Fab-poiminta: 2037

Pyysimme futuristi Elina Hiltusta ja Suomisen toimitus­johtajaa Nina Kopolaa kuvittelemaan tulevaisuuden 20 vuoden päähän. Syntyi lista asioista, joita yritysten kannattaa ottaa huomioon jo nyt. Artikkeli on julkaistu Suomen Tekstiili & Muoti ry:n Fab - Future, Innovations & Business -lehdessä.

Elina Hiltunen on espoolainen futuristi, tietokirjailija ja ideatykki. Hän luennoi yrityksille, valmentaa ja kerää heikkoja signaaleja @futureweaksignals-Instagram-tililleen.

Nina Kopola on toiminut kuitu­kankaita valmistavan pörssiyhtiö Suomisen toimitusjohtajana vuodesta 2011. Suomisella on 650 työntekijää Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa.

Lue lisää Fab – Future, Innovations & Business -lehdestä

Hakemus perusteluineen piti lähettää kirjallisena HR-osastolle, jos halusi tietokoneelle internet­yhteyden. Nettiliittymä oli erityispalvelu, jota kaikki eivät tarvinneet. Tietokone oli kätevää kannettavaa mallia, painoikin vain 16 kiloa. Sitä Nina Kopola sitten raahasi hartiat lysyssä työn ja kodin väliä.

Muisto 1990-luvun lopun työelämästä naurattaa Kopolaa, joka työskentelee nykyään kuitukankaita valmistavan pörssiyhtiö Suomisen toimitusjohtajana.

”Muutos on ollut viime vuosikymmeninä nopeaa, mutta tuntuikohan se vielä nopeammalta, kun sähkö ja auto aikanaan keksittiin?” Kopola miettii.

Futuristi Elina Hiltunen kertoo vastikään käyneensä Singaporessa, jossa hän keskusteli infotiskin vastaanottovirkailijan kanssa tämän hiusmallista. Hiltunen vilauttaa virkailijan kuvaa kännykästään: ei uskoisi robotiksi.

”Hän oppii koko ajan, muistaa kaiken ja on liitetty internetiin.”

Jo ammattinsa takia Hiltunen tutustuu kaikkeen uuteen etujoukoissa. Se antaa ajattelulle polttoainetta.

”Tulevaisuuden suhteen on todella tärkeää miettiä erilaisia vaihtoehtoja ja myös keksiä itse tulevaisuuksia, mihin voisimme yrittää mennä ja mitä tavoitella. Se on samalla myös ennakointia, pahojen kaatumisten välttämistä.”

Hiltunen on luvannut kertoa tulevaisuutta muokkaavista tärkeimmistä megatrendeistä ja Kopola kommentoida niitä omasta näkökulmastaan. Lopuksi paljastetaan, miten yritys voi muokata tulevaisuutta itse.

1. Digitalisaatio

Tuotteet, palvelut ja tieto muuttuvat digitaalisiksi, jos eivät jo ole.

ELINA: ”Teknologia tulee kaikkialle. Internet tulee kaikkialle. Joka helkutin välineeseen.
Jo nyt teknologian hinta on alentunut ja ihmisten vastaanottokyky kasvanut. Nyt jo auto, tv, lukot, jääkaappi ja kahvinkeitin ovat netissä. Kaupassa voi vaikka katsoa kännykästä, mitä ruokaa jääkaapissa on. Tänä vuonna lanseerattiin älyhiusharja, joka kuuntelee hiusten harjaamista ja kommentoi, harjaatko oikein. Voi vain kuvitella, mitä meillä on 20 vuoden päästä.
Puhutaan asioiden netistä, mutta olen laajentanut käsitettä ja puhun kaikkeuden tai kaiken netistä, eli ­internet of everything. Siinä vaiheessa kun ihminen tai eläin on sirun kautta kiinni netissä, ei voida puhua vain esineiden internetissä.
Mullakin oli taannoin puolitoista vuotta tänne käteen upotettu NFC-siru, joka toimi kotiavaimena. [Elina näyttää pientä arpea kämmenselässään.] Olihan se kätevää, kun avaimet eivät koskaan unohtuneet.
Kun mietitään tulevaisuutta, on tärkeää miettiä erilaisia vaihtoehtoja. Siis ihan päinvastaisiakin. Mitä jos tulevaisuudessa internet ei olekaan kova juttu? Mitä jos ihmiset eivät haluakaan sitä vaan mieluummin paluuta luontoon? Mitä jos ihmiset eivät uskalla pitää paitaa, jonka voi hakkeroida? Aletaanko pelätä sähköallergiaa tai koetaanko, että wifi aiheuttaa ongelmia?
Tulevaisuuden suhteen pitää olla todella avoimena. Ei voi ikinä tietää, mitä tapahtuu.”

NINA: ”Digitalisaatio tulee meidän elämään niin, ettemme edes kunnolla havaitse sitä. Nythän meillä on kaikilla jo älypuhelimet eikä me edes ajatella, että se on digitalisaatiota.
Minua kiinnostaa, miten yhteisöllisyys työ­paikoilla luodaan digitalisoituvassa maailmassa, kun ihmiset ovat kaukana toisistaan. Innovaatioiden ja muutoksen johtaminen vaatii ihmisten kohtaamista ja juttelemista. Yritys pystyy muuttumaan vain, kun työntekijät ymmärtävät, miksi he ovat mukana ja omaksuvat yhteisen vision. Intohimoa
ei pysty saavuttamaan, jos johtaja ei ole läsnä.
Me teemme bisnestä kahdella mantereella ja kahdella aikavyöhykkeellä. Pidän Skype-palavereja Jenkkeihin, mutta jotenkin siitä jää puuttumaan yhteisöllisyys. Minusta siihen tarvittaisiin fyysistä läsnäoloa tai ainakin parempia digitaalisia välineitä.”

2. Teknologian kehittyminen

Teknologia kehittyy tietokoneiden laskentakapasiteetin jatkuvasti kasvaessa.

ELINA: ”Tekoäly kuuluu vahvasti tulevaisuuteen. On uskomatonta, miten pitkällä olemme jo nyt tekoälyn kanssa. Esimerkiksi IBM:n Watson tekee ihmeellisiä asioita, pyrkii vaikka ennustamaan sensoridatan perusteella potilaista, milloin heille on tulossa sairauskohtaus.
Robotiikka on toinen kiinnostava asia. Robotiikkaa näkyy monella aihealueella: meillä voi olla esimerkiksi ihmisen näköisiä robotteja tai nanorobotteja, jotka kulkevat sisällämme ja korjaavat kehoa. Meillä voi olla myös terapia­robotteja, esimerkiksi tällainen hylje­robotti. [Elina näyttää puhelimesta kuvaa pehmoeläintä muistuttavasta vuorovaikutteisesta hyljerobotista].
Teknologian käyttöliittymä tulee muuttumaan. Jos ennen on ollut jokin laite, niin tulevaisuudessa teknologiaa voi löytyä vaatteesta: asioita alkaa tapahtua vaikka antamalla paidalle käskyn. Taskussa voi pyöriä vaikka elokuva.
Älytekstiilit tulevat yhä voimakkaammin. Ikääntyneiden ja muistisairaiden vaatteissa voi olla teknologiaa, jolla pystytään seuraamaan, missä he liikkuvat.
Teknologia näkyy myös vaatteiden tekemisessä, suunnitteluprosessissa ja tietenkin valmistuksessa, kun pystymme 3D-printtaamaan vaatteita. Tai sitten tulevaisuudessa voidaan kasvattaa nahka­takit – kuten myös liha ravinnoksi – laborato­riossa, ettei yksikään eläin enää kuole näiden takia.
Jo nykyteknologialla pystytään kudoskasvattamaan nahka­vaatteita. Samoin voidaan kasvattaa vaikka ihmisen henkitorvi tai virtsa­rakko kanta­soluista.
Yllätyksiä voi tietenkin tapahtua. Teknologian kehitykseen, robotiikkaan ja kaiken internetiin liittyvät kyberuhat, jotka ovat isoja juttuja. Ihmiset eivät välttämättä halua tulevaisuutta, jossa heitä pystytään valvomaan tieto­tekniikan avulla.
Futuristi ei ennusta teknologian tulevaisuutta, mutta toivon parasta, että digitalisaatiota ja tekoälyä käytetään ihmiskunnan hyväksi ja elämämme paranee monella tavalla. Samalla pelkään pahinta, että mitä jos tulevaisuuden terrorismihyökkäykset ovat yhä enemmän kyberhyökkäyksiä. Jos olemme täysin riippuvaisia digitaalisista tuotteista, mitä me teemme, jos meiltä menee verkko tai sähkö?”

NINA:”Kuuluu ihmisen luontoon pelätä tuntematonta. Moni pelkää työelämän muutosta eikä haluaisi päästää vanhasta irti, vaikka se vanha voi olla jonkin tylsän rutiinin tekemistä. Sellaisen työn voisi jokin kone tai robotti hoitaa, ja itse saisi tehdä uusia asioita. Minullakin voisi olla enemmän aikaa pitää brainstorming-kokouksia tai vaikka jutella tulevaisuudentutkijan kanssa.
Kuuntelin juuri esitelmää, jossa kerrottiin, miten tekoäly pystyi diagnosoimaan syövän paremmin kuin ihminen. Kyllä minä ainakin toivoisin, että tarpeen tullen kuvani arvioisi tekoäly, ja lääkäri voisi keskittyä johonkin muuhun.”

3. Väestön ikääntyminen

Pian maailmassa on enemmän yli 65-vuotiaita kuin 5-vuotiaita. Yli satavuotiaiden määrään odotetaan jopa 1000 prosentin kasvua vuoteen 2050 mennessä.

ELINA:”1900-luvun alussa ihmisen oletettavissa oleva elinikä oli globaalisti 31 vuotta. 2000-luvun alussa se oli jo 67 vuotta, Suomessa kahdeksankympin kieppeillä. Tulevaisuudessa ihminen voi elää vaikka 120-vuotiaaksi.
Pitää huomata, että ikääntyneitä on todella erilaisia. Esimerkiksi 81-vuotias isäni pyörittää omaa yritystään ja käy tansseissa muutamia kertoja viikossa. Ja sitten on niitä, jotka elävät sairaalan muistisairaiden osastolla.
Ikääntyminen muuttuu radikaalisti, jos muisti­sairauksien hoitoon löytyy lääketieteellinen ratkaisu.
Toisaalta jos makaat sairaala­sängyssä – ja kokemuksesta tiedän että se on tylsää – niin virtuaali­lasit voivat viedä jonnekin ihan muualle. Niitä on jo käytetty joissain sairaaloissa. Olen päässyt testaamaan tehokkaita VR-laitteita, ja on uskomattoman todellista, mitä ympärillä voi nähdä.”

NINA: ”Me ollaan Suomisella valittu ylevä missio, että parannamme ihmisten elämää. Kehitämme tuotteitamme sen ajatuksen mukaan.
Jos katsotaan megatrendejä vain meidän oman liiketoiminnan näkökulmasta, osa niistä on liike­toiminnan kehitykselle positiivinen asia. Kun väestö vanhenee, tarvitaan enemmän tuotteita, joissa meidän kuitukankaita käytetään. Sellaisia ovat esimerkiksi inkontinenssi- ja terveydenhoito­tuotteet.
Näihin uusiin tuotteisiin taas liittyy usein tekniikka tekstiileissä. Laitoksissa on jo olemassa esimerkiksi inkontinenssivaippoja, jonka sensori mittaa kuinka paljon nestettä vaipassa on, ja appin kautta kertoo henkilökunnalle, milloin vaippa pitää vaihtaa. Sensori voi kertoa myös haavan tulehtumisesta.
Kaiken mittaaminen tulee muutenkin lisääntymään, se on vahva trendi. Ihmiset haluavat vaikuttaa omaan terveyteensä. Meillä on länsimaissa aikaa ja varaa miettiä tällaisia asioissa. Ei Intian slummeissa paljon mietitä, että mikähän mun pulssi on tänään.”

4. Kulutuksen kasvu ja resurssipula

Uusiutuvia luonnonvaroja käytetään 1,6 kertaa enemmän kuin maapallo tuottaa vuodessa.

ELINA: ”Kun miettii globaaleja megatrendejä, tajuaa helposti, ettei tämä ökykulutus voi jatkua. Aasiassa ja Afrikassa keskiluokka kasvaa ja varallisuus nousee, ja kun kulutusmäärä nousee globaalisti, luonnonresurssien määrä ei riitä. Kierrätyksen pitäisi tehostua todella paljon.
Kehitysmaatkin alkavat olla ihan täynnä meidän vanhoja rytkyjä. Pitää miettiä kokonaiskuvaa: mitä vanhoista vaatteista pystytään tekemään?
Hienoimpia suomalaisia esimerkkejä on ST1, joka tekee etanolia biojätteistä, jotka muuten menisivät kaatopaikoille. Tällaista kierrätyksen pitäisi parhaimmillaan olla.
Kun tietotekniikkaa on kaikkialla, ongelmana on tietenkin elektroniikkajäte. Vuonna 2014 tuotettiin 41,8 miljoonaa tonnia elektroniikkajätettä, joista vain noin kuudesosa kierrätettiin ja uusiokäytettiin. Loput heivattiin kehitysmaihin ja kaatopaikoille.
Mielenkiintoinen kuluttajatrendi on Lovos, eli Lifestyle of voluntary simplicity, jonka ajatuksena on vähentää tavaraa ja korostaa minimalismia. Tällaisia kuluttajatrendejä alkaa nousta, ja on kiinnostavaa, lähteekö näistä tulemaan jossain vaiheessa isompia suuntauksia.
Milleniaaleista toiset ovat hyvin ympäristötietoisia, siis ihan todella ympäristötietoisia. Ja sitten on niitä, jotka juoksevat henkkamaukat läpi ja ostavat sieltä kaiken.”

NINA: ”Jos yritys ajattelee omaa parastaan vain siltä kantilta, miten se saa generoitua eniten rahaa, se syö samalla tulevaisuuttaan. Nykyään sijoittajat kysyvät meiltäkin vastuullisuuspolitiikasta. Kuluttajat äänestävät tarvittaessa jaloillaan. Meidän pitää kaikkien ajatella vastuullisesti.
Raaka-aineet muuttuvat ja ovat jo paljon muuttuneetkin. Esimerkiksi autoja tehdään kevyemmin, ja niissä käytetään hyvin erilaisia materiaaleja kuin ennen. Sama tulee varmasti tekstiileihin ja kuitumateriaaleihin.
Uusiutuvia ja biohajoavia raaka-aineita käytetään yhä enemmän. Vielä niitä ei osata tehdä tarpeeksi kustannustehokkaasti, niin että suurin osa kuluttajista niistä haluaisi maksaa.
Me käytämme kierrätyskuituja ja hoidamme myös asiakkaiden lopputuotteiden kierrättämistä. Vaippojen kierrätyslaitoksiakin on jo olemassa. Resurssipula luo myös mahdollisuuden uudistaa omia tuotteita ja kehittää parempia.”

5. Ilmastonmuutos

97 % ilmastoa tutkivista tiedemiehistä on sitä mieltä, että syy ilmaston lämpenemiseen on ihmisen toiminta.

ELINA: ”Jos minulta kysytään, mihin yritysten pitäisi vähintään panostaa tulevaisuutta ajatellen, niin ehdoton on ekologisuus ja eettisyys. Oli ala mikä tahansa.
Ilmastonmuutoksessa jännää on se, että se voi aiheuttaa meille vielä tuntemattomia seurausvaikutuksia. Kun jokin asia tapahtuu, se voi johtaa jonkin toisen asian tapahtumiseen. Esimerkiksi kun ilmasto on nyt lämmennyt, ikirouta alkaa lämmetä ja sulaa. Ikiroudan alla on metaanitaskuja, jotka lähtevät purkautumaan. Metaani on pahempi kasvihuone­kaasu kuin hiilidioksiidi. Kun lämpeneminen vain kiihtyy, se voi aiheuttaa esimerkiksi ruokapulaa erityisesti Saharan eteläpuolisille alueille. Kun ihmisillä ei ole ruokaa, heidän on pakko lähteä jonnekin, tulee sotia ja kaaosta.
Pahimmillaan puhutaan myös eliölajien kuudennesta sukupuutosta. Sään ääri-ilmiötkin lisääntyvät. Toisaalla on ääretöntä kuivuutta, toisaalla valtavat tulvat. Ne aiheuttavat ongelmia ruoantuotantoon.
Yksi dystooppinen tulevaisuudenkuvaus on se, että ilmastonmuutoksen tuomat haasteet tekevät elämästä perusselviytymistä. Silloin ei mietitä lakkaanko kynnet vaaleanpunaiseksi vai kirkkaanpinkiksi ja onko paidassani näyttö. Silloin mietitään, mistä saan ruoan ja onko jossain vettä.
Futuristina uskon kuitenkin tulevaisuuteen ja siihen, että me ihmiset voimme yhdessä yrittää vaikuttaa siihen, ettei tulevaisuutemme ole yhtä dystopiaa.
Jokaisen organisaation pitäisi pohtia, miten estämme kauheamman ilmastokatastrofin. Ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä on myös huimat bisnesmahdollisuudet.”

NINA: ”Tulevaisuus on meidän kaikkien käsissä. Ihmisen pitäisi ottaa näkemys ja vastuu, miten voin siihen itse vaikuttaa. Muuten antautuu ajautumiseen. Yrityksen pitää aktiivisesti luoda tulevaisuuttaan sellaiseksi kuin uskoo, että sen pitäisi olla.”

 

Näin yritys voi muokata tulevaisuutta

1 Hanki luovuus­työkaluja

Tulevaisuuden tekemisen pitäisi olla luovaa ja innovatiivista. Tässä kaksi Elina Hiltusen käyttämää metodia:

Strateginen sattumointi. Yhdistä yllättäviä asioita keskenään. Mieti, miten yrityksesi voisi tehdä yhteistyötä vaikkapa Applen, Netflixin, Toys R Usin tai vastaavan yrityksen kanssa. Miten voisit hyödyntää toisen alan firman ja oman firmasi osaamista keskenään? Kehitä niiden pohjalta 5–10 vuoden päähän palvelu, jota kukaan muu ei ole vielä tajunnut yhdistää.

Tulevaisuuden joukkoistaminen. Koko yrityksen henkilöstö kannattaa valjastaa heikkojen signaalien keräämiseen, eli bongaamaan kiinnostavia uusia ilmiöitä, innovaatioita, tuotteita ja tapahtumia. Heikot signaalit kerätään samaan digitaaliseen työkaluun ja niiden analysoinnille nimetään vastuulliset.

2 kommunikoi oikein

Kommunikoinnilla tarkoitetaan vuorovaikutusta kuluttajan sidosryhmien kanssa, heidän kuuntelemistaan ja siitä oppimista: ideoiden testaamista, jalostamista ja
uusien ideoiden saamista.

3 Testaa matalalla kynnyksellä

Yrityksen pitäisi testata pieni­muotoisesti villejäkin ideoita. Uutta juttua voi kokeilla vaikka yhdessä tilaisuudessa tai yhdessä kaupassa. Usein paras innovoija on se, joka jääräpäisesti alkaa vain tehdä.

 

Artikkeli on julkaistu Suomen Tekstiili & Muoti ry:n Fab – Future, Innovations & Business -lehdessä. Voit lukea lehden sekä aiemmin ilmestyneen Fashion, Lifestyle & Business -numeron kokonaisuudessaan täältä.