Sääntely hidastaa tekstiilien uusien kierrätysratkaisujen edistämistä

Suomalaiset tekstiili- ja muotialan yritykset ovat lähteneet rohkeasti hakemaan uusia ratkaisuja tekstiilien kierrättämiseen. Matka takaisin vaatteeksi on vielä pitkä, mutta käytöstä poistuneita tekstiilejä voidaan hyödyntää muiden tuotteiden raaka-aineena. Yritykset ovat kiinnostuneita edistämään tekstiilien kierrätystä, mutta sääntely jarruttaa uusien ratkaisujen kehittämistä.

Suomessa käytöstä poistetaan vuosittain noin 70 miljoonaa kiloa tekstiiliä, josta suurin osa hyödynnetään tällä hetkellä energiana. Uusia innovaatioita tekstiilien kierrätyskohteiksi etsitään alan yrityksissä jatkuvasti, jotta käytetyt tekstiilit saataisiin polton sijasta hyötykäyttöön. Ratkaisujen löytämiseksi yritykset ovat lähteneet tekemään yhteistyötä myös yli toimiala- ja maarajojen.

Yksi esimerkki uudenlaisista kumppanuuksista on työvaatevalmistaja TouchPointin yhteistyö hollantilaisen DutchAwearnessin kanssa. Yhteistyön avulla TouchPoint muuttaa esimerkiksi Hesburgerin kierrätyspolyesteristä valmistetut työvaatteet komposiittimateriaaliksi, josta valmistetaan asiakkaan käyttöön sopivia terassikalusteita. Kodintekstiilivalmistaja Finlayson on puolestaan löytänyt Keski-Euroopasta kumppanin, jonka avulla se onnistui valmistamaan kuluttajilta keräämistään farkuista uusia froteepyyhkeitä.

– Alan yritykset näkevät kiertotaloudessa paljon mahdollisuuksia, ja ne ovat lähteneet aktiivisesti etsimään ratkaisuja tekstiilien kierrätykseen. Huolta on kuitenkin tuottanut jätelainsäädäntö, jota on hankala soveltaa kaikille jätejakeille samalla tavalla. Jotta uusia kierrätysratkaisuja pystyttäisiin parhaalla mahdollisella tavalla edistämään, käytetyt tekstiilit pitäisi nähdä jätteen sijasta ensisijaisesti materiaalina, sanoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen.

Suomessa suurin osa kierrätettävissä olevasta tekstiilimateriaalista syntyy kuluttajien käytöstä poistamista tekstiileistä. Jätelainsäädäntö edellyttää, että kuluttajien käytettyjä tekstiilejä keräävällä ja käsittelevällä yrityksellä on muun muassa jätteidenkäsittelyyn oikeuttavat luvat. Suomalaiset tekstiili- ja vaatealan toimijat ovat törmänneet siihen, että jätelainsäädännön tuoma hallinnollinen taakka hidastaa uusien kierrätysratkaisujen edistämistä ja haittaa kannattavan liiketoiminnan rakentamista tekstiilikierrätyksen ympärille.

– Tekstiili- ja vaatealan yritykset ovat kiinnostuneita keräämään kuluttajien käytettyjä tekstiilejä. Materiaalia voitaisiin saada laajemmin hyötykäyttöön, jos yritykset, joilla on osaamista tekstiilin käsittelyyn, pystyisivät toimimaan ilman jätehuoltoon liittyvää hallinnollista taakkaa, sanoo Auvinen.

Kiinnostusta tekstiilien kiertotaloutta kohtaan löytyy tällä hetkellä Suomen lisäksi myös Keski-Euroopasta. Saksassa tekstiilijätettä hyödynnetään jo nyt raaka-aineena esimerkiksi autoteollisuuden eristysmateriaaleissa.

Suomen Tekstiili & Muoti ry:n mielestä on ensiarvoisen tärkeää nähdä jätehuolto kiertotalouden osana, eikä sitä rajoittavana tekijänä. Tämä on oleellista, jos haluamme pysyä kansainvälisessä kehityksessä mukana ja saada yritysten innovaatiot kaupallisesti kannattaviksi toimintamalleiksi.

 

Lue lisää kiertotalouden ratkaisuista Suomen Tekstiili & Muoti ry:n Kiertotalouden kärjessä -julkaisusta.