Poistotekstiilien aika on nyt

Suomessa käytöstä poistetaan vuosittain yhteensä noin 90 miljoonaa kiloa tekstiiliä. Poistotekstiilit ovatkin kiinnostava raaka-aine moneen teolliseen tuotteeseen. Miten valjastamme tekstiilien kiertotalouden kansalliseksi kilpailueduksi, joka ei ainoastaan vähennä tekstiiliteollisuuden ympäristökuormaa, vaan myös luo kestävää kasvua, työpaikkoja ja osaamispääomaa, kysyvät Emilila Gädda ja Anna-Kaisa Huttunen.

Vuoteen 2030 mennessä kaikkien Euroopan Unionin (EU) sisämarkkinoilla myytävien tekstiilituotteiden tulee olla kestäviä, korjattavissa ja kierrätettävissä sekä valmistettu suurelta osin kierrätetyistä kuiduista. Tämä Euroopan komission kunniahimoinen tavoite tarkoittaa sitä, että kierrätettyjen tekstiilikuitujen kysyntä tulee kasvamaan räjähdysmäisesti.

Tekstiili- ja muotiteollisuus on yksi maailman suurimmista ja vanhimmista teollisuudenaloista. Pelkästään EU:ssa alan liikevaihto oli vuonna 2020 noin 127 miljardia euroa ja se työllistää yli miljoona ihmistä. Toimialalla on käynnistynyt merkittävä muutos, sillä sen vaikutus ilmastonmuutokseen on neljänneksi suurin Euroopassa ruoan, asumisen ja liikenteen jälkeen. Valtavan toimialan muuttaminen vaatii merkittäviä järjestelmätason muutoksia. Yksi näistä muutoksista on siirtyminen kohti tekstiilien kiertotaloutta.

Usein ajatellaan virheellisesti, että tekstiilien kiertotaloudessa vaatteet kiertävät vain uudeksi vaatteeksi. Näin ei ole, vaan poistotekstiileistä jalostetut kuidut toimivat innovatiivisena raaka-aineena monella eri teollisuuden alalla. Esimerkiksi erilaisten sisustamiseen ja rakentamiseen liittyvien materiaalien kuten akustiikkalevyjen, ääni- tai lämpöeristeiden valmistamisessa, huonekaluteollisuudessa tai infran rakentamisessa teknisinä geotekstiileinä.

Suomi on poistotekstiilien hyödyntämisen edelläkävijämaa ja meillä on mahdollisuus kehittyä yhdeksi tekstiilikierrätyksen osaamiskeskukseksi Euroopassa. Suomessa on hyvissä ajoin panostettu tutkimustyöhön, tehty merkittäviä innovaatioita ja luotu asiantuntijoiden ja yrityksien välisiä verkostoja.

Seuraavaksi muutoksen ytimeen nousevat kierrätyskuituja tuottavien ja niitä innovatiivisesti hyödyntävien yritysten välinen yhteistyö, joka keskittyy tuotekehitykseen, tuotteistamiseen, standardisointiin ja vuoropuheluun lainsäätäjien kanssa. On tärkeää, että uusien raaka-aineiden ja teknologioiden käyttöönotosta ei muodostu kohtuutonta lakisääteistä taakkaa yrityksille. Sen sijaan innovatiivisia yrityksiä pitää kannustaa ja tukea kohti vihreätä siirtymää.

Todellista kilpailuetua Suomelle syntyy toimialojen rajat ylittävissä, yrityksien, julkisten toimijoiden ja asiantuntijoiden muodostamissa ekosysteemeissä. Yrityksien investointien sovittaminen ekosysteemin yhteiseen aikatauluun vaatii joustavuutta ja oikeiden rahoituskanavien ja -instrumenttien löytämistä.

EU:n lainsäädäntö tarjoaa suunnan elinkeinoelämän muutokselle ja oivan viitekehyksen selvittää tunnistamattomia järjestelmätason muutoksen esteitä. Suomella on mahdollisuus vauhdittaa tekstiilialan vihreää siirtymää, viitoittaa tietä kohti puhtaampaa elinympäristöä ja luoda lisää tuloja hyvinvointivaltion turvaamiseksi.

Emilia Gädda
Suomen Tekstiili & Muoti ry

Anna-Kaisa Huttunen
Rester Oy

Emilia Gädda

Johtava asiantuntija, vastuullisuus & kiertotalous

+358 41 545 8142
emilia.gadda@stjm.fi

Ajankohtaista aiheesta

Halpatuotantoa on syytä rajoittaa – se edistäisi kestävää kehitystä ja kilpailukykyä

Suomalaisella designilla on tärkeä rooli talouskasvun rakentamisessa

Uutishuone