Kahdeksan suomalaista yrittäjää polkaisi Kässämessut verkkoon parissa viikossa, kun koronavirus sulki Suomen ja peruutti massatapahtumat maaliskuussa 2020. PaaPii Designin toimitusjohtaja Anniina Isokangas kertoo, mitä verkkomessuista on vajaassa vuodessa opittu.
Tärkeintä on aloittaa
”Kun Turun Käsityömessut maaliskuussa 2020 peruttiin, meillä oli pakettiautollinen kangaspaloja valmiiksi pakattuna. Ne piti saada myytyä, asiakkaat vain puuttuivat. Aluksi tilanne säikäytti, mutta sitten iski taistelumoodi päälle, että nyt ratkaistaan tämä tilanne.
Käsityötarvikekauppa Paapon yrittäjä laittoi minulle viestin, että tehdäänkö jotain nettiin. Aika nopeasti saimme kasaan kahdeksan yrittäjää, joiden kanssa ryhdyimme hommiin. Jo kahden viikon päästä päätöksestä järjestimme Facebookissa ensimmäiset Kässämessut, joihin osallistui 500 yritystä. Messuhalli-ryhmässä, jonka sisällä Kässämessut järjestetään, oli 39 000 aktiivista jäsentä.
Heti alusta asti oli selvää, että nyt ei aseteta rimaa liian korkealle, vaan tehdään ja katsotaan, mihin se riittää. Esimerkiksi nettisivut avattiin, mutta niillä oli ensimmäisillä messuilla lähinnä luettelo osallistuvista yrityksistä.
Meillä oli messujen aikaan yrittäjille oma back stage -ryhmä, johon yksikin yrittäjä kirjoitti, että hän täällä itkee koneen ääressä, kun tilauksia tulee. Messujen toteutuminen ja onnistuminen siinä paniikkitilanteessa oli todella merkittävä juttu, myös taloudellisesti.”
Keskity mahdollisuuksiin
”Facebook valikoitui Kässämessujen pääalustaksi, koska siellä asiakkaiden ja yrittäjien on helppo olla vuorovaikutuksessa. Ostaminen tapahtuu yrittäjän omien nettisivujen kautta tai muulla yrittäjän ilmoittamalla tavalla.
Messuhallissa on myös live-lähetyksiä, joissa juontaja keskustelee kävijöiden kanssa ja luo tunnelmaa. Myös yritykset tekevät livelähetyksiä, joissa ne antavat askarteluvinkkejä tai vaikka esittelevät työhuonettaan. Yhdessäkin livelähetyksessä alpakkatila pääsi esittelemään, miten ja millaisilla koneilla alpakanvillasta syntyy lankaa. Tällaiset kurkistukset kulissien taakse ovat jotain, mitä live-messuilla ei pysty toteuttamaan.
”Monet yrittäjät ovat tehneet ensimmäisen Facebook live -lähetyksensä Kässämessuille.”
Kässämessuille osallistuneet yritykset ovat kertoneet, että messuviikonlopun aikana jopa 70 prosenttia omien nettisivujen kävijöistä on ollut sivuilla ensimmäistä kertaa. Meidän verkkokauppamme myynti nousi messujen takia 200 prosenttia maaliskuussa. Nettimessujen hienous on siinä, että asiakkaat voivat löytää uusia yrityksiä, kun ei ole väliä, onko yritys Rovaniemellä vai Hangossa.
Koronan hyvä puoli on se, että se on nopeuttanut monen pienen yrityksen digiloikkaa, kun loikka on ollut pakollinen. Monet yrittäjät ovat tehneet ensimmäisen Facebook live -lähetyksensä Kässämessuille.”
Jaksa olla aktiivinen
”Verkkomessuihin pätee sama sääntö kuin livemessuihin. Jos jää myyntipöydän taakse kyhjöttämään, myynti on sen mukaista. Esimerkiksi PaaPiilla on messujen aikana chat koko ajan auki. Kun se pirisee, vastaan heti.
Ensimmäiset Kässämessut olivat meille ja monelle muulle menestys myös kaupallisesti. Vaikka tilanne oli keväällä katastrofaalinen, kasvoimme vuonna 2020 sekä omassa kivijalassa että viennissä ja verkkokaupassa. Liikevaihtomme kasvoi 30 prosenttia ja kuluttajaverkkokaupan osuus huimat 81 prosenttia. Kässämessuilta löytyneet uudet asiakkaat ovat varmasti yksi syy siihen.”
Ajattele isosti
”Tänä vuonna on järjestetty jo neljät Kässämessut. Messuhalli-ryhmässä on 61 000 jäsentä ja messut ovat tavoittaneet Facebookissa yli puoli miljoona suomalaista.
”Uskomme, että verkkomessuille on tarvetta senkin jälkeen, kun koronatilanne joskus hellittää.”
Kesällä päätimme alkuperäisen kahdeksikon kanssa perustaa Virtual Events Finlandin, jonka kautta verkkomessujen hallinnointi ja järjestäminen on helpompaa ja sujuvampaa. Ensimmäiset verkkomessut tehtiin talkootyönä, mutta se ei olisi pidemmän päälle ollut kestävä tapa. Uskomme, että verkkomessuille on tarvetta senkin jälkeen, kun koronatilanne joskus hellittää. Syksyllä järjestimme jo ensimmäiset Ruokamessutkin.
Jos joku olisi vuosi sitten kertonut, että olen mukana yrityksessä, joka järjestää virtuaalitapahtumia, en olisi uskonut. En silti keksi mitään, mitä olisimme voineet tehdä toisin, koska kaikki on mennyt niin luontevasti.”
Virtual Events Finlandissa ovat PaaPiin Anniina Isokankaan lisäksi mukana Nuppu Print Companyn Jenni Salminen, Vinkeen Kreetta Ahonen, Paapon Antti ja Anne Nenonen, Vernadan Anne Vuorela, Story of Roon Maija Haapoja ja Pipoiksin Sari Klink.