Juutti
Juuttia saadaan trooppisilla ja subtrooppisilla jokisuistoalueilla kasvavien Corchorus capsularis- ja Corchorus olitorius -kasvien rungoista. Juutti on yksi edullisimmista luonnonkuiduista, ja sitä viljellään luonnonkuiduista puuvillan jälkeen eniten.
Kuidun raaka-aine ja valmistustavat
Juutti kasvaa korjuupituuteensa 1,5–4,3 metriin noin neljässä kuukaudessa. Kasvi korjataan heti kukinnan jälkeen ja jätetään pellolle muutamaksi päiväksi, jotta lehdet varisevat irti varsista. Korjuun jälkeen varret liotetaan vesiliotuksella altaissa tai luonnonlammissa, jolloin kuitukimput irtoavat puumaisesta aineksesta. Liotuksen jälkeen kuitukimput erotellaan joko manuaalisesti käsin, mekaanisesti tai kemiallisesti.
Tärkeimmät tuottajamaat ja osuus globaaleista kuitumarkkinoista
Juutin osuus luonnonkuitujen tuotannosta on noin 10 prosenttia, ja sen kokonaistuotanto oli 3,2 miljoonaa tonnia vuonna 2020. Lähes kaikki juutti tuotetaan Intiassa ja Bangladeshissa.
Kuidun ominaisuudet ja käyttökohteet
Juutti on vahvaa, kestävää ja monipuolista kuitua. Juutin lujuus ei kuitenkaan ole yhtä suuri kuin esimerkiksi pellavalla tai hampulla. Juutilla on hyvät eristävät ja antistaattiset ominaisuudet.
Juutin murtovenymä on alhainen ja kuidun elastinen palautuminen on vähäistä. Juutin kuitupituus on myös lyhyempi kuin muilla runkokuiduilla. Nämä ominaisuudet vaikeuttavat juutin prosessointia valmiiksi tuotteiksi, ja valmiit langat sekä kankaat ovat karkeampia ja painavampia. Juutin valonkesto on vain puolet pellavan valonkestosta.
Juutilla on monia käyttötarkoituksia esimerkiksi maataloudessa ja teknisissä tarkoituksissa. Juutista valmistetaan esimerkiksi säkkejä, maton taustakankaita, köysiä ja pakkausmateriaaleja. Juuttia käytetään myös kuitukankaiden ja suodatinkankaiden valmistamiseen.
Tuotannon vastuullisuusnäkökulmat
Juutin tuotannon ympäristövaikutukset ovat hyvin samantyyppiset kuin pellavalla. Lämpimässä ja kosteassa ilmastossa juutti kasvaa luonnostaan ilman torjunta-aineita, lannoitteita ja keinokastelua. Tuotannon merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät kuiduntuotannon liotusprosessiin. Juutin tuotanto ja jatkokäsittely ovat myös hyvin työvoimavaltaista, joten mahdollisten ympäristö- ja ihmisriskien tunnistaminen ja ennaltaehkäisy vaatii yrityksiltä erityistä huolellisuutta.