Pääomasijoitusyhtiö Senticasta tuli kesällä yrityskaupan myötä työvaateyritys Dimexin pääomistaja. Mitä sijoitusyhtiön mukaan tulo käytännössä tarkoittaa entiselle perheyritykselle? Sen meille kertoo Sentican sijoituspäällikkö ja Dimexin nykyinen hallituksen puheenjohtaja Virva Vesanen.
Miten Sentica päätyi sijoittamaan tekstiilialaan, johon ette ole ennen sijoittaneet?
”Me sijoitamme monille eri toimialoille, mutta tietenkin yleensä on helpompi sijoittaa aloille, joista on valmiiksi osaamista. Katsomme aina markkinan kokoa ja etsimme kotimaisia kasvavia yrityksiä, joilla on riittävästi liikevaihtoa ja näyttöä tuloksentekokyvystä.
Dimex osui sopivaan kokoluokkaan, se on hyvin johdettu yritys ja tykkäämme tehdä yhteistyötä vahvojen yrittäjien kanssa. Heidän kanssaan löytyi yhteinen sävel, mihin yritystä lähdetään viemään. Työvaatebisneksen voi myös odottaa kasvavan, kun työturvallisuusvaatimukset kiristyvät.”
Miltä suomalainen tekstiili- ja muotiala näyttää sijoittajan silmin?
”Alasta puhutaan paljon enemmän kuin ennen ja tuntuu, että tällä hetkellä tapahtuu paljon. On tullut Spinnovaa, Inifinited Fiber Companya ja muita materiaaleihin liittyviä keksintöjä.
Edelleen muotiyhtiöt ovat pieniä, mikä on harmillista, sillä mielellämme sijoittaisimme alalle enemmänkin. Liikevaihdon pitäisi olla mielellään noin 10 miljoonaa, jotta yritys nousisi tutkallemme.”
Millaisiin asioihin kiinnitätte huomiota, jos harkitsette yhtiön ostamista?
”Pääomasijoittaja hakee aina kasvua. Yrityksellä pitää olla selkeitä kasvupolkuja, ja halu kasvaa uuteen kokoluokkaan. Mietimme kasvusuunnitelmia yhdessä johdon kanssa ennen sijoituksen tekoa. Sen lisäksi yrityksen pitäisi tehdä useampi miljoona käyttökatetta – se on luku, johon keskitymme.
Moni yrittäjä saattaa olla turvallisuushakuinen ja kaipaa sijoittajaa jakamaan riskiä, jos lähtee esimerkiksi kasvattamaan vientiä. Sellaisiin tilanteisiin pääomasijoittaja sopii hyvin kumppaniksi.”
Mitä riskien jakaminen käytännössä tarkoittaa?
”Me olemme aina yhtiön enemmistöomistaja, mutta edellytämme, että myyjät sijoittavat osan saamastaan kauppahinnasta takaisin yhtiöön ja jäävät siten merkittäviksi vähemmistöomistajiksi. Meidän tyypillinen omistusaikamme on 4–7 vuotta, minkä jälkeen pyrimme myymään yrityksen kasvaneena eteenpäin. Siinä vaiheessa yrittäjäkin saa hyvän tuoton takaisinsijoitukselleen, jos kaikki menee hyvin.
Miten Sentica vaikuttaa Dimexin päivittäiseen tekemiseen?
”Me olemme vähintään viikoittain yhteydessä, mutta enemmän henkisenä tukena ja sparraajana, mietimme ylätasolla strategisia asioita hallitustyöskentelyn kautta. Periaatteessa jokapäiväinen työ ei muutu, ainakaan heti, mutta yleensä kasvu vaatii lisärekrytointeja jossain vaiheessa.
Tavoitteenamme on, että omistamamme yhtiö on ammattimaisesti johdettu ja että yhtiön hallituksessa on omistajan edustajien lisäksi ulkopuolisia asiantuntijajäseniä. Esimerkiksi Dimexin hallitukseen halusimme osaamista brändistä, markkinoinnista, myynnistä ja tuotannosta. Uusia jäseniä ovat Varustelekan toimitusjohtaja Jari Laine, Fiskarsin hankintajohtaja Nina Anttila ja Helsingin kaupungin markkinointijohtaja Anu Syrmä, jolla on myös kokemusta Reimalta.
Hallituksen lisäksi kehitämme myös yrityksen taloudellista raportointia, jotta voimme hyödyntää numerodataa yrityksen johtamisessa.”
Mihin tähtäätte Dimexin kanssa?
”Tavoitteena on tuplata yrityksen koko, ja haluamme kasvattaa sitä Suomessa ja valituissa vientimaissa. Dimex on raskaissa työvaatteissa Suomen kärkibrändejä ja tavoitteena on olla selkeästi ykkösbrändi. Nyt vientiä on noin 15 prosenttia liikevaihdosta Saksaan, Baltiaan ja Pohjoismaihin, ja näemme siinä paljon kasvupotentiaalia.”
”Kannustaisin ottamaan yritykseen mukaan jo varhaisessa vaiheessa kaupallisen ihmisen, joka miettii bisnespuolta.”
Millaisia neuvoja antaisit pienille yrityksille, jotka haluavat kasvaa, mutta jotka eivät pääomasijoittajia kokonsa takia kiinnosta?
”Haaste on, että taiteilijat saattavat vetää muotialan yrityksiä, ja he eivät välttämättä halua miettiä numeroita. Kannustaisin ottamaan yritykseen mukaan jo varhaisessa vaiheessa kaupallisen ihmisen, joka miettii bisnespuolta.
Kyllähän pankista saa rahaa kasvuun jonkin verran, mutta mukaan voisi ottaa myös esimerkiksi enkelisijoittajan, jolta voisi saada rahan lisäksi osaamista. Muoti kiinnostaa monia ihmisiä ja vetoaa tunteisiin. Uskon että enkelisijoittajat lähtevät mukaan, jos he pääsevät vaikuttamaan bisnekseen.
Kannustaisin yrityksiä myös laittamaan oman nettikaupan kuntoon ja myymään suoraan kuluttajille niin kuin länsinaapurissa monet muotiyritykset tekevät. Kotimarkkina on niin pieni, että katse kannattaa kääntää ulkomaille.”