Osaamistarpeiden muutossuuntiin on syytä tarttua – Osaamisrakenne 2035 -selvitys julkaistu

Työelämän muutoksessa pärjää paremmin osaamiskeskeisellä kuin ammattikeskeisellä lähestymistavalla, toteaa Opetushallituksen julkaisema Osaamisrakenne 2035 -raportti. Tuore selvitys tarkastelee osaamistarpeiden muutoksia sekä tärkeimpiä osaamisia vuoteen 2035 asti eri toimialojen näkökulmasta.

Mikä on Osaamisen ennakointifoorumi?

Osaamisen ennakointifoorumi on opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteinen ennakoinnin asiantuntijaelin, joka edistää koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta. Foorumiin kuuluu yhdeksän ennakointiryhmää, joiden tehtävänä on ennakoida oman alansa osaamis- ja koulutustarpeita.

Tunnistettuihin osaamisrakenteen muutossuuntiin on tärkeää tarttua heti, jotta 2030-luvun osaamishaasteisiin pystytään vastaamaan. Alakohtaiset erot tulisi huomioida entistä vahvemmin lisä- ja täydennyskoulutusten suunnittelussa. Sen sijaan laaja-alaisen osaamisen perusta luodaan 2030-luvulle jo nyt esi- ja perusopetuksen ratkaisuissa.

Eri toimialoilla painottuvat raportissa hieman erityyppiset osaamiset. Poimimme muutamia keskeisiä tekstiili- ja muotialaa koskettavia osaamisia.

Kiinnostusta materiaaleihin pitää herättää varhain perusopetuksessa

Käsillä tekemisen taito pitää säilyttää esi- ja perusopetuksessa, sillä se on perusta tulevaisuuden kestävästi toimiville kuluttajille.

Myös kiinnostus materiaaleihin tulee herättää jo peruskoulussa. Materiaalituntemusta tulisi vahvistaa keskittyen materiaalien alkuperään, taloudelliseen merkitykseen sekä valmistusprosesseihin. Ammatillisessa koulutuksessa vaatteiden ja tuotteiden korjausta, huoltoa ja muokkausta tulisi opettaa kaikille alan opiskelijoille.

Monet alan asiantuntijatehtävät edellyttävät myös materiaalituntemusta sekä kestävän kehityksen näkökulmien ymmärrystä.

”Tekstiili- ja muotiala kärsii parhaillaan tekstiiliteknisen osaamisen puutteesta, sillä tekstiili-insinöörikoulutus on lakkautettu Suomesta 2010-luvulla. Uusien valmistuvien opiskelijoiden rinnalla alalla toimiville tarvitaan mahdollisuuksia päivittää osaamistaan materiaaleihin sekä kiertotalouteen ja näiden mukanaan tuomiin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin liittyen”, sanoo Suomen Tekstiili & Muodin asiantuntija Auri Kohola.

Tarve vahvistaa työelämän ja eri ammattien tuntemusta nousi esiin monissa raportin tausta-aineistoissa. Opiskelijoiden lisäksi opettajien työelämätuntemusta, alan työtehtävien vaatimusten ymmärtämistä ja työelämätaitojen opettamistaitoja tulisi vahvistaa. Yrityksiä kannustetaan lisäämään vetovoimaviestintää sekä vahvistamaan yleistä ymmärrystä alan työllisyysmahdollisuuksista omalla aktiivisuudellaan kuten monipuolisella yhteistyöllä opiskelijoiden, opiskelijoiden vanhempien, koulujen ja oppilaitosten kanssa.

”Pyrimme liittona vastaamaan tähän tarpeeseen tarjoamalla koulutuksia ja yhdistämään jäsenyritykset oppilaitosten edustajien kanssa. Ensi vuonna lanseeraamme yhteistyöohjelman aiheeseen liittyen”, Kohola paljastaa.

Myös yhteistyötä oppilaitosten ja eri koulutusasteiden välillä toivotaan raportissa lisää.

Korkeakoulujen vastuuta jatkuvasta oppimisesta vahvistettava

Raportissa todetaan, että aikuisten mahdollisuuksia opiskella uuteen ammattiin tai kehittää ammattitaitoaan nykyisissä tehtävissään on parannettava. Osaamista pitää sen vuoksi voida päivittää ja kehittää nykyistä joustavammin, jotta turvataan osaavan työvoiman saatavuus.

Korkeakoulujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja korkeakoulujen vastuuta sekä roolia jatkuvasta oppimisesta on vahvistettava reilusti nykyisestä yhteistyössä työelämän kanssa. Korkeakoulujen tutkintojen sekä lisä- ja täydennyskoulutuksen ohella olisi tarpeen laajentaa koulutustarjontaa kattamaan myös moduuleista koostuvia kokonaisuuksia. Moduulien kehittäminen yhteistyössä työelämän kanssa on keskeistä tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamisen näkökulmasta.

Kädentaidot, asiakaslähtöisyys ja vastuullisuus tulevaisuuden osaamistarpeina

Kaikilla toimialoilla keskimäärin merkittävimpiä laaja-alaisen osaamisen taitoja ovat itseohjautuvuus, kokonaisuuksien hallinta, ongelmanratkaisutaidot, luovuus ja oppimiskyky. Tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa merkitystään kasvattavat lisäksi joustavuus, monitaitoisuus sekä vastuullisuus. Digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja hallinta sekä henkilökohtaisen osaamisen kehittäminen ja johtaminen korostuvat alan yleisissä työelämäosaamisissa.

Perinteisten kädentaitojen merkitys on työelämässä laskussa keskimäärin automatisaation ja robotisaation laajenemisen myötä. Toisaalta tekstiili- ja muotialalla kädentaitojen merkitys saattaa jopa kasvaa kuluttajien eettisten arvojen muutoksen ja digitalisoituvan yhteiskunnan vastakohtana.

”Raportissa tulee hyvin ilmi, että digitaalisten ratkaisujen eettisyys, kestävän kehityksen arvot ja asiakaslähtöisten ratkaisujen kehittäminen ovat jo nyt muokanneet työtehtäviä ja nämä tarpeet luovat jatkossakin täysin uusia tehtäviä ja niissä vaadittavia osaamistarpeita,” Kohola kommentoi.

Toimialoja ja ammatteja läpileikkaavat osaamiset muodostavat tulevaisuudessa yhä enemmän erilaisia, jatkuvassa muutostilassa olevia osaamiskimppuja, joiden ennakointiin ja analysointiin tulee kiinnittää huomiota. Yksilöiden osaamisperusta on laajempi kokonaisuus kuin senhetkisessä työtehtävässä vaadittava osaaminen. Vahvasta yksilöiden ammatti-identiteettiajattelusta olisikin tarpeen siirtyä enemmänkin osaamisidentiteettiajatteluun.

Tutustu Osaamisrakenne 2035 -raporttiin

Osaamisrakenne 2035 -raportti pohjautuu Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisten Osaamisen ennakointifoorumi -asiantuntijaryhmien ennakointiprosessiin, jossa työelämän ja koulutuksen asiantuntijat ovat ennakoineen osaamis- ja koulutustarpeita sekä pohtineet koulutuksen kehittämisehdotuksia. Suomen Tekstiili & Muoti on mukana Prosessiteollisuus ja -tuotanto -ennakointiryhmässä.