Fablehti.fi 2/2020: Uudet materiaalit haastavat ajattelumme, näin Tam-Silk tuplasi liikevaihtonsa & Lindströmin opit digitalisointiin

Helmikuun Fablehti.fi: Uusien tekstiilimateriaalien raaka-aineena voivat olla vaikka hiukset tai muut jätteet. Tuomo Saarni kertoo, miteen nosti Tam-Silkin uuteen menestykseen. Digitalisointi muuttaa yritysten ansaintalogiikan.

Fab on Suomen Tekstiili & Muoti ry:n julkaisema tekstiili- ja muotialaan keskittyvä lehti.

Fablehti.fi on kuukausittain päivittyvä ratkaisukeskeinen verkkomedia.

Painettu Fab-lehti ilmestyy 1-2 kertaa vuodessa.

Maailmalla kehitetään tällä hetkellä uusia, innostavia tekstiilimateriaaleja, jotka hyödyntävät aiemmin jätteeksi luokiteltuja raaka-aineita. Nämä materiaalit pakottavat meidät uudenlaiseen ajatteluun: Onko hius materiaalina ällöttävä? Pitääkö biohajoavan kestää pitkään? Voiko roskasta tehdä luksusta?


Käyttäisitkö jätteestä jalostettua luksuslaukkua tai hiuksista tehtyä köyttä? Uudet materiaalit haastavat ajatteluamme

Tam-Silk Kangasalta ui vastavirtaan ja perustaa brändejä, joiden tuotanto on Suomessa. IT-alalta tekstiilialalle loikannut Tuomo Saarni kertoo, millä eväillä hän hakee menestystä vaatebisneksessä.


Some kohisee, verkkokauppa laulaa – Näin Tam-Silk tuplasi liikevaihtonsa vuodessa

Startup-maailmasta tekstiilialalle siirtynyt Teemu Uusitalo johtaa Lindströmillä tekstiilivuokrauspalveluiden digitalisointia. Uusitalo jakaa keskeiset opit yrityksen digipolulle. Tyypillinen sudenkuoppa on keskittyä insinöörivetoisesti teknologiaan.


Lindströmin opit digitalisointiin: Kokeile, muuta, kokeile. Ja sama uudelleen

Kovaan käyttöön tulevia työvaatekankaita valmistuttava Foxa antaa tuotekehityksessä hulluimpienkin ideoiden kukkia, sillä koskaan ei tiedä, mistä voi tulla seuraava menestystuote, kertoo toimitusjohtaja Jukka Sipilä. Esimerkiksi pienelle kumppanille kehitetty verkkoneulos synnytti lopulta kokonaisen tuoteperheen, joka myy hyvin.


”Salli hullutkin ideat” – Foxa hyötyy usean polun tuotekehityksestä

Joutsenen untuvapeiton anatomia koostuu untuvasta, puuvillaperkaalista, vastuullisuudesta ja omasta tuotannnosta.


Pehmeitä unia! Näistä on Joutsenen untuvapeitto tehty

”Tekstiili- insinöörikoulutus ajettiin Suomessa alas 2010-luvulla, ja tämä on lyönyt jarrun merkittävälle osaamisalueelle tekstiili- ja muotialalla. Tekstiilitekninen osaaminen on tärkeä osa monen yrityksen perustoimintoja sekä edellytys kestävämmän tekstiili- ja muotialan rakentamiselle”, kirjoittaa Suomen Tekstiili & Muoti ry:n osaamis- ja koulutusasiantuntija Auri Kohola.


”Maailma tarvitsee insinöörejä – niin myös tekstiili- ja muotiala”