– Kun asetimme vuonna 2019 tavoitteen kierrättää 100 prosenttia tekstiilijätteestämme, emme oikeastaan tienneet, miten se olisi mahdollista. Keinot eivät olleet selvillä, mutta kun johonkin asiaan paneutuu ja sitä alkaa ajamaan, niin ratkaisuja löytyy. Nyt tavoitteemme vuodelle 2025 on täysin saavutettavissa, sanoo Lindströmin toimitusjohtaja Juha Laurio tyytyväisenä.

Tekstiilipalveluyritys Lindström vuokraa muun muassa työvaatteita, hotelli- ja ravintolatekstiilejä sekä mattoja. Yhtiö on kiertotalouden edelläkävijä Suomessa ja koko maailmassa: se aloitti tekstiilien vuokrauksen jo 1930-luvulla. Näin koko bisneksen ydin on kietoutunut kiertotalouden ja jakamistalouden periaatteiden ympärille.

Osa kilpailijoista pitää Lindströmin panostuksia kiertotalouteen kilpailuetuna.

– Itse näen sen niin, että jos vastuullisen toiminnan kanssa nukkuu, koko bisnekseltä putoaa pohja. Kyse ei ole kilpailutekijästä, vaan koko liiketoiminnan edellytyksestä, sanoo Laurio.

Kierrätettävyys suunnittelun lähtökohdaksi

Lindström on jo pitkään tehnyt downcyclingia eli kierrättänyt tuotteen, joka on tullut käyttöikänsä päähän esimerkiksi lakanana, materiaaliksi toiseen tuotteeseen, kuten imeytysmattoon.

Nyt yhtiön tavoitteena on upcycling, jolloin käytetystä tuotteesta saadaan kierrätettyä samanarvoista tai arvokkaampaa materiaalia.

– Pyrimme kumppaniemme kanssa kehittämään entistä enemmän materiaaleja, jotka ovat alusta asti suunniteltu kierrätettäväksi. Kun testaamme uusia kierrätysmateriaaleja esimerkiksi työvaatteisiin, on tärkeää varmistaa, että niistä syntyvä tekstiili on kestävää ja mahdollistaa tuotteen pitkän eliniän. Ei ole järkeä kierrättää jotain, joka ei kestä käytössä.

Viime vuosina Lindström on onnistunut löytämään vaikeimminkin kierrätettäville tuotteille, kuten teknisille työvaatteille ja matoille ratkaisuja paikallisten kierrätyskumppanien kautta.

Lupaavissa piloteissa mennään yhdessä kohti suljettua kiertoa

Suljettuun kiertoon tähtääviä pilottiprojekteja on jo hyvässä vauhdissa. Lindströmin poistotekstiilejä kierrättävä Rester ja kangastoimittaja Klopman tekevät tiivistä yhteistyötä lisätäkseen yhtiön tekstiilijätteestä valmistetun kierrätyskuidun osuutta sen uusissa työvaatekankaissa. Ensimmäinen tästä yhteistyöstä aikaansaatu kierrätyskuitua sisältävä kangas on jo käynyt kattavissa koepesuissa, joissa testataan kankaan kestävyyttä ja laatua.

Toisen kangastoimittajan kanssa yhteistyö on jo pidemmällä: ensimmäinen poistotekstiileistä valmistettua kierrätyskuitua sisältävä työvaatemallisto on jo lanseerattu hotelli- ja ravintola-alalle. Malliston suunnittelussa ja kaavoituksessa pyrittiin myös minimoimaan leikkuujäte esimerkiksi hyödyntämällä leikkuujäte esiliinan taskuina.

– Olen luottavainen, että saamme yhdessä kumppaniemme kanssa luotua tekstiilimateriaaleja, joiden kuitujen pituus ei lyhene kierrätyksessä. Siinä on vielä paljon työtä, mutta realistinen aikataulu suljetun kierron toteutumiselle on tämän vuosikymmenen lopussa, sanoo Laurio.

Parhaat kierrätysteknologiat skaalautuvat

Laurio on tyytyväinen, että Suomeen on syntynyt paljon start-upeja kierrättämisen ja materiaalien valmistamiseen liittyen.

– On selvää, että kaikki nyt kehitteillä olevat teknologiat eivät tule olemaan menestyksekkäitä. Siksi on tärkeää, että olemme aktiivisesti mukana kehityksessä ja auttamassa heitä. Olemme start-upeille hyvä sparraaja, sillä meillä on rima korkealla. Parhaimmat ratkaisut ovat tehokkaita ja skaalautuvia, ja juuri niitä haluamme löytää.

Yksi tärkeä kumppanuus yhtiölle on poistotekstiilejä kierrättävä Rester Oy, jonka toiseksi suurimmaksi omistajaksi Lindström Group tuli vuonna 2022.

– Rester oli meille strateginen sijoitus. Se auttaa meitä vauhdittamaan tekstiilikierrätyksen kehitystä, Laurio sanoo.

Vaikuttavimmat ratkaisut luodaan yhteistyössä

Lindström on sitoutunut vastuullisuustyössään tiedepohjaiseen Science Based Targets -aloitteeseen, joka ohjaa yrityksiä asettamaan kunnianhimoiset ja uskottavat kasvihuonepäästöjen vähennystavoitteet kattaen koko arvoketjun.

Monesti suurin osa yrityksen päästöistä syntyy sen oman toiminnan ulkopuolella, esimerkiksi alihankkijoiden toimesta – Lindströmillä tämä luku on noin 70 prosenttia.  Siksi on tärkeä saada koko kumppaniverkosto mukaan ja sitoutumaan päästöjen vähentämiseen.

– Ketjussamme on monia toimijoita sekä meitä ennen että meidän jälkeemme. Harva yritys pystyy ratkaisemaan toimintansa vastuullisuutta tai toteuttamaan kiertotalouden mukaista bisnesmallia yksin. Siksi teemme tiivistä yhteistyötä sekä kangasvalmistajien että kierrätysyritysten kanssa ja autamme myös heitä tekemään omasta toiminnastaan vastuullisempaa, Laurio sanoo.

Lindström toimii 23 maassa ja toteuttaa samaa toimintamallia jokaisessa. Se tarkoittaa, että sekä tekstiilien valmistus että kierrätys pyritään järjestämään mahdollisimman lähellä asiakkaita.

– Etsimme tarvittavat kumppanit toiminta-alueeltamme emmekä halua esimerkiksi laivata tekstiilejä ympäri maailmaa. Toimintamallimme parantaa myös huoltovarmuutta, ja päätös on osoittautunut hyväksi viime vuosien maailman tilanteessa.

Kunnianhimoisia kumppaneita työssä todella tarvitaan, ja nyt on nähtävillä suuri asennemuutos.

– Muutama vuosi sitten esimerkiksi toimittajat Kiinassa eivät olleet lainkaan kiinnostuneita vastuullisuudesta. Nyt he kysyvät vastuullisuudesta ensimmäisenä. Muutos on todella nopeaa.

Vastuullisuustyö luo hyvän kierteen

Lindström aloitti määrätietoisen vastuullisuustyön ja siitä raportoinnin vuosikymmeniä sitten, jolloin se ei ollut yrityksille tyypillistä. Laurio sanoo, että se on osaltaan houkutellut taloon henkilöitä, jotka ovat pitäneet vastuullisuutta tärkeänä.

– Tämä on aiheuttanut positiivisen kierteen. Meidän ei tarvitse motivoida henkilöstöämme vastuullisuuteen vaan päinvastoin henkilöstöltä tulee painetta johdolle, jotta asiat menevät ripeästi eteenpäin.

Laurio näkee vastuullisuuden suoraan liiketoiminnallisena intressinä. Kun tekstiilit kestävät pitkään kierrossa ja energiaa ja vettä kulutetaan tekstiilien huollossa mahdollisimman vähän, se alentaa kustannuksia myös asiakkaille.

– Vastuullisuuteen kuuluu taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen puoli, ja kun yhtä näistä parantaa, se auttaa myös kahta muuta. On vaikea nähdä, että investoinneista vastuullisempaan toimintaan tulisi taloudellisia haittoja. Niitä voi nähdä vain, jos katsoo liian lähelle tulevaisuuteen, mutta meidän 175-vuotisella historialla olemme tottuneet pitämään katseen kauempana tulevaisuudessa.

Hintakilpailukykyä vastuullisuudella

Yrityksille painetta vastuullisuuteen panostamiseen tulee sekä lainsäädännöstä, markkinoilta että asiakkailta. Vastuullisuus vaikuttaa sekä sijoittajien kiinnostukseen että asiakkaiden käyttäytymiseen.

– Yrityksellä täytyy olla vahva tahtotila ja selkeät tavoitteet, joita kohti mennään. Itsestään tai vahingossa yritysten vastuullisuudessa ei varmasti paljon tapahdu.

Laurio kannustaa yrityksiä tutustumaan esimerkiksi Science Based Targets -aloitteeseen. Se on hyvä pohja, sillä sen määrittämisessä yritys joutuu käymään läpi koko toimintansa ja tulokset toimivat pohjana toimenpiteiden suunnittelulle.

– Meidän toiminnassamme vastuullisuus parantaa suoraan hintakilpailukykyä, sanoo Laurio.