan keräämisen ja käytön suhteen? Miten voisi kertoa avoimesti datan käyttöön ja keräämiseen liittyvistä malleista ja siitä, mitä lisäarvoa ne tuottavat asiakkaalle ja mikä asiakkaan oma päätäntävalta on?”  

Kerro asiakkaille suoraan, millaista dataa yrityksesi kerää ja mihin sitä käytetään – ja miten asiakas pystyy itse hallinnoimaan hänestä kerättyä dataa. Datan avulla voidaan esimerkiksi suositella asiakkaalle mieluisia tuotteita, jotka sopivat yhteen edellisten ostosten kanssa. Data auttaa myös ymmärtämään mikä myy, ja ennakoinnin ansiosta tuotteita ei valmisteta liikaa. Ole mukana rakentamassa reilua ja ihmislähtöistä datataloutta. 

 4. Ilmastokriisi ja luontokato

”Luontokato on vuonna 2021 ilmastokriisiä vastaava iso kysymys, jonka ratkaiseminen on yhtä lailla ihmiskunnan selviämisen kannalta olennaista kuin ilmastokriisin.  

Luontoratkaisuista löytyy valtavasti liiketoimintapotentiaalia, esimerkiksi ekosysteemien kunnostukseen liittyen. Rahallinen hyöty olisi opittava näkemään jo nyt. 

Ilmastokriisin suhteen on asetettu paljon tavoitteita, mutta seuraavaksi pitää luoda ratkaisuja siihen, miten pääsemme eroon fossiilisista polttoaineista ja resurssien ylikulutuksesta.  

Kiertotalous tarjoaa jo valmiita ratkaisuja tähän, mutta ongelma on niin monimuotoinen, ettei siihen ole yhtä ratkaisua vaan se tulee ratkaisujen kokonaisuudesta. Olemassa olevien ratkaisujen potentiaali on kuitenkin huikea, kun ne osataan ottaa uudella tavalla käyttöön ja yhdistää eri malleja.” 

Tulevaisuudessa ei riitä, että vähennämme päästöjä, vaan ihmiskunnan on sidottava päästöjä enemmän kuin niitä tuotetaan. Tämä vaatii yrityksiltä aivan uudenlaista ajattelua. Voiko yritys olla mukana kehittämässä ratkaisuja, joissa hiiltä sidotaan ilmakehästä? Voivatko uudet tekstiilikuidut pohjautua hiiliviljelyyn, eli esimerkiksi luonnonkuituihin, joiden viljelymenetelmä vähentää maatalouden kasvihuonepäästöjä ja lisää hiilen varastoitumista maaperään?  Uudet kuidut ja kierrätetyt materiaalit auttavat päästöjen vähentämisessä ja luonnonvarojen säästämisessä.

 5. Kiertotalous 2.0

”Kiertotalouden merkitys kasvaa ja se osaltaan auttaa ilmastokriisin ratkaisemisessa. Materiaalin kierron lisäksi on keskeistä miettiä, onko tuotteita ylipäätään välttämätöntä tuottaa. Ihmiskunnan olisi alettava kuluttaa vähemmän materiaalia. Nyt on kehitelty erilaisia Zoom-palavereihin sopivia digitaalisia taustoja ja jopa digitaalisia ehosteita. Mitkä kaikki tuotteet voisi korvata palvelulla? Kyse on isosta ajattelumallien muutoksesta. Fyysisille tuotteille tullee yhä enemmän digitaalisia vastinpareja. Muoti palveluna on yksi ratkaisu.” 

Voisiko osan vaatemallistosta korvata puhtaasti digitaalisella vaatemallistolla, joka olisi suunniteltu nimenomaan digitaalisia palavereita varten? Tai voisiko osa mallistosta olla ainoastaan vuokrattavissa? Voisiko kehittää kodin digitaalisia tekstiilejä Zoom-palavereiden taustalle? 

Lue, mitkä asiat ovat kiertotaloudessa juuri nyt pinnalla: Sirpa Pietikäinen & kiertotalouden uudet ideat: vuokratut housut supermarketista

 6. Ylisukupolvinen ajattelu

”Hallitus on tekemässä tulevaisuusselontekoa, jonka nimi on Seuraavien sukupolvien Suomi. Saksassa on pidempi perinne yritysympäristöstä, jossa mietitään yrityksen olemassaoloa lapsille ja lapsenlapsille asti. Tällainen ajatusmalli on nousemassa myös Suomessa.  

Kun yritystä mietitään monen sukupolven yli, keskipisteeksi nousevat uudenlaiset kysymykset ja haasteet: miten yritystoiminta vaikuttaa tuleviin sukupolviin. Tässä ajattelumallissa emme voi olla itsekkäitä tulevaisuuden suhteen. Pitkän aikavälin ajattelu voi tuoda myös turvaa nykyisen epävarmuuden keskelle: toimia kiintopisteenä kohinan keskellä.” 

Tee strategia/skenaario, joka ulottuu vuoteen 2050 tai jopa vuoteen 2100 asti: miltä maailma näyttää silloin ja miten yrityksesi on tekemässä siitä parasta mahdollista? Millaista visiota tukevaa liiketoimintaa voi rakentaa jo nyt? 

Lue miten vaikuttaa bisnesajatteluun, kun jälkipolvet jatkavat yritystä: Tukholman start-upeista Poriin perheyritykseen – merkityksellisyys houkutteli takaisin 

 7. Voimien yhdistäminen

”Yritykset eivät pysty yksin ratkaisemaan nykyisiä ilmastohaasteita, koska haasteet ovat sen verran suuria ja monimutkaisia. Toivoisin, että ne tekisivät yhteistyötä julkishallinnon ja erityisesti kansalaisjärjestöjen kanssa. Yritykset voivat olla tässä yhteistyössä merkittävänä moottorina. Yrittäjäeetokseen sopii se, että halutaan aktiivisesti rakentaa parempaa maailmaa.” 

Mieti mikä kansalaisjärjestö edistää asioita, jotka ovat bisneksesi tai yrityksesi arvomaailman kannalta olennaisia. Yhdistä voimia myös muiden yritysten tai julkishallinnon kanssa: etsi kumppaneita, jotka jakavat saman vision paremmasta tulevaisuudesta.  

Lue millainen on yhteistyöhön perustuva hiilineutraalin tekstiilialan tiekartta: Suomalainen tekstiiliala muuttuu hiilineutraaliksi ja vähentää ratkaisuillaan päästöjä globaalisti

 8. Ajattelun ravistelu

”Edessä on merkittävä yhteiskunnallinen siirtymä, joka vaatii yrityksiltä aivan uudenlaista ja rohkeaa ajattelua. Ensin pitää tulla tietoiseksi siitä, mikä oma käsitys tulevaisuudesta on. Sitten pitää haastaa se.  

Sen jälkeen pitää opetella näkemään muita mahdollisia tulevaisuuksia ja hahmottaa yrityksen menestys niissä. Sitä kautta on mahdollista toimia ja linkittää yritystoiminta muutoksen tekemiseen.  

Vain näin yritykset voivat löytää aidosti uusia ratkaisuja, jotka vievät maailmaa parempaan suuntaan. Tämä voi tuntua ahdistavalta, koska maailma ja tilanne on muutenkin niin monimutkainen ja epämääräinen.  

Vallitsevan ajattelumallin ravistelu muuttaa hetkellisesti kaiken vielä epävarmemman tuntuiseksi. Mutta vain sitä kautta pystyy raivaamaan tilaa toisenlaisten tulevaisuuksien kuvittelulle ja tavoille toimia niissä.” 

Mieti millainen on tulevaisuudenkuvasi, tule tietoiseksi siitä. Kuvittele rinnalle muita mahdollisia tulevaisuuksia. Onko jokin niistä parempi kuin se, jota mietit ensin? Mitä yrityksesi voisi tehdä, jotta toinen tulevaisuudenkuva toteutuisi?