Hallitus ja säännöt

Liiton toimintaa ja päätöksentekoa ohjaavat liiton säännöt, strategia ja siitä johdettu toimintasuunnitelma, hallintoperiaatteet, henkilöstöperiaatteet. Liiton toiminta on luonteeltaan yleishyödyllistä. Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää vuosittain koolle kutsuttava liittokokous.

Hallitus 2016–2017

Pekka Nikkanen, toimitusjohtaja, pj., Image Wear Oy
Nina Kopola, toimitusjohtaja, varapj., Suominen Oyj
Pekka Ekberg, toimitusjohtaja, Fiblon Oy
Antti Horppu, toimitusjohtaja, Top-Knit Oy
Jarkko Järvinen, toimitusjohtaja, varapj., Modelia Oy
Jussi Koskinen, toimitusjohtaja, Sukkamestarit Oy
Eero Kotkasaari, yrittäjäneuvos, Joutsen Finland Oy
Vesa Luhtanen, toimitusjohtaja, Luhta Sportswear Company
Jaana Tarkki, toimitusjohtaja, Familon Oy
Markku Virtanen, toimitusjohtaja, Voglia Oy
Daniela Yrjö-Koskinen, toimitusjohtaja, Novita Oy

Suomen Tekstiili & Muoti ry:n säännöt

1 § Liiton nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Tekstiili & Muoti ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistystä sanotaan jäljempänä liitoksi.

2 § Liiton tarkoitus

Liitto toimii tekstiili- ja vaatetusalaa harjoittavien jäsentensä edunvalvonta-, työnantaja-, koulutus , neuvonta- sekä palvelujärjestönä. Liiton tarkoitus on huolehtia jäsenten menestymisestä avoimessa globaalissa kilpailussa. Liitto kuuluu Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry:hyn.

3 § Liiton toiminta

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto mm.

  • toimii tekstiili- ja vaatetusalan yritysten ja toimialan kehittämiseksi sekä kilpailukyvyn edistämiseksi ja varmistamiseksi
  • valvoo jäsentensä elinkeinopoliittisia- ja työnantajaetuja
  • neuvottelee ja tekee alan työehtosopimukset sekä opastaa jäseniä niiden soveltamisessa
  • vaikuttaa työelämän kehittämiseen ja toimivien työmarkkinakäytäntöjen edistämiseen
  • edistää toimialan tutkimus- ja opetustoimintaa
  • toimii muilla vastaavilla tavoilla liiton tarkoituksen toteuttamiseksi ja jäsentensä parhaaksi.

4 § Jäsenyys

Liiton jäseneksi voidaan hyväksyä Suomessa toimiva, tekstiili- tai vaatetusalaa harjoittava yritys tai oikeustoimikelpoinen yhteisö tai tällaisten muodostama rekisteröity yhdistys, jonka liiton hallitus hyväksyy jäseneksi.

Jäsenhakemus on osoitettava hallitukselle ja siihen on liitettävä tarpeelliset tiedot jäsenyyttä hakevasta yrityksestä.

Jäsenyyden liitossa tulee kattaa kaikki se tekstiili-, vaatetus- tai vastaava toiminta, joka tapahtuu jäsenyrityksessä, sen tytäryhtiöissä tai pääosin samaan omistukseen kuuluvissa muissa alan yrityksissä.

Liiton jäseneksi hyväksytty yritys sitoutuu noudattamaan Suomen Tekstiili & Muoti ry:n sääntöjä sekä muita sääntöjä ja ohjeita joita liitto ja sen jäsenet ovat velvollisia noudattamaan.

5 § Toiminnan rahoittaminen

Jäsen suorittaa liitolle jäseneksi tullessaan liittymismaksun sekä vuosittain jäsenmaksun, joiden suuruus ja laskentaperusteet määrätään liiton vuosikokouksessa.

Jäsenmaksun peruste on kaikille yritysjäsenille sama. Jäsenmaksu määräytyy prosentteina jäsenyrityksen palkkasummasta tai prosentteina jäsenyritysten jalostusarvosta tai prosentteina palkkasummasta ja jalostusarvosta. Edellä mainituista perusteista huolimatta vuosikokous voi päättää euromääräisestä vähimmäismaksusta.

Yhteisöjäsenen jäsenmaksun päättää liiton vuosikokous.
Uusi jäsen suorittaa ensimmäisenä jäsenyysvuotenaan jäsenmaksun niiden kuukausien osalta, joina se sanottuna vuonna on kuulunut liittoon.

Jos jäseneksi liittyy sellainen uusi yritys, joka ei ole liittymisvuotta edeltäneenä kalenterivuonna harjoittanut toimintaa, käytetään jäsenmaksun suuruutta laskettaessa jalostusarvoa ja palkkasummaa, jotka saadaan laskemalla näiden vuotuinen määrä jäseneksi liittymistä lähinnä seuraavien kahden kalenterikuukauden perusteella.

Vuosikokous voi määrätä jäsenille ylimääräisen vahvistettujen laskuperusteiden mukaisesti määräytyvän lisämaksun, joka suuruudeltaan saa kuitenkin olla enintään yhtä suuri kuin jäsenen vuosimaksu. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ry:n sääntöjen 5 §:n mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi liittokokous voi päättää ylimääräisen vuosimaksun perimisestä.

Jäseneltä voidaan veloittaa ylimääräinen maksu liiton suorittamista ylimääräisistä palveluista, joiden ei voida katsoa kuuluvan yleisen jäsenpalvelun piiriin.
Maksujen myöhästyessä on yliajalta suoritettava korkolain mukaista korkoa.

Liitto voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja.

6 § Jäsenen tiedonantovelvollisuus

Jäsenen on vuosittain annettava liitolle tiedot edellisenä vuonna työsuhteessa olleiden henkilöiden keskimääräisestä luvusta ja heille maksettujen palkkojen yhteismäärästä sekä tiedot, joiden perusteella jalostusarvon mukaan määräytyvä jäsenmaksuosuus on laskettavissa.

Jäsen on velvollinen muutoinkin antamaan liitolle sen toiminnan kannalta tarpeellisia tilastollisia ja muita tietoja. Jäsentä koskevat tiedot käsitellään luottamuksellisina.

7 § Liiton toimielimet ja asiainhoito

Liiton päätösvaltaa käyttävät jäsenet liittokokouksessa. Liiton asioita hoitavat ja sen toiminnasta vastaavat hallitus ja toimitusjohtaja.

8 § Liittokokous

Liiton jäsenet kokoontuvat kerran vuodessa sääntömääräiseen vuosikokoukseen hallituksen määräämänä päivänä helmi-toukokuun aikana. Ylimääräisiin kokouksiin jäsenet kokoontuvat asian niin vaatiessa, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 1/10 liiton jäsenistä sitä kirjallisesti liiton hallitukselta pyytää erityisesti ilmoitettua asiaa varten. Hallitus määrää kokouksen ajan ja paikan.

9 § Kokouskutsut liittokokouksiin

Kutsu liittokokouksiin on lähetettävä jäsenille kirjeitse tai sähköpostilla vähintään 10 päivää ennen kokousta.

Ylimääräinen liittokokous kutsutaan koolle samalla tavalla kuin liiton sääntömääräinen vuosikokous. Jos käsiteltävä asia on kiireellinen, voidaan kutsu ylimääräiseen kokoukseen lähettää vähintään kolme päivää ennen kokousta.

10 § Puhe- ja äänivalta liittokokouksessa

Liittokokouksessa on jokaisella jäsenmaksunsa suorittaneella yritysjäsenellä yksi ääni työntekijäin alkavaa 50 lukua kohti sataan saakka, sen jälkeen yksi lisä-ääni jokaista alkavaa sataa työntekijää kohti. Äänimäärään vaikuttava henkilömäärä lasketaan 6 §:n mukaan tehdyn ilmoituksen perusteella. Jokaisella yhteisöjäsenellä on yksi ääni. Kokouksen puheenjohtaja ja muut kokouksen toimihenkilöt valitaan kuitenkin pääluvun mukaan.

Liittokokouksen päätökseksi tulee 26 §:ssä mainittua poikkeusta lukuun ottamatta se ehdotus, jonka puolesta enimmät äänet on annettu. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali, joka pyydettäessä on toimitettava suljetuin lipuin, arvalla, mutta muissa asioissa tulee kokouksen päätökseksi se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut.

11 § Liittokokouksessa käsiteltävät asiat

Liiton vuosikokouksessa käsiteltävät asiat ovat:

  1. esitetään hallituksen laatima toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta sekä tilintarkastuskertomus
  2. vahvistetaan edellisen vuoden tilinpäätös
  3. päätetään kuluvan vuoden liitolle suoritettavien maksujen suuruus ja laskentaperuste
  4. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
  5. päätetään alkaneen vuoden toimintasuunnitelma sekä talousarvio
  6.  päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä
  7. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja yksi tai enintään neljä varapuheenjohtajaa
  8. valitaan hallituksen jäsenet
  9. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet tai tilintarkastusyhteisö tarkastamaan liiton hallintoa ja tilejä
  10. käsitellään muut kutsussa mainitut asiat.

Ilmoitus asiasta, jonka jäsen haluaa saattaa sääntömääräisen kokouksen käsiteltäväksi, on toimitettava hallitukselle kuukautta ennen kokousajankohtaa.

Liiton ylimääräisessä kokouksessa käsitellään ainoastaan kokoukseen erikseen ilmoitetut asiat.

12 § Hallituksen kokoonpano

Hallitukseen kuuluu vähintään yhdeksän ja enintään kaksikymmentäyksi jäsentä. Jäsenet valitaan liiton vuosikokouksessa kolmivuotiseksi toimikaudeksi kerrallaan. Hallituksen jäseneksi voidaan valita henkilö, joka toimii jäsenyhteisön hallituksen jäsenenä, toimitusjohtajana tai johtajana tekstiili- tai vaatetustoimialalla.

Hallituksen jäsenten valinnassa on otettava huomioon, että jäsenet edustavat tasapuolisesti jäsenkunnan rakennetta.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun vähintään kolmannes jäsenistä on saapuvilla. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

13 § Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on

  1. seurata kehitystä liiton toimintapiirissä sekä ryhtyä niihin toimenpiteisiin, jotka ovat omiaan edistämään liiton tarkoitusperiä
  2. kutsua koolle varsinainen vuosikokous sekä tarpeelliset ylimääräiset kokoukset ja valmistella niissä käsiteltäväksi tulevat asiat
  3. hoitaa näiden sääntöjen sekä liiton kokousten antamien ohjeiden mukaan liiton asioita, taloutta ja hallintoa, panna täytäntöön liiton kokousten päätökset, sekä päättää liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä
  4. päättää jäsenten ottamisesta, eroamisesta ja erottamisesta
  5. päättää liiton edustajien ja näiden varamiesten valinnasta Elinkeinoelämän keskusliitto ry:n toimielimiin
  6. ottaa toimeen ja vapauttaa liiton toimitusjohtaja ja muut johtajat sekä määrätä heidän palkkansa
  7. päättää, onko jäseneltä vaadittava liitolle vahingonkorvausta silloin, kun se näiden sääntöjen mukaan voi tulla kysymykseen ja määrätä sen suuruus sekä ratkaista liittoon kohdistetut korvausvaatimuksia koskevat asiat
  8. antaa ohjeita ja määräyksiä niistä yleisistä periaatteista, joita on noudatettava työtaistelun uhatessa tai puhjettua sekä tarvittaessa määritellä kantansa periaatteellisesti tärkeissä työselkkauksissa sekä päättää työsulusta
  9. vahvistaa ne yleiset periaatteet, joita liitossa on noudatettava neuvotteluissa toimihenkilöitä ja työntekijöitä edustavien järjestöjen kanssa
  10. määritellä ne toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä liiton asioiden hoitamiseksi näiden sääntöjen sekä hallituksen lainmukaisen vastuuvelvollisuuden mukaisesti

Liiton hallitus voi asettaa pysyviä tai tilapäisiä työryhmiä, toimikuntia tai valiokuntia valmistelemaan ja päättämään määrättyjä asioita hallituksen antamien valtuuksien puitteissa.

14 § Toimitusjohtajan tehtävät

Toimitusjohtajan tehtävänä on

  1. pitää liiton kokoukset ja hallitus tietoisina kaikista niille näiden sääntöjen mukaan kuuluvista asioista
  2. joko itse tai määräämänsä liiton toimihenkilön välityksellä valmistella ja esitellä liiton kokouksessa, hallituksessa sekä sen asettamissa työryhmissä, toimikunnissa ja valiokunnissa käsiteltävät asiat sekä huolehtia siitä, että näistä kokouksista pidetään pöytäkirjaa
  3. huolehtia hallituksen päätösten täytäntöönpanosta
  4. johtaa liiton toimistoa ja järjestää sen työt
  5. hoitaa liiton taloutta
  6. hoitaa liiton suhteita viranomaisiin, työmarkkina- ja taloudellisiin järjestöihin sekä sidosryhmiin
  7. valtuuksiensa puitteissa muutoinkin hoitaa liiton asioita ja tarpeen vaatiessa tehdä esityksiä liiton hallitukselle ja sen asettamille työryhmille, toimikunnille ja valiokunnille liiton asioiden hoitamiseksi

15 § Liiton nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja toimitusjohtaja kukin erikseen sekä se tai ne henkilöt, jotka hallitus siihen määrää.

16 § Tilikausi

Liiton tilikausi on kalenterivuosi.

17 § Ilmoitus työtaistelusta

Jäsenen on ilmoitettava heti liitolle toimipaikassaan puhjenneesta työtaistelusta tai työtaistelu-uhasta.
Jäsen on velvollinen antamaan liitolle selvityksen työtaistelun laajuudesta, kestosta sekä muista seikoista, joilla on merkitystä työtaistelun kannalta.

18 § Työsulku

Hallitus voi päättää yhtä tai useampaa jäsentä koskevan työsulun aloittamisesta ja lopettamisesta.

Hallitus voi antaa jäsenelle luvan työsulun toimeenpanemiseen. Kirjallisessa lupapyynnössä on mainittava työsulun syyt ja laajuus.

Työsulkupäätöstä on kannatettava ¾ hallituksen kokouksessa annetuista äänistä.

19 § Jäsenille työsulun johdosta maksettavat korvaukset

Lakko- ja työsaartotilanteissa tai liiton hallituksen päättämissä työsulkutapauksissa hallitus voi päättää, onko ja mihin määrään liiton rahastoista maksettava korvausta liiton jäsenille. Tämä korvaus määrätään sopivimmin määräeräisenä jokaiselta lakon, työsaarron tai työsulun johdosta todistettavasti menetetyltä työpäivältä.

Jäsen pääsee osalliseksi edellä tässä pykälässä mainituista korvauksista sen kalenterivuoden alusta, joka ensiksi alkaa sen jälkeen kun jäsen on yhtäjaksoisesti suorittanut sääntöjen edellyttämät vuosi- ym. maksunsa kahtena vuotena.

20 § Kielletty toiminta työtaistelun aikana

Jäsen ei saa lakon tai työsulun kestäessä käyttää työssään toisen järjestäytyneen työnantajan yrityksessä lakon tehneitä tai työstä suljettuja työntekijöitä eikä muutoin heitä avustaa.

21 § Yleisten työnantajapoliittisten periaatteiden noudattaminen

Jäsen ei ole oikeutettu liiton suostumuksetta ottamaan palveluksessaan olevien henkilöiden kanssa tehtäviin työsopimuksiin määräyksiä, jotka rajoittavat työnantajan oikeutta

  • määrätä työn johdosta ja jaosta
  • ottaa tai erottaa työntekijöitä, riippumatta siitä, ovatko he järjestäytyneitä vai ei
  • julistaa työsulku, kun se on liiton hallituksen hyväksymä

Jäsen ei myöskään ole oikeutettu liiton suostumuksetta

  • tekemään työehtosopimusta
  • maksamaan työtaisteluajalta palkkaa työtaisteluun osallistuneelle henkilölle
  • itsenäisesti neuvottelemaan palveluksessaan olevia henkilöitä edustavien järjestöjen kanssa
  • suorittamaan yleisluontoisia palkkojen korotuksia tai alennuksia tai ryhtymään muiden työehtojen osalta toimenpiteisiin, joilla saattaa olla yleisempää kantavuutta.

22 § Seuraamukset sääntöjen ja päätösten sekä yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden vastaisesta menettelystä

Hallitus voi erottaa jäsenen tai antaa varoituksen jos jäsen

  • rikkoo sääntöjen mukaisia määräyksiä tai yleisesti noudatettua työnantajanäkökulmaa
  • jättää noudattamatta liiton kokousten päätöksiä tai hallituksen valtuutuksensa puitteissa antamia määräyksiä

Yllämainitussa tilanteessa hallitus voi vaatia jäsentä suorittamaan liitolle vahingonkorvausta enintään sen määrän, joka vastaa nelinkertaisena summaa, jonka jäsen viimeksi vuosimaksuna on suorittanut tai olisi pitänyt suorittaa laskettuna näiden sääntöjen mukaisella tavalla.

23 § Eroaminen liitosta

Jos jäsen haluaa erota liitosta, tulee hänen jättää hallitukselle tai sen puheenjohtajalle kirjallinen ilmoitus taikka ilmoittaa siitä suullisesti liiton kokouksen pöytäkirjaan.

Jäsenyys lakkaa sen tammi- tai heinäkuun alusta lukien, joka ensiksi seuraa kuuden (6) kuukauden kuluttua ilmoituksen tekemisestä.

Jäsenyys liitossa lakkaa hallituksen päätöksellä heti kun jäsen lopettaa toimintansa tai luovuttaa liiketoimintansa, jonka perusteella hän on ollut liiton jäsenenä, tai joutuu konkurssitilaan.

Erotessaan liitosta jäsen ei ole oikeutettu saamaan takaisin liitolle suorittamiaan maksuja.

24 § Muutoksen haku

Jäsenellä, joka ei tyydy hallituksen edellä 19 §:ssä mainitusta korvauksesta tai 22 §:ssä mainitusta erottamisesta tai vahingonkorvauksesta tekemään päätökseen, on oikeus 30 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan kirjallisesti hakea siihen muutosta liittokokoukselta. Hakemus on osoitettava hallitukselle.

25 § Liiton sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen

Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta tai liiton purkamisesta voidaan tehdä, jos sitä liittokokouksessa on kannattanut vähintään 3/4 annetuista äänistä.

Päätös liiton purkamisesta on vahvistettava samanlaisella määräenemmistöllä uudessa aikaisintaan kuukauden kuluttua pidettävässä liittokokouksessa.

Jos liitto puretaan tai lakkautetaan, on sen varat käytettävä johonkin liiton toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen viimeisen kokouksen päättämällä tavalla.