Kysymyksiä ja vastauksia koronan vaikutuksista yritystoimintaan

Koronavirustilanne ja viranomaisten antamat ohjeet muuttuvat ja tarkentuvat päivittäin. Yritysten tukitoimia edistetään. Yritysten toimintaympäristöt ja tilanteet ovat lähtökohtaisesti hyvin erilaisia, eikä tämän vuoksi kovin yksityiskohtaisia ja yleispäteviä neuvoja voi antaa.

Suomen Tekstiili & Muoti ry:n asiantuntijat auttavat koronaan liittyvissä kysymyksissä. Päivitämme usein kysyttyjä kysymyksiä tiedon lisääntyessä.

Yleisimpiä kysymyksiä koronaviruksesta (päivitetty 1.4.)

Työelämän kysymykset

1. Mistä saan apua TES-asioihin tai koronaviruksen vaikutuksiin liittyviin työelämän kysymyksiin?

Jos yrityksesi on Suomen Tekstiili & Muoti ry:n jäsen, tarjoamme maksutonta neuvontaa. Neuvontamme palvelee  puhelimitse arkisin klo 9-16. Muina aikoina voit lähettää asiantuntijoille sähköpostia, ja vastaamme siihen mahdollisimman ripeästi. Löydät asiantuntijoiden yhteystiedot verkkosivuiltamme.

2. Millaiset vähimmäisajat yt-neuvotteluille ja lomautusilmoituksille on?

Suomen Tekstiili ja Muoti sopi 26.3. työntekijöiden ja toimihenkilöiden työehtosopimuksiin muutoksia lomautusilmoitusten ja yt-neuvottelujen vähimmäisaikoihin. Lomautusta edeltävien yhteistoimintaneuvottelujen uusi vähimmäisaika on 5 päivää, ja uusi lomautusilmoitusaika on 5 päivää. Määräykset ovat voimassa saman tien ja ne ovat määräaikaisia.

Sekä lomautusilmoitusajan että YT-neuvotteluajan voi tekstiili- ja muotialalla sopia paikallisesti myös lyhyemmäksi kuin työehtosopimuksessa.

Uusien vähimmäisaikojen voimassaoloon liittyy varauma. Jos vastaavia lainsäädäntömuutoksia (ks. seuraava kysymys) ei toteutettaisi, niin sopimukset raukeavat.

3. Perjantaina 20.3. kerrottiin useista muutoksista työmarkkinoille. Mitä päätökset tarkoittavat?

Hallitus päätti 20.3., että yhteistoimintalain vähimmäisneuvotteluaikoja lomautustilanteessa lyhennetään nykyisestä 14 päivästä ja nykyisestä 6 viikosta molemmista 5 päivään. Lomautusilmoitusaikaa lyhennetään 14 päivästä 5 päivään.

Lomautusoikeus koskee myös määräaikaisia työsopimuksia. Takaisinottovelvollisuus pitenee samalla 9 kuukauteen, jos työntekijä on irtisanottu näiden määräaikaisten muutosten aikana. Koeaikapurku sallitaan myös tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla.

On kuitenkin tärkeää huomata, että nämä päätökset eivät tule välittömästi voimaan, vaan vaiheittain, ja käsittelyprosessiin menee todennäköisesti pari viikkoa tai ainakin joitakin päiviä. Päätökset tehtiin määräaikaisesti kolmeksi kuukaudeksi.

Huom, tekstiili- ja muotialalle on sovittu 26.3. työntekijöiden ja toimihenkilöiden työehtosopimuksiin muutoksia lomautusilmoitusten ja yt-neuvottelujen vähimmäisaikoihin: katso edellinen kysymys.

4. Mitä tarkoittaa, että yrittäjien ja freelancereiden pääsyä työttömyysturvan piiriin helpotetaan? 

Pienyrittäjille voi tulla helpotusta siitä, että hallitus päätti 20.3. helpottaa freelancereiden ja yksinyrittäjien pääsyä työttömyysturvan piiriin yritysmuodosta riippumatta. Tämä toteutuisi, jos yritystoiminnan katsotaan heikentyneen koronan vuoksi niin paljon, että yritystoiminta voidaan arvioida sivutoimiseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee muutosta ja seuraamme sen voimaantuloa.

5. Jos työntekijä sairastuu koronavirukseen, maksetaanko työntekijälle palkkaa?

Kyllä. Työntekijälle maksetaan normaalia sairausajan palkkaa työehtosopimuksen määräysten mukaisesti.

Jos työntekijä on määrätty eristykseen viranomaisen toimesta tartuntatautilain nojalla, hänellä on oikeus Kelan tartuntatautipäivärahaan. Tartuntatautipäiväraha on täyden ansiomenetyksen suuruinen. Siltä osin kuin työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa, tartuntatautipäivä maksetaan työnantajalle.

6. Mitä tapahtuu, jos työntekijä joutuu ulkomailla karanteeniin, mutta ei ole itse sairas?

Työntekijän on toimitettava työnantajalle todistus viranomaisen karanteenimääräyksestä. Tämän nojalla hänellä on poissaolo-oikeus työstään karanteenin keston ajan.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa tältä ajalta, jos kyseessä on ollut lomamatka. Jos työntekijä on määrätty karanteeniin työmatkallaan, työnantajalla on työehtosopimuksen mukaan palkanmaksuvelvollisuus karanteenin ajalta.

Karanteeniin määrätyllä voi olla velvollisuus tehdä etätyötä riippuen työntekijän työsopimuksen ehdoista ja tehtävästä työstä. Etätyöstä voidaan aina myös erikseen sopia työntekijän kanssa. Tällöin työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa tehdyn työajan suhteessa.

Jos työntekijä on määrätty karanteeniin viranomaisen toimesta EU-alueella, hänellä on oikeus Kelan tartuntatautipäivärahaan. Tartuntatautipäiväraha on täyden ansionmenetyksen suuruinen. Tartuntatautipäiväraha voidaan maksaa työnantajalle siltä osin kuin tämä on maksanut työntekijälle palkkaa eikä työntekijä ole tehnyt etätöitä. Jos työntekijä on määrätty karanteeniin viranomaisen toimesta EU-alueen ulkopuolella, hänellä ei ole oikeutta Kelan tartuntatautipäivärahaan.

7. Jos työntekijän lapsi sairastuu koronaan, voiko työntekijä jäädä kotiin?

Työehtosopimuksen määräysten mukaisesti työntekijällä on oikeus tietyin edellytyksin olla 1-4 päivää pois töistä alle 10-vuotiaan lapsen sairastumisen johdosta palkallisesti lapsen hoitamiseksi ja hoidon järjestämiseksi. Myös työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus olla poissa työstään pakottavista perhesyistä. Edellytyksenä tällöin on, että työntekijän välitön läsnäolo on välttämätöntä lapsen tai esimerkiksi tämän hoitajan sairastumisen vuoksi. Oikeus olla poissa työstä päättyy, kun lapsen hoito saadaan järjestettyä tai työntekijän välitön läsnäolo ei ole enää välttämätöntä esim. lapsen terveydentilan vuoksi. Työsopimuslakiin perustuvasta pakottavista perhesyistä johtuvasta työstä poissaolosta ei ole työnantajalla velvollisuutta maksaa palkkaa.

Sairasta lasta hoitava työntekijä voi tehdä etätyötä, jos tästä sovitaan työnantajan kanssa. Tällöin työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa tehdyn työajan suhteessa.

Sairasta lastaan hoitavalla työntekijällä on oikeus Kelan tartuntatautipäivärahaan, jos hänen alle 16-vuotias lapsensa on määrätty kotiinsa eristykseen viranomaisen toimesta ja työntekijä on tämän vuoksi estynyt tekemästä työtään. Tartuntatautipäiväraha on täyden ansionmenetyksen suuruinen. Tämä tartuntatautilain säännös ei kuitenkaan anna työntekijälle oikeutta jäädä pois työstään.  Oikeus olla pois työstä määräytyy työsopimuslain 4 luvun 7 §:n mukaan (pakottava perhesyy) tai työehtosopimuksen 27 §:n (lyhyt tilapäinen vapaa) mukaan. Tartuntatautipäiväraha voidaan maksaa työnantajalle siltä osin kuin tämä on maksanut työntekijälle palkkaa eikä työntekijä ole tehnyt etätöitä.

8. Voiko työntekijä jäädä kotiin, jos lapsi on määrätty karanteeniin, vaikka lapsi on terve?

Työntekijällä voi olla oikeus olla poissa työstään työsopimuslain poissaoloa pakottavista perhesyistä koskevan säännöksen perusteella. Edellytyksenä tällöin on, että työntekijän välitön läsnäolo on välttämätöntä lapsen tai esimerkiksi tämän hoitajan sairastumisen vuoksi. Oikeus olla poissa työstä päättyy, kun lapsen hoito saada järjestettyä tai työntekijän välitön läsnäolo ei ole enää välttämätöntä esim. lapsen terveydentilan vuoksi. Työsopimuslakiin perustuvasta pakottavista perhesyistä johtuva työstä poissaolosta ei ole työnantajalla velvollisuutta maksaa palkkaa.

Jos lapsi on vielä pieni ja tarvitsee vanhemman hoitoa, voi toimihenkilöiden työehtosopimuksen 27 § (lyhyt tilapäinen vapaa) tulla tietyin edellytyksin kyseeseen. Lyhyen tilapäisen loman kesto on yleensä 1-4 päivää ja tältä ajalta maksetaan työntekijälle palkkaa.

Työntekijä voi jäädä kotiin lapsensa kanssa ja tehdä etätyötä, jos tästä sovitaan työnantajan kanssa. Tällöin työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa tehdyn työajan suhteessa. Työntekijä voi myös esimerkiksi jäädä lomalle tai muulle vapaalle, kuten pekkasille tai vaihtaa työvuorojaan toisen työntekijän kanssa, jos asiasta sovitaan työnantajan kanssa.

Työntekijällä on oikeus Kelan tartuntatautipäivärahaan, jos hänen alle 16-vuotias lapsensa on määrätty kotiinsa karanteeniin viranomaisen toimesta ja työntekijä on tämän vuoksi estynyt tekemästä työtään. Tartuntatautipäiväraha on täyden ansionmenetyksen suuruinen. Tämä tartuntatautilain säännös ei kuitenkaan anna työntekijälle oikeutta jäädä pois työstään. Oikeus olla poissa työstä määräytyy yllä kerrotun työsopimuslain säännöksen tai em. työehtosopimuksen määräyksen mukaan. Tartuntatautipäiväraha voidaan maksaa työnantajalle, jos tämä on maksanut työntekijälle palkkaa eikä työntekijä ole tehnyt etätöitä.

9. Koulu on koronan vuoksi suljettu, mutta lapsi on terve, eikä häntä ole määrätty karanteeniin. Voiko työntekijä jäädä kotiin?

Työntekijällä voi olla oikeus olla poissa työstään työsopimuslain poissaoloa pakottavista perhesyistä koskevan säännöksen perusteella. Edellytyksenä tällöin on, että työntekijän välitön läsnäolo on välttämätöntä lapsen tai esimerkiksi tämän hoitajan sairastumisen vuoksi. Oikeus olla poissa työstä päättyy, kun lapsen hoito saadaan järjestettyä tai työntekijän välitön läsnäolo ei ole enää välttämätöntä esim. lapsen terveydentilan vuoksi. Työsopimuslakiin perustuvasta pakottavista perhesyistä johtuva työstä poissaolosta ei ole työnantajalla velvollisuutta maksaa palkkaa.

Jos lapsi on vielä pieni ja tarvitsee vanhemman hoitoa, voi toimihenkilöiden työehtosopimuksen 27 § (lyhyt tilapäinen loma) tulla tietyin rajatuin edellytyksin kyseeseen. Lyhyen tilapäisen loman kesto on yleensä 1-4 päivää ja tältä ajalta maksetaan työntekijälle palkkaa.

Työntekijä voi jäädä kotiin lapsensa kanssa ja tehdä etätyötä, jos tästä sovitaan työnantajan kanssa. Tällöin työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa tehdyn työajan suhteessa. Työntekijä voi myös esimerkiksi jäädä lomalle tai muulle vapaalle kuten pekkasille, tai vaihtaa työvuorojaan toisen työntekijän kanssa, jos asiasta sovitaan työnantajan kanssa. Työntekijällä ei ole oikeutta Kelan tartuntatautipäivärahaan.

10. Voiko työpaikka kieltää jäämästä terveen päiväkoti-ikäisen kanssa kotiin?

Työntekijä saa jäädä pois töistä työsopimuslain 4 luvun 7 §:n mukaisesta pakottavasta perhesyystä, mutta nyt tämä edellytys ei välttämättä täyty. Päiväkodit ovat ainakin toistaiseksi auki kaikille. Hallitus on suositellut ottamaan lapset kotiin, jos se on mahdollista. Tätä ei voi kuitenkaan tulkita pakottavaksi syyksi, koska päivähoitoa on kuitenkin tarjolla.

11. Mitä jos työnantaja määrää työntekijän ”karanteeniin” ilman että viranomainen on sitä määrännyt tai suositellut?

Jos viranomainen ei ole määrännyt tai suositellut karanteenia, mutta työnantaja tästä huolimatta itse päättää määrätä työntekijänsä ”karanteeniin” esimerkiksi kotiin, työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle normaali palkka tältä osin.

Työntekijällä voi olla velvollisuus tehdä etätyötä riippuen työsopimuksen ehdoista ja tehtävästä työstä. Etätyöstä voidaan aina myös erikseen sopia työntekijän kanssa.

12. Voiko työnantaja määrätä työntekijän koronatestiin?

Työnantajalla ei ole oikeutta määrätä työntekijäänsä koronatestiin.

13. Yrityksen kysyntä laskee koronaviruksen vuoksi. Mitkä ovat yrityksen mahdollisuudet reagoida tilanteeseen?

Jos työnantajan edellytykset tarjota työtä työntekijälleen vähentyvät, työnantaja voi lomauttaa työntekijöitään. Myös muita järjestelyjä, kuten pekkasten pitämistä, työaikapankkisaldojen hyödyntämistä ja lomien pitämistä voi olla syytä harkita.

14. Jos koronaviruksen vuoksi suuri joukko työntekijöitä sairastuu tai esimerkiksi välttämättömän tuotantokomponentin saaminen yllättäen estyy, mitä yritys voi tehdä?

Jos työnantajan edellytykset tarjota työtä työntekijälleen vähentyvät, työnantaja voi lomauttaa työntekijöitään työsopimuslain ja työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Myös muita järjestelyjä, kuten pekkasten pitämistä, työaikapankkisaldojen sekä lomien hyödyntämistä voi olla syytä harkita.

Joissakin tilanteissa voi tulla myös kyseeseen työsopimuslain säännös palkanmaksun keskeyttämisestä ilman lomauttamista (työsopimuslain 2 luvun 12 §). Edellytyksenä on yleensä muun muassa, että työntekijä on estynyt tekemästä työtään yllättävän, poikkeuksellisen, työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, johon työnantaja ei ole voinut varautua. Tällöin työntekijällä on oikeus saada palkkansa 14 päivältä, jonka jälkeen palkanmaksu keskeytyy. Tämän lain kohdan soveltaminen tulee vain sangen harvoissa tilanteissa kyseeseen.

Joissakin hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa voi kyseeseen tulla myös hätätyön teettäminen työntekijöillä (työaikalain 19 §).

15. Mitä tapahtuu, jos työntekijä tulee ulkomaanmatkalta työpaikalleen terveenä, mutta muut työntekijät eivät suostu tulemaan työpaikalle ilman että lomaillut työkaveri ei ole töissä?

Työntekijöillä on velvollisuus tulla töihin. Etätöitä voidaan tehdä, jos asiasta sovitaan työnantajan kanssa.

Työelämäasiat stjm.fi-sivuilla

Sopimukset

1. Mitä jos yhteistyökumppanit eivät voi noudattaa sopimuksia koronaviruksen takia tai omat toimitukseni uhkaavat viivästyä?

Yrityksen on tärkeä tunnistaa ja käydä läpi kaikki ne sopimukset, joiden täyttämiseen koronavirus-epidemia voi vaikuttaa (esim. toimitussopimukset).  

Joissain tilanteissa koronaviruksen aiheuttamat häiriöt voivat muodostaa ylivoimaisen esteen (ns. force majeure), joka voi poikkeuksellisesti vapauttaa sopijapuolet sopimuksen suoritusvelvollisuudesta.  

Ylivoimaisen esteen käsillä olo on kuitenkin aina arvioitava sopimuskohtaisesti. Samalla on hyvä muistaa, että sopimusten noudattamista on jatkettava mahdollisuuksien mukaanja yrityksen on hoidettava ne velvoitteet, jotka voidaan täyttää koronaviruksesta huolimatta.  

Yrityksen edun mukaista on reagoida häiriötilanteisiin ajoissa ja ilmoittaa niistä sopimuskumppanille, jolloin osapuolet voivat myös pohtia vaihtoehtoisia tapoja sopimuksen toteuttamiseksi ja pyrkiä löytämään toimivia ratkaisuja neuvotteluteitse. 

Nyt neuvoteltavissa uusissa sopimuksissa kannattaa huomioida koronaepidemian vaikutukset. Sopimuksiin voidaan esimerkiksi lisätä mahdollisuus toimitusaikojen pidentämiseen tilanteen niin vaatiessa tai mahdollisuus hintamuutoksiin, jos esimerkiksi raaka-ainehinnat muuttuvat merkittävästi.

2. Voinko vapautua liikehuoneiston vuokranmaksuvelvollisuudesta koronaepidemian vuoksi?

Lähtökohtaisesti laki liikehuoneiston vuokrauksesta ei anna tähän mahdollisuutta, mutta tilanteen poikkeuksellisuuden vuoksi vastaantulosta ja maksujärjestelyistä kannattaa neuvotella vuokranantajan kanssa, jotta toiminnan jatkuvuus voitaisiin turvata.

Liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukaan vuokralaisella on oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta tai saada vuokra kohtuullisesti alennetuksi siltä ajalta, jolta huoneistoa ei ole voitu käyttää. Laissa viitataan kuitenkin vuokranantajan vastuulla oleviin toimenpiteisiin, joihin koronaviruksesta aiheutuvat viranomaisrajoitukset eivät kuulu. Myöskään sopimusehtojen pysyvä kohtuullistaminen ei yleensä tule kyseeseen, koska koronavirusepidemian aiheuttamat rajoitukset ovat väliaikaisia.

Vuokrasopimuksen lakkaamisen osalta laissa on todettu, että vuokrasopimus lakkaa, jos huoneisto tuhoutuu tai viranomainen kieltää sen käyttämisen vuokrasopimuksessa edellytettyyn tarkoitukseen. Yleensä tällä tarkoitetaan kuitenkin lähinnä pysyvää käyttökieltoa esimerkiksi terveyshaitan vuoksi, joten lähtökohtaisesti tämänkään säännön soveltaminen ei ole mahdollista viranomaisten tilapäisten käyttörajoitusten ja sulkemisten kohdalla.

Yksittäisissä vuokrasopimuksissa voi olla force majeure -lausekkeita, joiden sisältö vaihtelee sopimuskohtaisesti ja niiden soveltuminen koronavirus-tilanteeseen on siten arvioitava tapauskohtaisesti.

Jotkin vuokranantajat ovat jo ilmoittaneet alentavansa tai siirtävänsä vuokria helpottaakseen yritysten tilannetta koronaepidemian aikana.

Vuokrien alennuksesta ovat ilmoittaneet ainakin Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt, Helsingin Lasipalatsi sekä Tuloskiinteistöt Holding Oy. Helsingin kaupunki vapauttaa muun muassa myymälät vuokranmaksusta 1.4.-30.6.2020

3. Voiko julkista hankintaa koskevaa sopimusta muuttaa esimerkiksi lisäostotarpeiden vuoksi?

Hankintalainsäädäntö rajoittaa osapuolten sopimusvapautta julkisissa hankinnoissa. Olennaiset sopimusmuutokset ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä ja edellyttävät kilpailuttamista.

Hankintalaissa on kuitenkin säädetty sallituista sopimusmuutoksista sopimuskauden aikana ja näistä esimerkiksi vähäarvoiset sopimusmuutokset ja ennakoimattomiin olosuhteisiin perustuvat sopimusmuutokset soveltunevat myös koronapandemiaan. Vähäarvoisten sopimusmuutosten arvon tulee olla pienempi kuin 10 % alkuperäisen palvelu -tai tavarahankintasopimuksen tai palveluja koskevan käyttöoikeussopimuksen arvosta. Ennakoimattomiin olosuhteisiin perustuva sopimusmuutos voi puolestaan olla korkeintaan 50 % alkuperäisen sopimuksen arvosta, eikä se saa vaikuttaa hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen.

Sopimusasiat stjm.fi-sivuilla

Vakuuttaminen

1. Mitä vakuutukset korvaavat?

Yritysten on syytä tarkistaa vakuutusturvansa ehdot.

Mikäli vakuutuksiin sisältyy keskeytysvakuutus tai epidemiakeskeytysvakuutus, se voi korvata liiketoiminnan keskeytymisestä johtuvia kustannuksia. Keskeytysvakuutukset korvaavat harvoin koronasulkemisia.

Mikäli matkavakuutukseen sisältyy ns. kriisiturva, se voi korvata peruuntuneen tai keskeytyneen matkan kustannuksia. Ehdoissa on vakuutusyhtiökohtaisia eroavaisuuksia.

Tukitoimet yrityksille

1. Voinko saada apua Suomen Tekstiili & Muoti jäsenmaksuun?

Suomen Tekstiili & Muoti on päättänyt, ettei liitto peri tänä vuonna yrityksiltä jäsenmaksua. Maksamme myös EK:n jäsenmaksun jäsenyritysten puolesta.

2. Onko sopeutumiseen tarjolla rahoitusta?

Pankit ja Finnvera

Jos yritys on tilapäisesti talousvaikeuksissa, ensimmäisenä kannattaa ottaa yhteyttä omaan pankkiin ja muihin yrityksen rahoittajiin. Pankit ovat jo viestineet valmiudesta lyhennysvapaisiin ja maksuaikajoustoihin koronan aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vuoksi. Valtio tukee omilla toimillaan pankkien kykyä rahoittaa yrityksiä.

Valtion erityisrahoittaja Finnveran ensisijainen toimintamuoto on takaustuotteet eli pankit rahoittavat yrityksiä ja Finnvera myöntää takauksen. Jos yritykselläsi on jo laina Finnverasta, Finnvera myöntää siihen lyhennysvapaita joustavasti asiakkaan tarpeen mukaan. Finnvera myöntää myös takauksia uusille lainoille. Kannattaa olla ensin yhteydessä omaan pankkiin, joka hakee lainalle takauksen yrityksen puolesta.

Avustusmuotoinen tuki: Kunnat, Ely-keskukset, Business Finland

Avustusmuotoista tukea kanavoidaan kuntien, ELY-keskusten ja Business Finlandin kautta. Yksinyrittäjät voivat hakea kunnilta rahoitusta koronaviruksen aiheuttamiin vaikeuksiin, ELY-keskukset suuntaavat rahoitusta yrityksille, joissa on yrittäjän/yrittäjien lisäksi 1-5 työsuhteessa olevaa henkilöä ja Business Finland rahoittaa tätä suurempia yrityksiä.  Poikkeuksena toiminimet, jotka hakevat avustusta ELY-keskukselta yrityksen koosta riippumattaYrityksen ei tule hakea häiriötilanteeseen liittyvää rahoitusta sekä ELY-keskukselta että Business Finlandilta. 

Business Finlandiin jo aiemmin alle 6 hengen yritysten hakemukset käsitellään Business Finlandissa, eikä niitä siirretä käsiteltäväksi ELYyn. 

Avustusmuotoista tukea haetaan eri paikoista yrityksen koosta riippuen: 

Yksinyrittäjät => Kunnat

Yksinyrittäjät voivat hakea tukea kunnilta koronavirustilanteessa. Haku tapahtuu yrityksen sijaintikunnasta. Tuen suuruus on 2000 euroa. Tuki myönnetään yksinyrittäjän toiminnan harjoittamisesta johtuvien menojen kattamiseen. Yksinyrittäjäksi määritellään yrittäjä tai ammatinharjoittaja, jolla ei ole palveluksessaan palkattua työvoimaa, mukaan lukien freelanceryrittäjät. 

Yrityksessä saattaa olla useita yrittäjäasemassa olevia henkilöitä, jotka eivät ole palkansaajan asemassa eli työsuhteessa, mutta ei välttämättä yhtään työsuhteista henkilöä. Nämä usean yrittäjän yritykset kuuluvat ELY-keskusten palveluiden piiriin. 

Avustuksen myöntämisen ehtona on yksinyrittäjän osoittama merkittävä heikentynyt taloudellinen tilanne ja liikevaihdon alenema koronaviruksen takia 31.12.2019 jälkeen. Tuki on harkinnanvarainen. Tukea ei voi myöntää, jos yritys on ollut taloudellisissa vaikeuksissa ennen koronakriisiä, eikä yritykselle, jolla on verovelkoja. 

Avustusta voidaan maksaa 1.3.2020–31.8.2020 välillä aiheutuneisiin kustannuksiin. Tuki on määräaikainen ja sitä voi hakea 30.9.2020 saakka. 

Tukea voi hakea rinnakkain yrittäjille tulossa olevan laajennetun työttömyystuen kanssa. Jos yksinyrittäjä on hakenut tukea kunnista, se otetaan myöhemmin huomioon haettaessa työttömyysturvaa. 

Haku pyritään avaamaan kunnissa mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa. Kunnat tiedottavat tuen avautumisesta.

Lisätietoja TEM:n tiedotteessa 31.3.2020: Yksinyrittäjät voivat hakea tukea kunnilta koronavirustilanteessa

Pienyritykset (1-5 työsuhteessa olevaa työntekijää) sekä toiminimet yrityksen koosta riippumatta => ELY-keskus  

ELY-keskuksen yrityksen kehittämisavustus koronavirusepidemiasta aiheutuneissa markkina- ja tuotantohäiriöissä tuli haettavaksi koko maassa 31.3.2020 ELY-keskuksen verkkosivuilla. Rahoituksella tuetaan pk-yrityksiä, jotka ovat kärsineet koronaviruksen aiheuttamista markkina- ja tuotantohäiriöistä. Avustusta myönnetään tilanneanalyysin tekemiseen tai kehittämistoimenpiteisiin. Tilanneanalyysin avustuksen määrä voi olla enintään 10 000 euroa, kehittämistoimenpiteisiin avustusta voi saada enintään 100 000 euroa. Molemmissa avustuksen suuruudeksi esitetään 80 % avustuksen perusteena olevista hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat mm. palkkakustannukset (tietyin rajoituksin), palvelujen käyttö ja tuotteiden kehittämiseen liittyvät raaka-aineet ja puolivalmisteet. Avustuksesta voidaan maksaa ennakkona 70 %.  

ELY-keskukselta voi hakea avustusta yhteen toimenpiteeseen kerrallaan. Kumpaankin toimenpiteeseen voi avustusta saada vain kerran. Jos yritys on hakenut avustusta tilanneanalyysiin tekemiseen, voi avustusta kehittämistoimenpiteisiin hakea aikaisintaan kuukauden kuluttua tilanneanalyysiä koskevan hakemuksen jättämisestä. Kannattaa tutustua huolella rahoituksen ehtoihin sekä hakuohjeisiin ennen hakemuksen täyttämisen aloittamistaHakuohje on ELY-keskuksen verkkosivuillaELY-keskukset neuvovat yrityksiä hakemuksen tekemisessä. Valtakunnallinen puhelinpalvelu on avoinna arkisin klo 9-15, yhteystiedot: puh. 0295 024 800, e-mail: poikkeusrahoitus.ely@ely-keskus.fi  

Lue Lisää ELY-keskusten sivuilta

Pk-yritykset (6-250 työsuhteessa olevaa työntekijää) => Business Finland

Business Finlandin koronatilanteeseen avaaman kehitysrahoituksen avulla pk- ja midcap-yritykset voivat selvittää ja suunnitella uusia liiketoimintoja, korvaavia toimitusketjuja ja tuotannon sekä työn tekemisen tapojen uudelleenorganisoimista koronaviruksen aiheuttamassa häiriötilanteessa ja sen jälkeen. Tähän rahoitukseen käytetään 700 miljoonaa euroa.

Rahoitusta on saatavilla kahta erilaista: esiselvitys ja kehittämisrahoitus. Yritys ei voi hakea molempia rahoituksia samanaikaisesti. Esiselvityksen tekeminen ei ole pakollista ennen kehitysrahoitusta.

Esiselvityksiin voi saada enintään 10 000 euroa avustusta, joka on 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Hankkeen suuruus on siis maksimissaan 12.500 euroa. Kehitysrahoituksessa Business Finlandin osuus on enintään 100 000 euroa, joka on 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Hankkeen suuruus on siis maksimissaan 125 000 euroa. Molemmissa rahoituksissa yrityksiltä vaaditaan 20 % omarahoitusosuus, jota ei tarvitse hakuvaiheessa todentaa erikseen. Rahoitus on avustusta, jota ei tarvitse maksaa takaisin.

Lue lisää Business Finlandin sivuilta

Midcap- ja suuryritykset  

Lue lisää Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta

3. Tukeeko Verohallinto yrityksiä?

Yrityksen veroilmoitukselle voi hakea lisäaikaa ja ilmoituksen myöhästymismaksu voidaan jättää perimättä perustellusta erityisestä syystä.  Erityiseksi syyksi lasketaan esimerkiksi sairastuminen.

Ennakkoveroon voi hakea muutosta OmaVerossa, jos yrityksen tulos näyttää muodostuvan arvioitua pienemmäksi. Myös arvonlisäveron palautusten käsittelyä tehostetaan.

Jos yrityksellä on maksuvaikeuksia, voi veroille hakea maksujärjestelyä. Maksujärjestelyä voi hakea uusin helpotetuin ehdoin 25.3. alkaen.

Maksujärjestelyssä olevien verojen viivästyskorkoa ehdotetaan alennettavaksi seitsemästä prosentista neljään prosenttiin. Alennettua viivästyskorkoa sovellettaisiin takautuvasti veroihin, jotka ovat erääntyneet maaliskuun alun jälkeen. Määräaikainen muutos koskisi veroja, jotka erääntyvät viimeistään elokuun lopussa. Valtiovarainministeriö on alkanut valmistella lainmuutosta.

Verohallinto helpottaa tilapäisesti maksujärjestelyjen ehtoja. Yrityksen ei esimerkiksi tarvitsisi maksaa ensimmäiseen kolmeen kuukauteen niitä veroja, jotka kuuluvat maksujärjestelyyn. Nykyisin ensimmäinen maksuerä on kuukauden päästä järjestelyn tekemisestä. Lisäksi Verohallinto lisää maksujärjestelyn jälkeen syntyneet uudet verovelat automaattisesti maksujärjestelyyn toukokuun loppuun asti. Maksujärjestelyn maksuerät voi jakaa enintään kahdelle vuodelle.

Katso myös vero.fi

4. Mitä muita helpotuksia yrityksille on tulossa?

Valtiolta on tulossa yrityksille tukea.

Toimia ovat mm.

  • Työeläkemaksuja lasketaan määräaikaisesti kesäkuun alusta alkaen 2,6%. Omasta eläkeyhtiöstä voi myös hakea TyEL-maksun lykkäämistä helmi-toukokuussa maksettaviin palkkoihin.
  • Yrityksille suunnataan rahoitusta Finnveran takausten kautta. Pankit rahoittavat yrityksiä, ja Finnvera myöntää takauksia. Yritysrahoitukseen kohdistetaan 12 miljardia. Samalla Finnveran luotto- ja takaustappioiden korvausosuus nousee 50 prosentista 80 prosenttiin.
  • Tulossa on lisää resursseja yritysten Talousapu-neuvontapalvelulle.
  • Yrittäjät yritysmuodosta huolimatta saavat oikeuden työttömyyspäivärahaan.

5. Entä liiketilojen vuokrat?

Katso kohta Sopimukset, kysymys 2.

Keskeisiä lisätiedon lähteitä

Business Finland

EK:n koronasivut

ELY-keskus

Kela: Tietoa tartuntautipäivärahasta 

Sosiaali- ja terveysministeriö – tartuntataudit 

THL Ajankohtaista koronaviruksesta 

Työ- ja elinkeinoministeriö: Kysymyksiä ja vastauksia koronasta ja yritysrahoituksesta

Työterveyslaitos (TTL)

Ulkoministeriö – matkustaminen ja matkustusohjeet 

Ulkoministeriö – Matkustusilmoitus 

Vero.fi – päivittyvä kooste koronatilanteesta

Koronauutisointiamme: 

Yritysten pelastamiseen koronakriisissä tarvitaan nopeita toimia

Liiton kevään tapahtumat siirretään verkkoon tai myöhempään ajankohtaan 

Koronavirus vaikuttaa jo tekstiili- ja muotialaan