Ammattikorkeakoulut ja yritykset tarvitsevat tiiviimpää yhteistyötä

Koulutustarjonta ja yritysten osaamistarpeet eivät aina kohtaa tekstiili-, vaate- ja muotialan ammattikorkeakoulutuksessa. Yksi keino parantaa työelämän ja oppilaitosten vuorovaikutusta on lisätä yritysten edustusta ammattikorkeakoulujen hallituksissa.

Tekstiili-, vaate- ja muotialan yrityksillä on tällä hetkellä pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta, vaikka tilastollisesti työvoimaa on tarjolla. Osalle alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista työllistyminen on haastavaa, koska tekstiili-, vaate- ja muotialan koulutuksen laatu ei vastaa työelämän tarpeita. Tämä kävi ilmi Suomen Tekstiili & Muoti ry:n keväällä 2016 toteuttamasta koulutusselvityksestä.

– Tarvitsemme enemmän yhteistyötä alan yritysten ja oppilaitosten välille, jotta koulutuksessa pystytään ottamaan työelämän tarpeet huomioon ja kehittämään koulutusta asiakkaiden ja liiketoiminnan lähtökohdista, sanoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen.

– Myös koulutuksen määrällisessä ja laadullisessa tarjonnassa olisi parantamisen varaa. Koulutusta pitäisi kohdentaa siten, että koulutuksen saaneet työllistyisivät paremmin ja erilaiset koulutuspolut ovat mahdollisia perustasolta ammattikorkeakoulutasolle asti, Auvinen sanoo.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK esitti tällä viikolla ammattikorkeakoululinjauksissaan että ammattikorkeakoulujen tulisi lisätä yritysten edustajia hallituksiinsa. Hallituksissa tulee nytkin olla elinkeinoelämän edustaja, mutta useimmiten edustus jää yhteen hallituksen jäseneen.

Työelämälähtöisyyden puute käy ilmi myös työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometrista, jonka mukaan Suomessa on pulaa tietyistä ammattiosaajista. Samaan aikaan jopa kolmanneksessa kaikista ammateista on ylitarjontaa alalle koulutetusta työvoimasta (HS 13.11.2016)

Tällä hetkellä alan ammattikorkeakouluista valmistuu vuosittain muotoilijoita ja artenomeja, jotka eivät välttämättä työllisty alalle. Osan muotoilija- ja artenomikoulutuksesta voisi korvata liiketoimintalähtöisellä vestonomikoulutuksella. Nykyisin myös alan amk-tasoinen insinöörikoulutus on lopetettu.

– Alan tekstiili-insinöörikoulutus on palautettava, koska esimerkiksi yritysten hankintatoiminnassa tekstiilien materiaalituntemus on keskeistä. Insinööriosaamista tarvitaan valmistustekniikan tuntemiseen, tuotekehitykseen ja tutkimukseen sekä laadusta ja tuoteturvallisuudesta huolehtimiseen, Anna-Kaisa Auvinen kertoo.

Osaavan työvoiman tarjonnassa on myös huomattavia alueellisia eroja, jotka johtuvat koulutustarjonnan jakautumisesta. Alan oppilaitoksia sijaitsee alueilla, joilla ei ole alan yrityksiä. Mitä kauempana ne sijaitsevat toisistaan, sitä haastavampaa on yhteistyö.