Kysymyksiä ja vastauksia: Koronaviruksesta aiheutuvia vaikutuksia työsuhteissa

Olemme keränneet yhteen koronaviruksesta aiheutuvia kysymyksiä ja vastauksia. Yritysten toimintaympäristöt ja tilanteet ovat lähtökohtaisesti hyvin erilaisia. Tämän vuoksi kovin yksityiskohtaisia ja yleispäteviä neuvoja ei ole mahdollista antaa. Suomen Tekstiili ja Muodin asiantuntijat auttavat kuitenkin tarvittaessa teitä koronaan liittyvissä kysymyksissä.

Ajankohtaista tietoa löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Työterveyslaitoksen (TTL), Kelan, Ulkoministeriön, EK:n ja Business Finlandin sivuilta.

Yleisimpiä kysymyksiä koronaviruksesta (päivitetty 18.3.2020)

  1. Jos työntekijä sairastuu koronavirukseen, maksetaanko työntekijälle palkkaa?
  2. Mitä tapahtuu, jos työntekijä joutuu ulkomailla karanteeniin, mutta ei ole itse sairas?
  3. Jos työntekijän lapsi sairastuu koronaan, voiko työntekijä jäädä kotiin?
  4. Voiko työntekijä jäädä kotiin, jos lapsi on määrätty karanteeniin, vaikka lapsi on terve?
  5. Koulu on koronan vuoksi suljettu, mutta lapsi on terve, eikä häntä ole määrätty karanteeniin. Voiko työntekijä jäädä kotiin?
  6. Voiko työpaikka kieltää jäämästä terveen päiväkoti-ikäisen kanssa kotiin?
  7. Mitä jos työnantaja määrää työntekijän ”karanteeniin” ilman että viranomainen on sitä määrännyt tai suositellut?
  8. Voiko työnantaja määrätä työntekijän koronatestiin?
  9. Yrityksen kysyntä laskee koronaviruksen vuoksi. Mitkä ovat yrityksen mahdollisuudet reagoida tilanteeseen?
  10. Jos koronaviruksen vuoksi suuri joukko työntekijöitä sairastuu tai esimerkiksi välttämättömän tuotantokomponentin saaminen yllättäen estyy, mitä yritys voi tehdä?
  11. Mitä tapahtuu, jos työntekijä tulee ulkomaanmatkalta työpaikalleen terveenä, mutta muut työntekijät eivät suostu tulemaan työpaikalle ilman että lomaillut työkaveri ei ole töissä?

1. Jos työntekijä sairastuu koronavirukseen, maksetaanko työntekijälle palkkaa?

Kyllä. Työntekijälle maksetaan normaalia sairausajan palkkaa työehtosopimuksen määräysten mukaisesti.

Jos työntekijä on määrätty eristykseen viranomaisen toimesta tartuntatautilain nojalla, hänellä on oikeus Kelan tartuntatautipäivärahaan. Tartuntatautipäiväraha on täyden ansiomenetyksen suuruinen. Siltä osin kuin työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa, tartuntatautipäivä maksetaan työnantajalle.

2. Mitä tapahtuu, jos työntekijä joutuu ulkomailla karanteeniin, mutta ei ole itse sairas?

Työntekijän on toimitettava työnantajalle todistus viranomaisen karanteenimääräyksestä. Tämän nojalla hänellä on poissaolo-oikeus työstään karanteenin keston ajan.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa tältä ajalta, jos kyseessä on ollut lomamatka. Jos työntekijä on määrätty karanteeniin työmatkallaan, työnantajalla on työehtosopimuksen mukaan palkanmaksuvelvollisuus karanteenin ajalta.

Karanteeniin määrätyllä voi olla velvollisuus tehdä etätyötä riippuen työntekijän työsopimuksen ehdoista ja tehtävästä työstä. Etätyöstä voidaan aina myös erikseen sopia työntekijän kanssa. Tällöin työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa tehdyn työajan suhteessa.

Jos työntekijä on määrätty karanteeniin viranomaisen toimesta EU-alueella, hänellä on oikeus Kelan tartuntatautipäivärahaan. Tartuntatautipäiväraha on täyden ansionmenetyksen suuruinen. Tartuntatautipäiväraha voidaan maksaa työnantajalle siltä osin kuin tämä on maksanut työntekijälle palkkaa eikä työntekijä ole tehnyt etätöitä. Jos työntekijä on määrätty karanteeniin viranomaisen toimesta EU-alueen ulkopuolella, hänellä ei ole oikeutta Kelan tartuntatautipäivärahaan.

3. Jos työntekijän lapsi sairastuu koronaan, voiko työntekijä jäädä kotiin?

Työehtosopimuksen määräysten mukaisesti työntekijällä on oikeus tietyin edellytyksin olla 1-4 päivää pois töistä alle 10-vuotiaan lapsen sairastumisen johdosta palkallisesti lapsen hoitamiseksi ja hoidon järjestämiseksi. Myös työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus olla poissa työstään pakottavista perhesyistä. Edellytyksenä tällöin on, että työntekijän välitön läsnäolo on välttämätöntä lapsen tai esimerkiksi tämän hoitajan sairastumisen vuoksi. Oikeus olla poissa työstä päättyy, kun lapsen hoito saadaan järjestettyä tai työntekijän välitön läsnäolo ei ole enää välttämätöntä esim. lapsen terveydentilan vuoksi. Työsopimuslakiin perustuvasta pakottavista perhesyistä johtuvasta työstä poissaolosta ei ole työnantajalla velvollisuutta maksaa palkkaa.

Sairasta lasta hoitava työntekijä voi tehdä etätyötä, jos tästä sovitaan työnantajan kanssa. Tällöin työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa tehdyn työajan suhteessa.

Sairasta lastaan hoitavalla työntekijällä on oikeus Kelan tartuntatautipäivärahaan, jos hänen alle 16-vuotias lapsensa on määrätty kotiinsa eristykseen viranomaisen toimesta ja työntekijä on tämän vuoksi estynyt tekemästä työtään. Tartuntatautipäiväraha on täyden ansionmenetyksen suuruinen. Tämä tartuntatautilain säännös ei kuitenkaan anna työntekijälle oikeutta jäädä pois työstään.  Oikeus olla pois työstä määräytyy työsopimuslain 4 luvun 7 §:n mukaan (pakottava perhesyy) tai työehtosopimuksen 27 §:n (lyhyt tilapäinen vapaa) mukaan. Tartuntatautipäiväraha voidaan maksaa työnantajalle siltä osin kuin tämä on maksanut työntekijälle palkkaa eikä työntekijä ole tehnyt etätöitä.

4. Voiko työntekijä jäädä kotiin, jos lapsi on määrätty karanteeniin, vaikka lapsi on terve?

Työntekijällä voi olla oikeus olla poissa työstään työsopimuslain poissaoloa pakottavista perhesyistä koskevan säännöksen perusteella. Edellytyksenä tällöin on, että työntekijän välitön läsnäolo on välttämätöntä lapsen tai esimerkiksi tämän hoitajan sairastumisen vuoksi. Oikeus olla poissa työstä päättyy, kun lapsen hoito saadaan järjestettyä tai työntekijän välitön läsnäolo ei ole enää välttämätöntä esim. lapsen terveydentilan vuoksi. Työsopimuslakiin perustuvasta pakottavista perhesyistä johtuva työstä poissaolosta ei ole työnantajalla velvollisuutta maksaa palkkaa.

Jos lapsi on vielä pieni ja tarvitsee vanhemman hoitoa, voi toimihenkilöiden työehtosopimuksen 27 § (lyhyt tilapäinen vapaa) tulla tietyin edellytyksin kyseeseen. Lyhyen tilapäisen loman kesto on yleensä 1-4 päivää ja tältä ajalta maksetaan työntekijälle palkkaa.

Työntekijä voi jäädä kotiin lapsensa kanssa ja tehdä etätyötä, jos tästä sovitaan työnantajan kanssa. Tällöin työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa tehdyn työajan suhteessa. Työntekijä voi myös esimerkiksi jäädä lomalle tai muulle vapaalle, kuten pekkasille tai vaihtaa työvuorojaan toisen työntekijän kanssa, jos asiasta sovitaan työnantajan kanssa.

Työntekijällä on oikeus Kelan tartuntatautipäivärahaan, jos hänen alle 16-vuotias lapsensa on määrätty kotiinsa karanteeniin viranomaisen toimesta ja työntekijä on tämän vuoksi estynyt tekemästä työtään. Tartuntatautipäiväraha on täyden ansionmenetyksen suuruinen. Tämä tartuntatautilain säännös ei kuitenkaan anna työntekijälle oikeutta jäädä pois työstään. Oikeus olla poissa työstä määräytyy yllä kerrotun työsopimuslain säännöksen tai em. työehtosopimuksen määräyksen mukaan. Tartuntatautipäiväraha voidaan maksaa työnantajalle, jos tämä on maksanut työntekijälle palkkaa eikä työntekijä ole tehnyt etätöitä.

5. Koulu on koronan vuoksi suljettu, mutta lapsi on terve, eikä häntä ole määrätty karanteeniin. Voiko työntekijä jäädä kotiin?

Työntekijällä voi olla oikeus olla poissa työstään työsopimuslain poissaoloa pakottavista perhesyistä koskevan säännöksen perusteella (Työsopimuslaki. Edellytyksenä tällöin on, että työntekijän välitön läsnäolo on välttämätöntä lapsen tai esimerkiksi tämän hoitajan sairastumisen vuoksi. Oikeus olla poissa työstä päättyy, kun lapsen hoito saadaan järjestettyä tai työntekijän välitön läsnäolo ei ole enää välttämätöntä esim. lapsen terveydentilan vuoksi. Työsopimuslakiin perustuvasta pakottavista perhesyistä johtuva työstä poissaolosta ei ole työnantajalla velvollisuutta maksaa palkkaa.

Jos lapsi on vielä pieni ja tarvitsee vanhemman hoitoa, voi toimihenkilöiden työehtosopimuksen 27 § (lyhyt tilapäinen loma) tulla tietyin rajatuin edellytyksin kyseeseen. Lyhyen tilapäisen loman kesto on yleensä 1-4 päivää ja tältä ajalta maksetaan työntekijälle palkkaa.

Työntekijä voi jäädä kotiin lapsensa kanssa ja tehdä etätyötä, jos tästä sovitaan työnantajan kanssa. Tällöin työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa tehdyn työajan suhteessa. Työntekijä voi myös esimerkiksi jäädä lomalle tai muulle vapaalle kuten pekkasille, tai vaihtaa työvuorojaan toisen työntekijän kanssa, jos asiasta sovitaan työnantajan kanssa. Työntekijällä ei ole oikeutta Kelan tartuntatautipäivärahaan.

6. Voiko työpaikka kieltää jäämästä terveen päiväkoti-ikäisen kanssa kotiin?

Työntekijä saa jäädä pois töistä työsopimuslain 4 luvun 7 §:n mukaisesta pakottavasta perhesyystä, mutta nyt tämä edellytys ei välttämättä täyty. Päiväkodit ovat ainakin toistaiseksi auki kaikille. Hallitus on suositellut ottamaan lapset kotiin, jos se on mahdollista. Tätä ei voi kuitenkaan tulkita pakottavaksi syyksi, koska päivähoitoa on kuitenkin tarjolla.

7. Mitä jos työnantaja määrää työntekijän ”karanteeniin” ilman että viranomainen on sitä määrännyt tai suositellut?

Jos viranomainen ei ole määrännyt tai suositellut karanteenia, mutta työnantaja tästä huolimatta itse päättää määrätä työntekijänsä ”karanteeniin” esimerkiksi kotiin, työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle normaali palkka tältä osin.

Työntekijällä voi olla velvollisuus tehdä etätyötä riippuen työsopimuksen ehdoista ja tehtävästä työstä. Etätyöstä voidaan aina myös erikseen sopia työntekijän kanssa.

8. Voiko työnantaja määrätä työntekijän koronatestiin?

Työnantajalla ei ole oikeutta määrätä työntekijäänsä koronatestiin.

9. Yrityksen kysyntä laskee koronaviruksen vuoksi. Mitkä ovat yrityksen mahdollisuudet reagoida tilanteeseen?

Jos työnantajan edellytykset tarjota työtä työntekijälleen vähentyvät, työnantaja voi lomauttaa työntekijöitään. Myös muita järjestelyjä, kuten pekkasten pitämistä, työaikapankkisaldojen hyödyntämistä ja lomien pitämistä voi olla syytä harkita.

10. Jos koronaviruksen vuoksi suuri joukko työntekijöitä sairastuu tai esimerkiksi välttämättömän tuotantokomponentin saaminen yllättäen estyy, mitä yritys voi tehdä?

Jos työnantajan edellytykset tarjota työtä työntekijälleen vähentyvät, työnantaja voi lomauttaa työntekijöitään työsopimuslain ja työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Myös muita järjestelyjä, kuten pekkasten pitämistä, työaikapankkisaldojen sekä lomien hyödyntämistä voi olla syytä harkita.

Joissakin tilanteissa voi tulla myös kyseeseen työsopimuslain säännös palkanmaksun keskeyttämisestä ilman lomauttamista (työsopimuslain 2 luvun 12 §). Edellytyksenä on yleensä muun muassa, että työntekijä on estynyt tekemästä työtään yllättävän, poikkeuksellisen, työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, johon työnantaja ei ole voinut varautua. Tällöin työntekijällä on oikeus saada palkkansa 14 päivältä, jonka jälkeen palkanmaksu keskeytyy. Tämän lain kohdan soveltaminen tulee vain sangen harvoissa tilanteissa kyseeseen.

Joissakin hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa voi kyseeseen tulla myös hätätyön teettäminen työntekijöillä (työaikalain 19 §).

11. Mitä tapahtuu, jos työntekijä tulee ulkomaanmatkalta työpaikalleen terveenä, mutta muut työntekijät eivät suostu tulemaan työpaikalle ilman että lomaillut työkaveri ei ole töissä?

Työntekijöillä on velvollisuus tulla töihin. Etätöitä voidaan tehdä, jos asiasta sovitaan työnantajan kanssa.