Tekstiilitiekartta vauhdittamaan Suomea tekstiilien kiertotalouden suunnannäyttäjäksi

Suomen Tekstiili & Muoti ehdottaa EU-tasolle tekstiilistrategiaa ja Suomeen tekstiilitiekarttaa, jotka ohjaavat vähentämään tekstiilien ympäristövaikutuksia, tehostamaan kierrätystä ja edistämään uusia liiketoimintamalleja.

Tekstiili- ja muotiala elää parhaillaan murroksessa, ja eri puolilla etsitään uusia, kestävämpiä ratkaisuja. Ilmastonmuutoksen haasteet ja ympäristötietoisuuden kasvu tuovat ratkaisuille yhä suurempaa kysyntää.

Tässä Suomella voi olla merkittävä rooli. Voimme olla suunnannäyttäjä EU-maiden joukossa ja suunnata tekstiili- ja muotialalla etujoukossa kohti kestävää, kiertotalouteen pohjaavaa mallia.

Tarvitaan EU-tasolle tekstiilistrategia ja Suomeen tekstiilitiekartta, jotta alan ympäristöhaasteiden ratkaiseminen vauhdittuu, kiertotalous edistyy ja uudet ratkaisut saadaan etenemään nopeasti valmiiksi tuotteiksi. Suomen hallituksella olisi mahdollisuus ottaa tässä aktiivinen rooli EU-puheenjohtajuuskaudella.

Tärkeää on hakea ratkaisuja, jotka ovat mahdollisimman vaikuttavia ja jotka tukevat yrityksiä kestävän toiminnan ja taloudellisen kasvun yhteensovittamisessa.

”Meillä Suomessa on erinomaista osaamista ja innovatiivista asennetta haasteiden ratkaisemiseen. Voimme näyttää suuntaa, mutta suomalaiset eivät ratkaise globaaleja haasteita yksin. EU:lla olisi mahdollisuus luoda kysyntää kestävämmälle tekstiili- ja muotiteollisuudelle”, sanoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen.

Suomessa on oikea asenne ja osaamista

Suomalaiset yritykset ovat jo pitkään panostaneet laatuun ja kestäviin materiaaleihin, mikä on yksi keskeisistä tekijöistä, jos tuotteiden elinkaarta halutaan pidentää. Meillä myös syntyy uusia, merkittäviä tekstiili-innovaatioita esimerkiksi uusiin tekstiilikuituihin ja tekstiilien kierrätysmenetelmiin.

Tämän lisäksi toimialaa muuttaa kuluttajakäyttäytymisen muutos: yritykset hakevat uutta liiketoimintaa uusita toimintamalleista, joissa mukaan tulevat esimerkiksi palvelut. Tässäkin suomalaisyritykset hakevat aktiivisesti uusia mahdollisuuksia.

”Yritykset ovat yhä useammin ottaneet aktiivisen, kuluttajaa opastavan roolin. Kuluttaja voi tehdä valintoja, jotka ovat ympäristön kannalta parempia ja jotka tukevat suomalaisia yrityksiä niiden pyrkimyksissä toimia kestävästi”, Anna-Kaisa Auvinen sanoo.

Mallia muovistrategiasta

Tekstiileissä voitaisiin ottaa mallia Euroopan tasolla laaditusta muovistrategiasta ja Suomen kansallisesta muovitiekartasta, jotka ovat tuoneet toimijoita yhteen ja vauhdittaneet muovien kierrätystä.

”Tekstiilien kohdalla puhutaan usein erityisesti kierrätyksestä eli siitä, miten poistotekstiili kiertää uudeksi tuotteeksi. Se on tärkeä osa kokonaisuutta, mutta kiertotalouden kokonaisuuteen kuuluvat yhtä lailla myös ympäristövaikutusten vähentäminen sekä uudet palvelut ja liiketoimintamallit”, Anna-Kaisa Auvinen sanoo.

Erilliskeräys ei yksin riitä

Suomessa uusi hallitus aikoo osana kiertotaloustoimia selvittää mahdollisuuksia käynnistää tekstiilien erilliskeräys ennen jätedirektiivissä asetettua vuoden 2025 määräaikaa.

”Tekstiilien kierrätyksen tehostaminen on tavoiteltavaa, mutta pitää huomioida, että tekstiilien erilliskeräys on osa laajempaa kokonaisuutta. Pelkkä kerääminen ei riitä, jos poistotekstiilille ei ole olemassa käsittelyprosesseja, uusiokäyttäjiä ja hyödyntäjiä. Kuluttajille välittyy huono viesti, jos tekstiilejä aletaan kerätä, mutta niille ei ole käyttökohdetta”, Anna-Kaisa Auvinen sanoo.

”Ehdottamamme tekstiilitiekartta antaisi Suomelle suunnan tekstiilien kiertotalouden edistämiseen”, hän jatkaa.

 

Tutustu Suomen Tekstiili & Muoti ry:n tavoitteisiin vuosille 2019-2023