Tekstiilin ja muodin ulkomaankauppa

Tekstiilin ja muodin tavaravienti ja -tuonti Suomessa

Mitä tuotteita tilastot sisältävät?

Kaikki tämän raportin tiedot perustuvat Tullin ulkomaankauppatilastoihin. Tilastot on koottu SITC3-luokitusta käyttäen. Lukuihin on sisällytetty yhteensä 25 eri SITC3-tason tuotenimikettä, jotka on jaoteltu kuuteen eri ryhmään: vaatteet, tekniset tekstiilit, jalkineet, sisustustekstiilit & muut tekstiilit, tekstiilikuidut ja tekstiilijätteet.

Tulli tilastoi konkreettisesti Suomen rajan yli liikkuvat tavarat. Monet suomalaiset tekstiili- ja muotialan yritykset valmistuttavat tuotteita ulkomailla. Jos nämä tuotteet menevät vientimarkkinoille myyntiin suoraan tuotantomaasta,  tämä ei näy vientitilastoissa.

Millaisten yritysten vientiä ja tuontia tilastot sisältävät?

Tilastoihin on koottu kaikki Tullin tilastoima tekstiilin ja muodin tuotteiden ulkomaankauppa, riippumatta siitä, minkä alan yritys tavaran vie tai tuo. Tilastot sisältävät muutakin, kuin vain tekstiili- ja vaatealan yritysten tavarakaupan. Valmistajien ohella vähittäis- ja tukkukauppa ovat merkittäviä toimijoita tekstiilien ja vaatteiden maahantuonnissa ja viennissä. Esimerkiksi Kesko, S-ryhmä ja Stockmann tuovat itse maahan tekstiilejä ja vaatteita ja vievät niitä edelleen esimerkiksi Baltian markkinoille.

Alla olevissa kuvioissa tarkastellaan tekstiilin ja muodin tuotteiden vientiä ja tuontia. Kuviot voi klikata katsottavaksi koko näytöllä oikean alakulman nuolinäppäimestä.

Tuonti 2023 yhteensä 2 523 milj. €

Vienti 2023 yhteensä 778 milj. €

Tekstiilin ja muodin tuoteryhmät 2023

Neljä tavaraviennin ja -tuonnin tilastointiin liittyvää keskeistä haastetta

1) Globaalit hankintaketjut

Tekstiili- ja vaatealan liiketoimintamallit ovat monipuolistuneet. Tekstiili- ja vaateala on globaali ala, jolle on ominaista pitkät ja moniulotteiset hankintaketjut. Vaatteen raaka-aineena oleva puuvilla on peräisin Turkista, puuvillakangas kudotaan Portugalissa, tuotteen suunnittelu, malliompelu ja leikkaus tehdään Suomessa, minkä jälkeen kappaleet viedään Viroon ommeltavaksi. Sieltä tuote lähtee suoraan jälleenmyyjälle Ruotsiin, tai kiertää Suomessa sijaitsevan logistiikkakeskuksen kautta myyntiin ulkomaille. Tekstiilien ja vaatteiden eri komponentit liikkuvat siis useaan otteeseen maasta toiseen, ja valmis tuote sisältää useissa eri maissa tehtyjä osia ja työvaiheita. Tämä hankaloittaa alan ulkomaankaupan tilastointia.

2) Tulli tilastoi vain konkreettisesti Suomen rajan yli liikkuvaa tavaraa

Ulkomaankauppatilastot eivät täysin kata tekstiili- ja vaatealan vientiä. Jos suomalainen tekstiili- ja vaatealan yritys teettää tuotteet ulkomailla, kaikki tuotteet eivät näy Suomen ulkomaankauppatilastoissa. Osa tuotteista lähetetään suoraan valmistajilta eteenpäin. Toisaalta osa ulkomailla teetetyistä tuotteista tuodaan logistiikkakeskuksiin Suomeen ja viedään täältä jälleen ulkomaille, jolloin ne näkyvät sekä tuonti- että vientitilastoissa. Joka tapauksessa tuotteen valmistuttamisesta ja myynnistä tuleva lisäarvo jää Suomeen.

3) Tavaran alkuperämaan tiedoissa voi olla puutteita

Kansainvälisen kaupan tilastointia vääristävät puutteet alkuperämaamerkinnöissä. EU-maiden välisessä kaupassa alkuperämaa ei välttämättä pidä paikkaansa: mikäli tavaran alkuperämaata ei pystytä selvittämään, merkitään alkuperämaaksi tavaran lähetysmaa. Tämän takia esimerkiksi Ruotsi ja Saksa näyttävät tilastoissa tekstiili- ja vaatealan suurilta tuontimailta, vaikka todellisuudessa nämä ovat pääosin vain merkittäviä lähetysmaita, eivät alkuperämaita.

4) Kuluttajien EU-maista tekemät verkkokauppatilaukset eivät sisälly näihin tilastoihin

Suomalaisten kuluttajien EU-maista tekemät ulkomaiset verkkokauppatilaukset eivät näy näissä tilastoissa. Vaatteiden ja jalkineiden verkkokauppa on kasvanut viime vuosina merkittävästi, joten tämä voi aiheuttaa puutteita tilastointiin.