Lausunto kansallisen biotalousstrategian päivityksestä: Tekstiiliteollisuuteen liittyviä mahdollisuuksia on tarkasteltava koko arvoketjun osalta

Suomen kansallisen biotalousstrategian päivitys on laaja kokonaisuus, jossa huomion kiinnittäminen biotalouden arvonlisää kehittäviin toimenpiteisiin on mielestämme onnistunut hyvin. Suomen Tekstiili & Muoti pitää erityisen tärkeänä, että strategiassa tekstiiliteollisuus on tunnistettu omana sektorinaan. Mielestämme on kuitenkin erittäin tärkeää, että tekstiiliteollisuuteen liittyviä mahdollisuuksia tarkastellaan koko alan arvoketjun osalta. Sen vuoksi ehdotamme, että strategiassa puhuttaisiinkin tekstiili- ja muotisektorista tai vaihtoehtoisesti tekstiili- ja vaatesektorista.

Tekstiili- ja muotiala elää parhaillaan monen murroksen rajapinnassa. Suomessa tuotetuilla bio- ja jätepohjaisilla tekstiilikuiduilla on miljardien eurojen globaali vientipotentiaali. Ratkaisuilla on myös mahdollisuus kasvattaa suomalaisen teollisuuden globaalia hiilikädenjälkeä. Pidämme erittäin myönteisenä, että strategiassa on tunnistettu nämä potentiaalit ja toimenpiteissä on huomioitu tarve täydentää ja kehittää tekstiilialan suljetun kierron ja korkean arvonlisän tuotannon edellyttämää arvoketjua Suomessa.

Mielestämme on tärkeää, että osana strategiassa ehdotettua bio- ja jätepohjaisten tekstiilikuitujen ja materiaalien kehittämisohjelmaa edistetään Suomen profiloitumista bio- ja jätepohjaisen tekstiilisektorin keskittymänä EU-tasolla. Ehdotamme, että tämä lisätään tekstiilisektoria koskeviin toimenpiteisiin, sillä riittävien raaka-ainevirtojen turvaaminen on olennainen osa tekstiilialan suljetun kierron arvoketjun rakentumista Suomeen.

Arvoketjun täydentämiseen ja puuttuvien osien kehittämiseen liittyy tekstiilisektorilla merkittäviä investointitarpeita. On erittäin tärkeää varmistaa, että bio- ja kiertotaloutta edistäviä demonstraatio- ja pilotointi- sekä teollisen tuotannon investointeja tuetaan tulevaisuudessa. Lisäksi rahoituspäätöksissä tulee tarkastella investointien merkitystä nykyistä kokonaisvaltaisemmin suomalaisen arvoketjun vahvistamisessa sen sijaan, että tarkasteltaisiin pelkästään yksittäisen investoinnin työllistävyys- ja liikevaihtovaikutuksia.

Toimenpiteissä on tunnistettu tarve kehittää uusia teknologioita ja menetelmiä bio- ja jätepohjaisten tekstiilikuitujen hyödyntämiseen. Tähän lisäisimme tarpeen kehittää myös tunnistamis- ja lajitteluteknologioita. Näiden kehittäminen on avainasemassa erityisesti tekstiilijätteen hyödyntämiseksi uusien tekstiilikuitujen raaka-aineena.

Tekstiilitekninen materiaaliosaaminen on keskeisessä roolissa bio- ja jätepohjaisten tekstiili-innovaatioiden kehittämisessä. Ehdotamme, että tekstiilisektoria koskeviin toimenpiteisiin lisätään tekstiiliteknisen koulutuksen ja osaamisen varmentaminen. Lisäksi Suomessa syntyneet korkean arvonlisän bio- ja jätepohjaiset tekstiilikuidut, niistä syntyvät tekstiilituoteinnovaatiot sekä kiertotalouden mukaiset liiketoimintamallit kaipaavat tuekseen vahvaa liiketoimintaosaamista muun muassa kaupallistamiseen ja sitä kautta globaalin markkinapotentiaalin saavuttamiseen.

Biotalous on ratkaisu moniin tekstiilialan ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskeviin kysymyksiin ja pitkäjänteisen tutkimus- ja kehitystyön ansiosta Suomesta löytyy tähän erinomaista osaamista. Mielestämme on tärkeää, että myös arvoketjun loppupään brändeihin nojaava korkein arvonlisä tunnistetaan ja tunnustetaan selkeästi yhdeksi kehittämiskohteeksi ja nostetaan mukaan tekstiilisektoria koskeviin toimenpiteisiin. Nyt uhkana on, että arvoketjun alkupään korkean arvonlisän tuotteet valuvat ulkomaiseen hyödyntämiseen, ellei samaan aikaan vahvisteta brändiliiketoiminnan edellytyksiä Suomessa. Tällä hetkellä strategiassa esitettyjä toimenpiteitä tulisi mielestämme täydentää koko tekstiilialan kasvua ja kansainvälistymistä tukevan kasvuohjelman käynnistämisellä.

Strategiassa tekstiilisektorin alla esitetyt toimenpiteet voisi selkeyden vuoksi jakaa 2–3 otsikon alle, kuten muiden sektorien kohdalla on pääasiassa tehty. Esitetyistä toimenpiteistä erityisesti ”Kehitetään tekstiilien ympäristö- ja ilmastokestävyyden arviointia ja siihen liittyvää tiedonkulkua kuluttajiin asti” ja ”Kehitetään sekä teollisuustekstiilien että vaatteiden tuotesuunnittelua ja kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja” sopisivat mielestämme paremmin sellaisen otsikon alle, joka kuvaa tarvetta kehittää tekstiilisektorin resurssitehokkuutta, uusia liiketoimintamalleja sekä ympäristö- ja ilmastotietoa. Näihin liittyviin toimenpiteisiin puolestaan tulisi mielestämme sisällyttää myös tarve edistää digitalisaation hyödyntämistä tavoitteiden saavuttamisessa sekä kansainvälisen kuluttajaliiketoiminnan osaamisen ja edellytyksien edistäminen.

Tekstiilisektorin osalta keskeisiä toimijoita on tunnistettu strategiassa hyvin. Suomen Tekstiili & Muoti pitää tärkeänä, että jo tunnistettujen toimijoiden lisäksi Business Finlandilla on riittävät resurssit vauhdittaa bio- ja jätepohjaisten tekstiilikuitujen sekä niistä jalostettujen korkean arvonlisän tekstiilituotteiden kehittämistä vastaamaan globaalin tekstiiliteollisuuden tarpeisiin. Pidämme myös erittäin tärkeänä, että VTT:n ja Aalto-yliopiston lisäksi muutkin alan korkeakoulut saadaan valjastettua mukaan toimenpiteissä ehdotettuun bio- ja jätepohjaisten tekstiilikuitujen ja materiaalien kehittämisohjelmaan.

Tekstiilisektoria on käsitelty strategiassa omana kokonaisuutenaan, mutta toimenpiteiden osalta arvoketju on pirstaloitunut osittain myös metsä- ja elintarvikesektorien toimenpiteiden alle. Sektoreiden välisen yhteistyön varmistamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi Suomen Tekstiili & Muoti toivoo pääsevänsä osallistumaan sidosryhmistä koostuvaan kansalliseen biotalouspaneeliin.

Lausunto on jätetty 7.12.2021 Lausuntopalvelu.fi-palveluun.