EU:n kiertotalous­paketin sisältämä uusi tekstiili­strategia pyrkii tekemään tuotteista kestävämpiä

Tekstiilialan siirtyminen kohti kestävämpää tulevaisuutta edellyttää syvällisiä muutoksia nykyisiin toimintatapoihin, joilla tekstiilit suunnitellaan, valmistetaan, käytetään ja hävitetään. Suomen Tekstiili & Muoti ry:n Satumaija Levónin ja EK:n Karoliina Rasin mukaan tekstiilien kierrätettävyydestä tulee tulla normi.

Euroopan komissio esitteli keskiviikkona 30.3. eurooppalaisen Green Deal -paketin kautta välineitä, joilla EU:ssa siirrytään todelliseen kiertotalouteen kestävän kehityksen ja ilmastotavoitteiden mukaisesti. Komissio ehdottaa uusia sääntöjä, joilla EU-markkinoilla myytävistä tuotteista pyritään tekemään ympäristöystävällisempiä, kiertotalouden mukaisia ja kestäviä koko niiden koko elinkaaren ajan.

Yksi ehdotuksista on EU:n uusi tekstiilistrategia, joka määrittelee toimenpiteitä, joilla alan kasvusta pyritään tekemään kestävää, ilmastoneutraalia, energia- ja resurssitehokasta sekä luontoa kunnioittavaa. Kaikki on rakennettu kiertotalouden periaatteiden ympärille.

Tekstiilistrategialla halutaan vastata haasteisiin, kuten tekstiilien ylituotannon ja -kulutuksen hillitsemiseen. Tekstiiliekosysteemin siirtyminen kestävämpään suuntaan edellyttää syvällisiä muutoksia nykyiseen lineaariseen toimintamalliin, jossa tekstiilituotteet tyypillisesti suunnitellaan, valmistetaan, käytetään ja hävitetään. Kierrätettävyyteen, laatuun ja tekstiilien kestävyyteen kiinnittämisestä tulee strategian mukaan tulla normi.

Tekstiilistrategia tarjoaa monia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, joilla on syvä kiertotalouden ja kestävän toiminnan osaamista. Uusien ekologisten tekstiilikuitujen sekä kierrätyskuitujen ympärillä on Suomessa meneillään useita mielenkiintoisia pilottiprojekteja ja teollisen tuotannon investointihankkeita.

Suomalainen tekstiiliala suhtautuu myönteisesti EU:n tekstiilistrategiaan. Se pitää tärkeänä, että EU puuttuu alan rakenteellisiin esteisiin ja luo yhtenäisiä ratkaisuja esimerkiksi tekstiilien kierrätykseen. Yhtä tärkeää on, että tekstiilistrategia kannustaa yrityksiä kehittämään kiertotalouden liiketoimintamalleja sekä tukee alan kestävyyttä edistävää tutkimusta, innovaatioita ja investointeja.

Suomalainen tekstiiliala on edelläkävijä monissa alan kestävyyttä edistävissä toimissa. Esimerkiksi poistotekstiilien erilliskeräys alkaa Suomessa jo vuonna 2023. Lisäksi Pohjoismaiden suurin tekstiilien kierrätyslaitos on hiljattain avattu Suomeen. Suomessa on mahdollisuus käsitellä merkittäviä määriä käytöstä poistettuja tekstiilejä. On kuitenkin ratkaisevan tärkeää, että tekstiilijätteen sujuva kuljetus EU:n sisämarkkinoilla varmistetaan ja arvokkaat materiaalit säilyvät kierrossa.

Suomesta on rakentumassa yksi EU:n kiertotalouden keskittymistä. Tekstiilien kiertotalous sisältää kierrätyksen lisäksi muitakin innovaatioita, kuten poistotekstiilistä kemiallisesti valmistettavia uusia kuituja, mutta myös uusia biopohjaisia kuituja sekä uusia liiketoimintamalleja, kuten tekstiilien vuokrausta. Kaikki nämä uudet innovaatiot ja liiketoimintamallit ovat EU:n uuden tekstiilistrategian mukaisia ratkaisuja ja vievät globaalia tekstiiliteollisuutta kohti kestävämpää tulevaisuutta.

Lisätiedot:
Satumaija Levón, johtava asiantuntija, vastuullisuus ja kiertotalous, Suomen Tekstiili & Muoti ry
satumaija.levon@stjm.fi, puh. 040 752 8537

Karoliina Rasi, Senior Adviser, Circular Economy, Elinkeinoelämän keskusliitto
karoliina.rasi@ek.fi, puh. +32 476 349 263

Ajankohtaista aiheesta

Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle Suomen digitaalisen kompassin luonnoksesta

Textile & Fashion Forum juttusarja: Circular economy models are needed to make textile business more sustainable

Uutishuone