Mohair

Kuidun raaka-aine ja valmistustavat

Angoravuohen villa keritään yhdestä kahteen kertaan vuodessa. Nuorista angoravuohista kerättyä villaa kutsutaan Kid Mohairiksi tai Super Kid Mohairiksi. Mohairkuidun hallitseva väri on valkoinen, mutta kuitua saadaan myös ruskeana, mustana ja punaisen eri sävyissä.

Kerimisen jälkeen kuidut lajitellaan lajeittain ja laaduittain, jotta lopullinen lanka on mahdollisimman laadukasta. Lajittelun jälkeen kuidut pestään mohairin epäpuhtauksista, joita kuiduissa on huomattavasti vähemmän kuin villalla. Kun kuidut on pesty epäpuhtauksista, ne voidaan karstata, eli kuidut harjataan haluttuun suuntaan ennen langan valmistusta.

Tärkeimmät tuottajamaat ja osuus globaaleista kuitumarkkinoista

Vuonna 2020 mohairia tuotetiin maailmanlaajuisesti noin 4 320 tonnia. Synteettisten tekokuitujen kehitys on haastanut mohairin tuotantoa, sillä esimerkiksi akryyliä on kehitetty jäljittelemään mohairin ominaisuuksia.

Mohairin ylivoimaisesti suurin tuottajamaa on Etelä-Afrikka, joka vuonna 2020 tuotti noin puolet mohairin globaalista tuotannosta (2 160 tonnia).

Kuidun ominaisuudet ja käyttökohteet

Kuiturakenteeltaan mohair muistuttaa villaa, mutta on ominaisuuksiltaan hieman kiiltävämpää ja kimmoisampaa, ja sen veto- ja hankauslujuus on parempi kuin villalla. Mohair myös huopuu vähemmän kuin villa. Mohair on yksi kestävimmistä eläinkuiduista ja sen elastisuus on erittäin hyvä. Mohairkuidulla on erinomainen värjääntyvyys, ja kuitua voidaan värjätä kirkkaillakin sävyillä hyvin pysyvin lopputuloksin.

Mohairia käytetään niin vaatetustekstiileissä kuin sisustustekstiileissä. Mohair sopii hyvin pukukankaisiin, huiveihin, huopiin, verhoilukankaisiin ja mattoihin. Mohair soveltuu hyvin myös käsityö- ja efektilankoihin, jotka ovat mohairin perinteisiä käyttötarkoituksia.

Tuotannon vastuullisuusnäkökulmat

Angoravuohet laiduntavat yleensä korkeilla tasangoilla muille tuotantoeläimille ja -kasveille soveltumattomissa paikoissa, joten mohairin tuotanto ei vie viljelykelpoista maapinta-alaa esimerkiksi ruoan tuotannolta. Eläinten laiduntamisesta syntyy kuitenkin vastaavalla tavalla ilmastovaikutuksia kuin esimerkiksi villan tuotannossa.

Eläinkuitujen tuotantoon liittyy vastuullisuuskysymyksiä aina myös eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Eläinten epäasialliseen kohteluun liittyvien riskien tunnistaminen ja ennaltaehkäisy eläinkuitujen tuotannossa vaatii yrityksiltä huolellista taustatyötä sekä pitkäjänteistä yhteistyötä omien yhteistyökumppaneiden kanssa.

Vastuullisemmat vaihtoehdot

Mohairin tuotannon negatiivisia vaikutuksia pyritään ehkäisemään ja eläinten hyvinvointia edistämään erilaisilla vapaaehtoisilla sertifikaateilla. Tällaisia ovat esimerkiksi Responsible Mohair Standard (RMS) ja Certified Wildlife Friendly® (CWF). Kriteerit ovat hyvin samantyyppiset kuin vastaavilla villan sertifiointijärjestelmillä.