Korona Q&A: työelämän kysymykset, sopimukset, yritystuet, kasvomaskit ja lisätietolinkit

Koronavirustilanne ja viranomaisten antamat ohjeet muuttuvat ja tarkentuvat. Yritysten tukitoimia edistetään. Suomen Tekstiili & Muoti ry:n asiantuntijat auttavat jäsenyrityksiä koronaan liittyvissä kysymyksissä. Päivitämme usein kysyttyjä kysymyksiä tiedon lisääntyessä.

Yleisimpiä kysymyksiä koronaviruksesta (päivitetty 29.6. – koostetta päivitetään seuraavan kerran elokuussa)

Pikalinkit:

1 Työelämän kysymykset

1.1 Mistä saan apua TES-asioihin tai koronaviruksen vaikutuksiin liittyviin työelämän kysymyksiin?
1.2 Millaiset vähimmäisajat yt-neuvotteluille ja lomautusilmoituksille on?
1.3 Millaisia muutoksia yt-lain vähimmäisneuvotteluaikoihin, lomautusilmoitusaikaan, lomautusoikeuteen ja takaisinottovelvollisuuteen on tullut?
1.4 Mitä tarkoittaa, että yrittäjien ja freelancereiden pääsyä työttömyysturvan piiriin helpotetaan?
1.5 Jos työntekijä sairastuu koronavirukseen, maksetaanko työntekijälle palkkaa?
1.6 Mitä tapahtuu, jos työntekijä joutuu ulkomailla karanteeniin, mutta ei ole itse sairas?
1.7 Jos työntekijän lapsi sairastuu koronaan, voiko työntekijä jäädä kotiin?
1.8 Voiko työntekijä jäädä kotiin, jos lapsi on määrätty karanteeniin, vaikka lapsi on terve?
1.9 Koulu on koronan vuoksi suljettu, mutta lapsi on terve, eikä häntä ole määrätty karanteeniin. Voiko työntekijä jäädä kotiin?
1.10 Voiko työpaikka kieltää jäämästä terveen päiväkoti-ikäisen kanssa kotiin?
1.11 Mitä jos työnantaja määrää työntekijän ”karanteeniin” ilman että viranomainen on sitä määrännyt tai suositellut?
1.12 Voiko työnantaja määrätä työntekijän koronatestiin?
1.13 Yrityksen kysyntä laskee koronaviruksen vuoksi. Mitkä ovat yrityksen mahdollisuudet reagoida tilanteeseen?
1.14 Jos koronaviruksen vuoksi suuri joukko työntekijöitä sairastuu tai esimerkiksi välttämättömän tuotantokomponentin saaminen yllättäen estyy, mitä yritys voi tehdä?
1.15 Mitä tapahtuu, jos työntekijä tulee ulkomaanmatkalta työpaikalleen terveenä, mutta muut työntekijät eivät suostu tulemaan työpaikalle ilman että lomaillut työkaveri ei ole töissä?

2 Sopimukset

2.1 Mitä jos yhteistyökumppanit eivät voi noudattaa sopimuksia koronaviruksen takia tai omat toimitukseni uhkaavat viivästyä?
2.2 Voinko vapautua liikehuoneiston vuokranmaksuvelvollisuudesta koronaepidemian vuoksi?

3 Vakuutukset

Tukitoimet yrityksille

4.1 Onko sopeutumiseen tarjolla rahoitusta ja tukea? 
4.2 Lainamuotoinen rahoitus: Pankit ja Finnvera sekä Business Finlandin T&K&I-laina
4.3 Avustusmuotoinen tuki: Kunnat ja Valtiokonttori
4.3.1 Yksinyrittäjät
4.3.2 Yritysten uusi kustannustuki => Valtiokonttori
4.3.3 Midcap- ja suuryritykset
4.4 Tesin pääomasijoitukset keskisuurille yrityksille
4.5 Verohallinnon tukitoimet ja alv-palautukset
4.6 Työeläkemaksujen ja YEL-maksujen joustot
4.7 Vinkit: Vuokrat, alueelliset kehitysyhtiöt ja uusyrityskeskukset

5 Hengityksensuojaimet ja kasvomaskit

5.1 Mitä eroa on hengityksensuojaimella, kirurgisella suu-nenäsuojalla ja kasvomaskilla?
5.2 Yritykseni haluaa valmistaa/myydä hengityksensuojaimia/kasvomaskeja. Mistä saan lisätietoa?

6 Keskeisiä lisätiedon lähteitä

1. Työelämän kysymykset

1.1 Mistä saan apua TES-asioihin tai koronaviruksen vaikutuksiin liittyviin työelämän kysymyksiin?

Jos yrityksesi on Suomen Tekstiili & Muoti ry:n jäsen, tarjoamme maksutonta neuvontaa. Neuvontamme palvelee  puhelimitse arkisin klo 9-16. Muina aikoina voit lähettää asiantuntijoille sähköpostia, ja vastaamme siihen mahdollisimman ripeästi. Löydät asiantuntijoiden yhteystiedot verkkosivuiltamme.

1.2 Millaiset vähimmäisajat yt-neuvotteluille ja lomautusilmoituksille on?

Suomen Tekstiili ja Muoti sopi 26.3. työntekijöiden ja toimihenkilöiden työehtosopimuksiin muutoksia lomautusilmoitusten ja yt-neuvottelujen vähimmäisaikoihin. Lomautusta edeltävien yhteistoimintaneuvottelujen uusi vähimmäisaika on 5 päivää, ja uusi lomautusilmoitusaika on 5 päivää. Määräykset ovat voimassa saman tien ja ne ovat määräaikaisia.

Sekä lomautusilmoitusajan että YT-neuvotteluajan voi tekstiili- ja muotialalla sopia paikallisesti myös lyhyemmäksi kuin työehtosopimuksessa.

1.3 Millaisia muutoksia yt-lain vähimmäisneuvotteluaikoihin, lomautusilmoitusaikaan, lomautusoikeuteen ja takaisinottovelvollisuuteen on tullut?

Hallitus päätti maaliskuussa, että yhteistoimintalain vähimmäisneuvotteluaikoja lomautustilanteessa lyhennetään nykyisestä 14 päivästä ja nykyisestä 6 viikosta molemmista 5 päivään. Lomautusilmoitusaikaa lyhennetään 14 päivästä 5 päivään.

Lomautusoikeus koskee myös määräaikaisia työsopimuksia. Takaisinottovelvollisuus pitenee samalla 9 kuukauteen, jos työntekijä on irtisanottu näiden määräaikaisten muutosten aikana. Koeaikapurku sallitaan myös tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla.

Näitä muutoksia jatketaan vuoden loppuun saakka.

1.4 Mitä tarkoittaa, että yrittäjien ja freelancereiden pääsyä työttömyysturvan piiriin helpotetaan? 

Pienyrittäjille voi tulla helpotusta siitä, että hallitus päätti helpottaa freelancereiden ja yksinyrittäjien pääsyä työttömyysturvan piiriin yritysmuodosta riippumatta. Tämä toteutuu, jos yritystoiminnan katsotaan heikentyneen koronan vuoksi niin paljon, että yritystoiminta voidaan arvioida sivutoimiseksi.

1.5 Jos työntekijä sairastuu koronavirukseen, maksetaanko työntekijälle palkkaa?

Kyllä. Työntekijälle maksetaan normaalia sairausajan palkkaa työehtosopimuksen määräysten mukaisesti.

1.6 Mitä tapahtuu, jos työntekijä joutuu ulkomailla karanteeniin, mutta ei ole itse sairas?

Työntekijän on toimitettava työnantajalle todistus viranomaisen karanteenimääräyksestä. Tämän nojalla hänellä on poissaolo-oikeus työstään karanteenin keston ajan.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle  lähtökohtaisesti palkkaa karanteenin ajalta, jos kyseessä ei ole sairaustumistapauksesta, eikä työmatkasta.

Karanteeniin määrätyllä voi olla velvollisuus tehdä etätyötä riippuen työntekijän työsopimuksen ehdoista ja tehtävästä työstä. Etätyöstä voidaan aina myös erikseen sopia työntekijän kanssa. Tällöin työnantajalla on tietenkin velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa tehdyn työajan suhteessa.

Jos työntekijä on määrätty karanteeniin viranomaisen toimesta EU-alueella, hänellä on oikeus Kelan tartuntatautipäivärahaan. Tartuntatautipäiväraha on täyden ansionmenetyksen suuruinen. Tartuntatautipäiväraha voidaan maksaa työnantajalle siltä osin kuin tämä on maksanut työntekijälle palkkaa eikä työntekijä ole tehnyt etätöitä. Jos työntekijä on määrätty karanteeniin viranomaisen toimesta EU-alueen ulkopuolella, hänellä ei ole oikeutta Kelan tartuntatautipäivärahaan.

1.7 Jos työntekijän lapsi sairastuu koronaan, voiko työntekijä jäädä kotiin?

Työehtosopimuksen määräysten mukaisesti työntekijällä on oikeus tietyin edellytyksin olla 1-4 päivää pois töistä alle 10-vuotiaan lapsen sairastumisen johdosta palkallisesti lapsen hoitamiseksi ja hoidon järjestämiseksi. Myös työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus olla poissa työstään pakottavista perhesyistä. Edellytyksenä tällöin on, että työntekijän välitön läsnäolo on välttämätöntä lapsen tai esimerkiksi tämän hoitajan sairastumisen vuoksi. Oikeus olla poissa työstä päättyy, kun lapsen hoito saadaan järjestettyä tai työntekijän välitön läsnäolo ei ole enää välttämätöntä esim. lapsen terveydentilan vuoksi. Työsopimuslakiin perustuvasta pakottavista perhesyistä johtuvasta työstä poissaolosta ei ole työnantajalla velvollisuutta maksaa palkkaa.

Sairasta lasta hoitava työntekijä voi tehdä etätyötä, jos tästä sovitaan työnantajan kanssa. Tällöin työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa tehdyn työajan suhteessa.

Sairasta lastaan hoitavalla työntekijällä on oikeus Kelan tartuntatautipäivärahaan, jos hänen alle 16-vuotias lapsensa on määrätty kotiinsa eristykseen viranomaisen toimesta ja työntekijä on tämän vuoksi estynyt tekemästä työtään. Tartuntatautipäiväraha on täyden ansionmenetyksen suuruinen. Tämä tartuntatautilain säännös ei kuitenkaan anna työntekijälle oikeutta jäädä pois työstään.  Oikeus olla pois työstä määräytyy työsopimuslain 4 luvun 7 §:n mukaan (pakottava perhesyy) tai työehtosopimuksen 27 §:n (lyhyt tilapäinen vapaa) mukaan. Tartuntatautipäiväraha voidaan maksaa työnantajalle siltä osin kuin tämä on maksanut työntekijälle palkkaa eikä työntekijä ole tehnyt etätöitä.

1.8 Voiko työntekijä jäädä kotiin, jos lapsi on määrätty karanteeniin, vaikka lapsi on terve?

Työntekijällä voi olla oikeus olla poissa työstään työsopimuslain poissaoloa pakottavista perhesyistä koskevan säännöksen perusteella. Edellytyksenä tällöin on, että työntekijän välitön läsnäolo on välttämätöntä lapsen tai esimerkiksi tämän hoitajan sairastumisen vuoksi. Oikeus olla poissa työstä päättyy, kun lapsen hoito saada järjestettyä tai työntekijän välitön läsnäolo ei ole enää välttämätöntä esim. lapsen terveydentilan vuoksi. Työsopimuslakiin perustuvasta pakottavista perhesyistä johtuva työstä poissaolosta ei ole työnantajalla velvollisuutta maksaa palkkaa.

Jos lapsi on vielä pieni ja tarvitsee vanhemman hoitoa, voi toimihenkilöiden työehtosopimuksen 27 § (lyhyt tilapäinen vapaa) tulla tietyin edellytyksin kyseeseen. Lyhyen tilapäisen loman kesto on yleensä 1-4 päivää ja tältä ajalta maksetaan työntekijälle palkkaa.

Työntekijä voi jäädä kotiin lapsensa kanssa ja tehdä etätyötä, jos tästä sovitaan työnantajan kanssa. Tällöin työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa tehdyn työajan suhteessa. Työntekijä voi myös esimerkiksi jäädä lomalle tai muulle vapaalle, kuten pekkasille tai vaihtaa työvuorojaan toisen työntekijän kanssa, jos asiasta sovitaan työnantajan kanssa.

Työntekijällä on oikeus Kelan tartuntatautipäivärahaan, jos hänen alle 16-vuotias lapsensa on määrätty kotiinsa karanteeniin viranomaisen toimesta ja työntekijä on tämän vuoksi estynyt tekemästä työtään. Tartuntatautipäiväraha on täyden ansionmenetyksen suuruinen. Tämä tartuntatautilain säännös ei kuitenkaan anna työntekijälle oikeutta jäädä pois työstään. Oikeus olla poissa työstä määräytyy yllä kerrotun työsopimuslain säännöksen tai em. työehtosopimuksen määräyksen mukaan. Tartuntatautipäiväraha voidaan maksaa työnantajalle, jos tämä on maksanut työntekijälle palkkaa eikä työntekijä ole tehnyt etätöitä.

1.9 Koulu on koronan vuoksi suljettu, mutta lapsi on terve, eikä häntä ole määrätty karanteeniin. Voiko työntekijä jäädä kotiin?

Työntekijällä voi olla oikeus olla poissa työstään työsopimuslain poissaoloa pakottavista perhesyistä koskevan säännöksen perusteella. Edellytyksenä tällöin on, että työntekijän välitön läsnäolo on välttämätöntä lapsen tai esimerkiksi tämän hoitajan sairastumisen vuoksi. Oikeus olla poissa työstä päättyy, kun lapsen hoito saadaan järjestettyä tai työntekijän välitön läsnäolo ei ole enää välttämätöntä esim. lapsen terveydentilan vuoksi. Työsopimuslakiin perustuvasta pakottavista perhesyistä johtuva työstä poissaolosta ei ole työnantajalla velvollisuutta maksaa palkkaa.

Jos lapsi on vielä pieni ja tarvitsee vanhemman hoitoa, voi toimihenkilöiden työehtosopimuksen 27 § (lyhyt tilapäinen loma) tulla tietyin rajatuin edellytyksin kyseeseen. Lyhyen tilapäisen loman kesto on yleensä 1-4 päivää ja tältä ajalta maksetaan työntekijälle palkkaa.

Työntekijä voi jäädä kotiin lapsensa kanssa ja tehdä etätyötä, jos tästä sovitaan työnantajan kanssa. Tällöin työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa tehdyn työajan suhteessa. Työntekijä voi myös esimerkiksi jäädä lomalle tai muulle vapaalle kuten pekkasille, tai vaihtaa työvuorojaan toisen työntekijän kanssa, jos asiasta sovitaan työnantajan kanssa. Työntekijällä ei ole oikeutta Kelan tartuntatautipäivärahaan.

1.10 Voiko työpaikka kieltää jäämästä terveen päiväkoti-ikäisen kanssa kotiin?

Työntekijä saa jäädä pois töistä työsopimuslain 4 luvun 7 §:n mukaisesta pakottavasta perhesyystä, mutta nyt tämä edellytys ei välttämättä täyty. Päiväkodit ovat ainakin toistaiseksi auki kaikille.

1.11 Mitä jos työnantaja määrää työntekijän ”karanteeniin” ilman että viranomainen on sitä määrännyt tai suositellut?

Jos viranomainen ei ole määrännyt karanteenia, mutta työnantaja tästä huolimatta itse päättää määrätä työntekijänsä ”karanteeniin” esimerkiksi kotiin, työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle normaali palkka tältä osin.

Työntekijällä voi olla velvollisuus tehdä etätyötä riippuen työsopimuksen ehdoista ja tehtävästä työstä. Etätyöstä voidaan aina myös erikseen sopia työntekijän kanssa.

1.12 Voiko työnantaja määrätä työntekijän koronatestiin?

Työnantajalla ei ole oikeutta määrätä työntekijäänsä koronatestiin. On hyvä miettiä yhdessä työpaikan yhteisiä pelisääntöjä, joilla työterveys- ja turvallisuusolosuhteet varmistetaan.

1.13 Yrityksen kysyntä laskee koronaviruksen vuoksi. Mitkä ovat yrityksen mahdollisuudet reagoida tilanteeseen?

Jos työnantajan edellytykset tarjota työtä työntekijälleen vähentyvät, työnantaja voi lomauttaa työntekijöitään. Myös muita järjestelyjä, kuten pekkasten pitämistä, työaikapankkisaldojen hyödyntämistä ja lomien pitämistä voi olla syytä harkita.

1.14 Jos koronaviruksen vuoksi suuri joukko työntekijöitä sairastuu tai esimerkiksi välttämättömän tuotantokomponentin saaminen yllättäen estyy, mitä yritys voi tehdä?

Jos työnantajan edellytykset tarjota työtä työntekijälleen vähentyvät, työnantaja voi lomauttaa työntekijöitään työsopimuslain ja työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Myös muita järjestelyjä, kuten pekkasten pitämistä, työaikapankkisaldojen sekä lomien hyödyntämistä voi olla syytä harkita.

Joissakin tilanteissa voi tulla myös kyseeseen työsopimuslain säännös palkanmaksun keskeyttämisestä ilman lomauttamista (työsopimuslain 2 luvun 12 §). Edellytyksenä on yleensä muun muassa, että työntekijä on estynyt tekemästä työtään yllättävän, poikkeuksellisen, työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, johon työnantaja ei ole voinut varautua. Tällöin työntekijällä on oikeus saada palkkansa 14 päivältä, jonka jälkeen palkanmaksu keskeytyy. Tämän lain kohdan soveltaminen tulee vain sangen harvoissa tilanteissa kyseeseen.

Joissakin hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa voi kyseeseen tulla myös hätätyön teettäminen työntekijöillä (työaikalain 19 §).

1.15 Mitä tapahtuu, jos työntekijä tulee ulkomaanmatkalta työpaikalleen terveenä, mutta muut työntekijät eivät suostu tulemaan työpaikalle ilman että lomaillut työkaveri ei ole töissä?

Työntekijöillä on velvollisuus tulla töihin. Etätöitä voidaan tehdä, jos asiasta sovitaan työnantajan kanssa.

Työelämäasiat stjm.fi-sivuilla

2. Sopimukset

2.1 Mitä jos yhteistyökumppanit eivät voi noudattaa sopimuksia koronaviruksen takia tai omat toimitukseni uhkaavat viivästyä?

Yrityksen on tärkeä tunnistaa ja käydä läpi kaikki ne sopimukset, joiden täyttämiseen koronavirus-epidemia voi vaikuttaa (esim. toimitussopimukset).  

Joissain tilanteissa koronaviruksen aiheuttamat häiriöt voivat muodostaa ylivoimaisen esteen (ns. force majeure), joka voi poikkeuksellisesti vapauttaa sopijapuolet sopimuksen suoritusvelvollisuudesta.  

Ylivoimaisen esteen käsillä olo on kuitenkin aina arvioitava sopimuskohtaisesti. Samalla on hyvä muistaa, että sopimusten noudattamista on jatkettava mahdollisuuksien mukaanja yrityksen on hoidettava ne velvoitteet, jotka voidaan täyttää koronaviruksesta huolimatta.  

Yrityksen edun mukaista on reagoida häiriötilanteisiin ajoissa ja ilmoittaa niistä sopimuskumppanille, jolloin osapuolet voivat myös pohtia vaihtoehtoisia tapoja sopimuksen toteuttamiseksi ja pyrkiä löytämään toimivia ratkaisuja neuvotteluteitse. 

Nyt neuvoteltavissa uusissa sopimuksissa kannattaa huomioida koronaepidemian vaikutukset. Sopimuksiin voidaan esimerkiksi lisätä mahdollisuus toimitusaikojen pidentämiseen tilanteen niin vaatiessa tai mahdollisuus hintamuutoksiin, jos esimerkiksi raaka-ainehinnat muuttuvat merkittävästi.

2.2 Voinko vapautua liikehuoneiston vuokranmaksuvelvollisuudesta koronaepidemian vuoksi?

Lähtökohtaisesti laki liikehuoneiston vuokrauksesta ei anna tähän mahdollisuutta, mutta tilanteen poikkeuksellisuuden vuoksi vastaantulosta ja maksujärjestelyistä kannattaa neuvotella vuokranantajan kanssa, jotta toiminnan jatkuvuus voitaisiin turvata.

Liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukaan vuokralaisella on oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta tai saada vuokra kohtuullisesti alennetuksi siltä ajalta, jolta huoneistoa ei ole voitu käyttää. Laissa viitataan kuitenkin vuokranantajan vastuulla oleviin toimenpiteisiin, joihin koronaviruksesta aiheutuvat viranomaisrajoitukset eivät kuulu. Myöskään sopimusehtojen pysyvä kohtuullistaminen ei yleensä tule kyseeseen, koska koronavirusepidemian aiheuttamat rajoitukset ovat väliaikaisia.

Vuokrasopimuksen lakkaamisen osalta laissa on todettu, että vuokrasopimus lakkaa, jos huoneisto tuhoutuu tai viranomainen kieltää sen käyttämisen vuokrasopimuksessa edellytettyyn tarkoitukseen. Yleensä tällä tarkoitetaan kuitenkin lähinnä pysyvää käyttökieltoa esimerkiksi terveyshaitan vuoksi, joten lähtökohtaisesti tämänkään säännön soveltaminen ei ole mahdollista viranomaisten tilapäisten käyttörajoitusten ja sulkemisten kohdalla.

Yksittäisissä vuokrasopimuksissa voi olla force majeure -lausekkeita, joiden sisältö vaihtelee sopimuskohtaisesti ja niiden soveltuminen koronavirus-tilanteeseen on siten arvioitava tapauskohtaisesti.

Jotkin vuokranantajat ovat jo ilmoittaneet alentavansa tai siirtävänsä vuokria helpottaakseen yritysten tilannetta koronaepidemian aikana.

2.3 Voiko julkista hankintaa koskevaa sopimusta muuttaa esimerkiksi lisäostotarpeiden vuoksi?

Hankintalainsäädäntö rajoittaa osapuolten sopimusvapautta julkisissa hankinnoissa. Olennaiset sopimusmuutokset ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä ja edellyttävät kilpailuttamista.

Hankintalaissa on kuitenkin säädetty sallituista sopimusmuutoksista sopimuskauden aikana ja näistä esimerkiksi vähäarvoiset sopimusmuutokset ja ennakoimattomiin olosuhteisiin perustuvat sopimusmuutokset soveltunevat myös koronapandemiaan. Vähäarvoisten sopimusmuutosten arvon tulee olla pienempi kuin 10 % alkuperäisen palvelu -tai tavarahankintasopimuksen tai palveluja koskevan käyttöoikeussopimuksen arvosta. Ennakoimattomiin olosuhteisiin perustuva sopimusmuutos voi puolestaan olla korkeintaan 50 % alkuperäisen sopimuksen arvosta, eikä se saa vaikuttaa hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen.

Sopimusasiat stjm.fi-sivuilla

3 Vakuuttaminen

3.1 Mitä vakuutukset korvaavat?

Yritysten on syytä tarkistaa vakuutusturvansa ehdot.

Mikäli vakuutuksiin sisältyy keskeytysvakuutus tai epidemiakeskeytysvakuutus, se voi korvata liiketoiminnan keskeytymisestä johtuvia kustannuksia. Keskeytysvakuutukset korvaavat harvoin koronasulkemisia.

Mikäli matkavakuutukseen sisältyy ns. kriisiturva, se voi korvata peruuntuneen tai keskeytyneen matkan kustannuksia. Ehdoissa on vakuutusyhtiökohtaisia eroavaisuuksia.

4 Tukitoimet yrityksille

4.1 Onko sopeutumiseen tarjolla rahoitusta ja tukea?

Koronatuet
(Kuvan voi klikata isommaksi)

Business Finlandin ja ELY-keskuksen koronarahoitusten haut suljettiin maanantaina 8.6. klo 16.15. Siihen mennessä jätetyt hakemukset käsitellään normaalisti. 

VNK_Kustannustuki_29062020 (Kuvan voi klikata isommaksi)

Voinko saada apua Suomen Tekstiili & Muoti jäsenmaksuun?

Suomen Tekstiili & Muoti on päättänyt, ettei liitto peri tänä vuonna jo jäseninä olevilta yrityksiltä jäsenmaksua. Maksamme myös EK:n jäsenmaksun jäsenyritysten puolesta

4.2 Lainamuotoinen rahoitus: Pankit ja Finnvera sekä Business Finlandin T&K&I-laina

Jos yritys on tilapäisesti talousvaikeuksissa, ensimmäisenä kannattaa ottaa yhteyttä omaan pankkiin ja muihin yrityksen rahoittajiin. Pankit ovat jo viestineet valmiudesta lyhennysvapaisiin ja maksuaikajoustoihin koronan aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vuoksi. Valtio tukee omilla toimillaan pankkien kykyä rahoittaa yrityksiä.

Valtion erityisrahoittaja Finnveran ensisijainen toimintamuoto on takaustuotteet eli pankit rahoittavat yrityksiä ja Finnvera myöntää takauksen. Jos yritykselläsi on jo laina Finnverasta, Finnvera myöntää siihen lyhennysvapaita joustavasti asiakkaan tarpeen mukaan. Finnvera myöntää myös takauksia uusille lainoille. Kannattaa olla ensin yhteydessä omaan pankkiin, joka hakee lainalle takauksen yrityksen puolesta.

Business Finland tarjoaa pitkäjänteiseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan uutta lainamuotoista rahoitusta. Rahoitus on tarkoitettu vähintään kuusi henkilöä työllistäville osakeyhtiömuotoisille (Oy, Oyj) pk- ja midcap-yrityksille, jotka etsivät kehittämisen avulla keinoja liiketoimintansa koronan aiheuttaman häiriötilanteen ratkaisemiseen. Tilapäistä rahoitusta voi hakea vuoden 2020 loppuun asti.

Lisätietoja T&K&I-lainasta Business Finlandin sivuilta.

4.3 Avustusmuotoinen tuki: Kunnat, Valtiokonttori

Avustusmuotoista tukea kanavoidaan kuntien ja Valtiokonttorin kautta. Yksinyrittäjät voivat hakea kunnilta rahoitusta koronaviruksen aiheuttamiin vaikeuksiin. Uusi kustannustuki on haettavissa Valtiokonttorista 7.7.2020 lähtien. Rahoitusmuodoista on lyhyet tiivistelmät alla.

Business Finlandin ja ELY-keskuksen koronarahoitusten haut suljettiin maanantaina 8.6. klo 16.15. Siihen mennessä jätetyt hakemukset käsitellään normaalisti.

4.3.1 Yksinyrittäjät: Toimintatuki koronavirustilanteessa ja mahdollisuus työttömyysturvaan

Toimintatuki koronavirustilanteessa

Yksinyrittäjät voivat hakea tukea kunnilta koronavirustilanteessa. Haku tapahtuu yrityksen sijaintikunnasta. Tuen suuruus on 2000 euroa. Tuki myönnetään yksinyrittäjän toiminnan harjoittamisesta johtuvien menojen kattamiseen. Yksinyrittäjäksi määritellään yrittäjä tai ammatinharjoittaja, jolla ei ole palveluksessaan palkattua työvoimaa, mukaan lukien freelanceryrittäjät.

Yrityksessä saattaa olla useita yrittäjäasemassa olevia henkilöitä, jotka eivät ole palkansaajan asemassa eli työsuhteessa, mutta ei välttämättä yhtään työsuhteista henkilöä. Nämä usean yrittäjän yritykset kuuluvat ELY-keskusten palveluiden piiriin.

Avustuksen myöntämisen ehtona on yksinyrittäjän osoittama merkittävä heikentynyt taloudellinen tilanne ja liikevaihdon alenema koronaviruksen takia 31.12.2019 jälkeen. Tuki on harkinnanvarainen. Tukea ei voi myöntää, jos yritys on ollut taloudellisissa vaikeuksissa ennen koronakriisiä, eikä yritykselle, jolla on verovelkoja.

Avustusta voidaan maksaa 1.3.2020–31.8.2020 välillä aiheutuneisiin kustannuksiin. Määräaikaista tukea voi hakea 30.9.2020 saakka.

Tukea voi hakea rinnakkain yrittäjille tulossa olevan laajennetun työttömyystuen kanssa. Jos yksinyrittäjä on hakenut tukea kunnista, se otetaan myöhemmin huomioon haettaessa työttömyysturvaa.

Lisätietoja linkistä: Työ- ja elinkeinoministeriö – Kysymyksiä ja vastauksia yksinyrittäjien tuesta koronavirustilanteessa

Mahdollisuus työttömyysturvaan

Yksinyrittäjä voi hakea myös työttömyysturvaa koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi. Ratkaisu koskee kaikkia yrittäjiä riippumatta yritystoiminnan muodosta. Tukea voi hakea rinnakkain yksinyrittäjien toimintatuen kanssa.

Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, että yrittäjän päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt tai yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti. Päätoimisen työskentelyn päättymisen tai tulon vähentymisen tulee johtua koronavirusepidemiasta. Tuen saaminen ei edellytä yritystoiminnan lopettamista.

Työmarkkinatukea voidaan maksaa ajalta 16.3.2020–31.12.2020.

Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen annetaan työvoimapoliittinen lausunto Kelalle.

Käytännössä prosessi menee seuraavasti:

  • Yrittäjä ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja antaa selvityksen päätoimisen työskentelyn päättymisestä tai tulon vähentymisestä koronavirusepidemiasta johtuen.
  • TE-toimisto antaa yrittäjän oikeudesta työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle.
  • Yrittäjä hakee työmarkkinatukea Kelasta.
  • Kela maksaa työmarkkinatukea yrittäjälle.

Nopein ja vaivattomin tapa ilmoittautua työnhakijaksi on käyttää siihen TE-palvelujen Oma asiointi -verkkopalvelua.
Työmarkkinatuen hakeminen hoituu Kelan verkkopalvelussa.

Lisätietoja: TE-palvelut ja Työ- ja elinkeinoministeriö – Kysymyksiä ja vastauksia yrittäjien oikeudesta työttömyysturvaan

4.3.2 Yritysten uusi kustannustuki => Valtiokonttori

Kustannustuen ehtona on, että yrityksen edustaman toimialan myynti on pudonnut vähintään 10 prosenttia vertailuajankohtaan nähden. Sen lisäksi ehtona on, että yrityksen oma liikevaihto on laskenut yli 30 prosenttia vertailuajankohtaan nähden. Liikevaihdon lasku todetaan Verohallinnolle annetuista alv-ilmoituksista.

Toimialan huhtikuun 2020 liikevaihtoa verrataan maalis-kesäkuun 2019 keskimääräiseen liikevaihtoon. Yritysten kohdalla huhti-toukokuun 2020 liikevaihtoa verrataan maalis-kesäkuun 2019 keskimääräiseen liikevaihtoon. Jos yritys on perustettu vuoden 2019 kesäkuun jälkeen, liikevaihtoa verrataan vuoden 2020 tammi-helmikuun myynnin keskiarvoon.

Tukea saa yrityksen kiinteiden kustannusten ja palkkakustannusten perusteella. Tuen enimmäismäärä kahden kuukauden ajalta on 500 000 euroa ja vähimmäismäärä on 2 000 euroa. Korvaukseen oikeuttavat kiinteät kulut voivat olla enintään puolet yrityksen vertailukauden keskimääräisestä liikevaihdosta.

Valtiokonttori voi ottaa yrityksen hakemuksen käsittelyyn myös tilanteessa, jossa yritys ei kuulu toimialaan, jonka liikevaihto on laskenut 10 prosenttia. Tällöin yrityksen tulee osoittaa erityisen painavat syyt sille, että sen liikevaihto on alentunut koronatilanteen vuoksi. Erityisen painavaksi syyksi voidaan katsoa esimerkiksi sellainen rajoitus tai määräys, jonka takia elinkeinon harjoittaminen on vaikeutunut. Lisäksi yrityksen tulee osoittaa, miksi sen tilanne poikkeaa muusta toimialasta.

Kustannustukea eivät voi saada yritykset, jotka ovat olleet EU:n valtiontukisääntelyn mukaan taloudellisissa vaikeuksissa 31.12.2019, ovat laiminlyöneet verovelvoitteensa tai ovat konkurssissa.

Kustannustukea voi hakea, vaikka yritys on jo saanut muita suoria tukia koronatilanteessa, mutta nämä tuet vähennetään kustannustuesta. Kuntien myöntämä yksinyrittäjien koronatuki vähennetään täysimääräisesti. Business Finlandin ja ELY-keskusten yrityksille myöntämistä kehittämistuista vähennetään 70 prosenttia.

Haku tapahtuu sähköisellä hakemuksella Valtiokonttorin verkkosivulla 7.7.2020 lähtien, ja hakemus tulee tehdä viimeistään 31.8.2020.

Lisätietoja: Valtiokonttori

Lue myös: Valtiokonttori – Usein kysyttyjä kysymyksiä kustannustuesta 

Työ- ja elinkeinoministeriö: Laki ja asetus kustannustuesta vahvistettu: tuen piirissä 368 toimialaa 

Kustannustukeen oikeutetut toimialat (.pdf)

TEM: Kysymyksiä ja vastauksia koronasta ja yritysrahoituksesta

4.3.3 Midcap- ja suuryritykset

Midcap-yritykset voivat hakea Finnveran takauksia pankkilainoille. Olemassa oleville Finnveran lainoille on mahdollista saada lyhennysvapaita joustavasti asiakkaan tarpeen mukaan. Finnveran takaus voi kattaa jopa 80 prosenttia pankin myöntämän luoton määrästä. Jos taattavan luoton pääoma on enintään miljoona euroa, voidaan hakemus Finnverassa käsitellä ja päättää nopeasti.

Finnvera voi taata rahoitusta myös suuryrityksille. Takaus voi olla enintään 80% ja vastuiden kokonaismäärä 30 miljoonaa euroa kuitenkin siten, että Finnverasta ei tule päärahoittajaa. Suuret hankkeet käsitellään tapauskohtaisesti.

Finnvera

4.4 Tesin pääomasijoitukset keskisuurille yrityksille

Valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi käynnistää rahoitusohjelman koronaviruksen vuoksi tilapäisiin vaikeuksiin joutuneiden keskisuurten yritysten toiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Vakautusohjelmasta sijoitetaan yrityksiin, joilla on edellytykset selvitä viruksen aiheuttamista taloudellisista ongelmista lisärahoituksen voimin. Väliaikaisesta ohjelmasta tehdyt sijoitukset tarjoavat nopeutetulla aikataululla apua yritysten maksuvalmiuskriisiin.

Tesi rahoittaa ohjelmasta keskisuuria yrityksiä, joilla on merkittävää työllisyysvaikutusta ja liikevaihtoa Suomessa (liikevaihto vähintään 10 miljoonaa euroa, henkilöstömäärä yli 50, liiketoiminta on ollut kannattavaa ennen kriisiä ja edellytykset siihen ovat olemassa myös jatkossa). Sijoitukset ovat kooltaan 1–10 miljoonaa euroa.

Vakautusrahoitusta voi hakea Tesin verkkosivujen kautta 14.4.2020 alkaen.

Tesi

4.5 Verohallinnon tukitoimet ja alv-palautukset

Voit hakea ennakkoveroon muutosta OmaVerossa, jos yrityksen tulos näyttää muodostuvan arvoitua pienemmäksi. Yrityksen veroilmoitukselle voi hakea lisäaikaa ja ilmoituksen myöhästymismaksu voidaan jättää perimättä perustellusta erityisestä syystä. Jos yrityksellä on maksuvaikeuksia, voi veroille hakea maksujärjestelyä uusin helpotetuin ehdoin.

Yritys voi 26.5. lähtien pyytää alkuvuonna 2020 maksamiaan arvonlisäveroja takaisin tekemällä maksujärjestelypyynnön. Samalla voi pyytää veronpalautusten käytön perumista. OmaVeron kautta tulleet pyynnöt käsitellään puhelimitse tulleita pyyntöjä nopeammin.

Maksujärjestelypyynnöllä voi hakea takaisin yrityksen maksamat arvonlisäverot, joiden eräpäivä oli tammi-, helmi- ja maaliskuussa 2020. Mahdollista alkuvuonna maksettua viivästyskorkoa ei voi saada takaisin. Jos arvonlisäveron verokausi on vuosi, palautettavaksi voi pyytää neljäsosan eli 25 prosenttia vuoden 2019 arvonlisäverosta.

Palauttaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yritys saisi pysyvästi pitää palautettavat maksut. Maksujärjestelyssä yritys sitoutuu maksamaan arvonlisäverot myöhemmin takaisin Verohallinnolle. Kun arvonlisäverot maksetaan takaisin Verohallinnolle, maksetaan lisäksi 3 % viivästyskorkoa. Viivästyskorkoa kertyy arvonlisäveron alkuperäisestä eräpäivästä alkaen. Korko on laskettu mukaan maksujärjestelyn eriin.

Verohallinto alkaa käsitellä saapuneita maksujärjestelypyyntöjä mahdollisimman pian, kun tarvittavat lainmuutokset ovat tulleet voimaan. Nykyisen tiedon valossa tämä tilanne saavutetaan kesäkuussa, joten päätöksiä maksujärjestelypyynnöistä voi siis odottaa kesäkuun loppupuolella.

Lue lisää: Voit hakea helpotettua maksujärjestelyä

Lue lisää: Voit hakea arvonlisäveroja takaisin ja maksaa ne myöhemmin

Katso myös vero.fi – Koronatilanne: Verohallinto tukee yrityksiä – lue ohjeet

4.6 Työeläkemaksujen ja YEL-maksujen joustot

Työeläkemaksuja lasketaan määräaikaisesti kesäkuun alusta alkaen 2,6%. Maksunalennus on voimassa 1.5.–31.12.2020.

Eläkesäätiöiden, eläkekassojen ja Merimieseläkekassan vuosimaksun osalta alennetaan vastaavasti vuosimaksun tasausosaa. Vakuutusmaksun alennus kohdistuu työnantajan osuuteen työeläkevakuutusmaksusta eikä alennuksella ole vaikutusta työntekijän työeläkevakuutusmaksuun. Ks. STM:n tiedote.

Omasta eläkeyhtiöstä voi myös hakea TyEL-maksun lykkäämistä helmi-toukokuussa maksettaviin palkkoihin.

Yrityksellä on mahdollista takaisinlainata osa maksamistaan TyEL-vakuutusmaksuista työeläkevakuutusyhtiöltään. Tätä takaisinlainausta helpotetaan. Finnvera antaa yrityksille takaisinlainauksen edellyttämiä vakuuksia. Finnveran takaus voi olla 80 %.

YEL tarjoaa joustokeinoja yrittäjälle koronakriisissä. Lue lisää Eläketurvakeskuksen blogista.

4.7 Vinkit: Vuokrat, alueelliset kehitysyhtiöt ja uusyrityskeskukset

Kannattaa neuvotella oman vuokranantajan kanssa vuokran alennuksista. Jotkin vuokranantajat ovat jo ilmoittaneet alentavansa tai siirtävänsä vuokria helpottaakseen yritysten tilannetta koronaepidemian aikana. Vuokrien alennuksesta ovat ilmoittaneet ainakin Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt, Helsingin Lasipalatsi sekä Tuloskiinteistöt Holding Oy.  Helsingin kaupunki vapauttaa mm. myymälät vuokranmaksusta 1.4.-30.6.2020.

Alueellisilla kehitysyhtiöillä ja uusyrityskeskuksilla on neuvontapalveluja ja jopa omia koronatukia yrityksille. Elinkeino- ja kehitysyhtiöitä on SEKES ry:n sivuilla: https://www.sekes.fi/kehitysyhtio/

5 Hengityksensuojaimet ja kasvomaskit

5.1 Mitä eroa on hengityksensuojaimella, kirurgisella suu-nenäsuojalla ja kasvomaskilla?

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Työterveyslaitos ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea tiedottivat hengityksensuojaimista 3.4.2020. Tiedotteessa kerrotaan eri vaihtoehdoista, niiden tarjoamasta suojasta sekä asioista, joita niitä käytettäessä tai myytäessä tulee ottaa huomioon. Lue Lisää Tukesin sivuilta: Itse tehty maski ei suojaa koronavirukselta – hengityksensuojainten pitää olla turvallisia ja taata riittävä suoja 

5.2 Yritykseni haluaa valmistaa/myydä hengityksensuojaimia/kasvomaskeja. Mistä saan lisätietoa?

Olemme koonneet tietoa valmistuksesta ja myynnistä sivuillemme: Tietoa kasvomaskien valmistuksesta ja myynnistä

Tukesin sivuilla on hengityksensuojaimista kattava tietopaketti. Lisätietoja Tukesin Hengityssuojaimet-sivulta sekä tiedotteesta Itse tehty maski ei suojaa koronavirukselta – hengityksensuojainten pitää olla turvallisia ja taata riittävä suoja

Eurooppalainen tekstiilialan kattojärjestö Euratex ylläpitää sivuillaan tietopankkia, joka yhdistää hengityssuojaimia, kirurgisia suu-nenäsuojia ja suojavaatteita ammattikäyttöön tekeviä yrityksiä sekä materiaalintuottajia. Yritykset voivat sivuilla ilmoittaa tuottamastaan materiaalista, etsiä tuotteisiinsa materiaalia tai kertoa tuotantokapasiteetistaan. Euratex: Protective Garments

6 Keskeisiä lisätiedon lähteitä

Business Finland

EK:n koronasivut

ELY-keskus

Kela: Tietoa tartuntautipäivärahasta 

Sosiaali- ja terveysministeriö – tartuntataudit 

THL Ajankohtaista koronaviruksesta 

Työ- ja elinkeinoministeriö: Toimintaohjeita yrityksille koronavirustilanteessa

Työterveyslaitos (TTL)

Ulkoministeriö – matkustaminen ja matkustusohjeet 

Ulkoministeriö – Matkustusilmoitus 

Valtiokonttori

Vero.fi – päivittyvä kooste koronatilanteesta

Koronauutisointiamme: 

Yritysten pelastamiseen koronakriisissä tarvitaan nopeita toimia

Liiton kevään tapahtumat siirretään verkkoon tai myöhempään ajankohtaan 

Koronavirus vaikuttaa jo tekstiili- ja muotialaan