Direktiivi kertakäyttömuoveista uhkaa määrittää viskoosikuidun muoviksi

Tekstiiliala on huolissaan uudesta ehdotuksesta muovin määritelmäksi. Suomessa kehitetään uusia selluloosapohjaisia tekstiilikuituja, jotka ovat tärkeä osa bio- ja kiertotalouden kehitystyötä.

EU:n kertakäyttömuovien kulutusta rajoittavaa SUP-direktiiviä (Single Use Plastics) ollaan saattamassa voimaan kesällä 2021. Direktiivin tavoitteena on ehkäistä muovituotteista aiheutuvaa meren roskaantumista, ja se koskee tiettyjä erikseen lueteltuja, pääosin kertakäyttöisiä muovituotteita. Tekstiilituotteiden osalta direktiivi koskee kertakäyttöisiä kosteuspyyhkeitä sekä terveyssiteitä ja tamponeja valmistavia yrityksiä.

Suomessa SUP-direktiivin toteuttamista valmistelee ympäristöministeriö, ja se tulisi saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä heinäkuussa 2021. Komission ohjeet ja täytäntöönpanosäädökset direktiiviä koskien ovat kuitenkin viivästyneet merkittävästi.

Tekstiilialalle erittäin merkittäviä ovat esimerkiksi tulkinta muovin ja muovituotteiden määrittelystä sekä ohjeet kertakäyttötuotteita koskevista uusista merkintävaatimuksista. Lisäksi tiettyjen tuotteiden tuottajille on asetettu niin sanottu laajennettu tuottajavastuu eli jätehuolto- ja puhdistusvelvollisuus. Tämä koskee myös kertakäyttöisten kosteuspyyhkeiden valmistajia.

Uusi luonnos määrittää viskoosin muoviksi

Joulukuun 2020 lopussa julkaistiin viimeisin, muun muassa muovin määritelmää koskeva komission suuntaviivaluonnos. Sen mukaan selluloosapohjainen viskoosi oltaisiin määrittelemässä direktiivissä muoviksi ja siten viskoosista valmistetut tietyt tuotteet direktiivin vaatimusten alaisiksi.

Euroopan tekstiilialan järjestöt ja yritykset ovat yllättyneitä ja huolissaan tähän viimeisimpään suuntaviivaluonnokseen kirjatusta muovin määritelmästä. Toimialalla panostetaan tällä hetkellä voimakkaasti uusiutuviin materiaaleihin ja kiertotalouteen, ja selluloosapohjaiset tekstiilikuidut nähdään tärkeässä roolissa bio- ja kiertotalouden kehitystyötä. Nyt tehtävät tulkinnat voivat myöhemmin vaikuttaa myös muuhun tekstiilialaa koskevaan sääntelyyn.

”Muutos, jossa selluloosapohjaiset kuidut määriteltäisiin muoviksi, tuli EU-komissiolta erittäin myöhään, kun direktiivin toimeenpanoa jo valmistellaan. Alaa huolestuttaa nyt, ehtiikö suuntaviivoihin enää vaikuttaa. Tällä kirjauksella voi olla iso vaikutus suomalaisten tekstiili-innovaatioiden tulevaisuuteen. Meillä kehitetään useita uusia, ekologisempia tekstiilimateriaaleja, jotka perustuvat nimenomaan selluloosaan”, sanoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n asiantuntija Katri Pylkkänen.

Tekstiilialan Euroopan kattojärjestö Euratex on laatinut yhdessä kahdeksan muun tekstiilialan järjestön kanssa Euroopan komissiolle yhteisen kannanoton, jossa se vastustaa ehdotettua linjausta. Myös Suomen Tekstiili & Muoti jäsenyrityksineen on ilmaissut huolensa ympäristöministeriölle ja EU-komissiolle. Liitto seuraa SUP-direktiivin toimeenpanoa ja viestii jäsenilleen siihen liittyvistä ajankohtaisista muutoksista.

Liiton uudet vaikuttajaryhmät jäsenille

Jäsenyritysten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet lisääntyvät kevään aikana uusilla teemakohtaisilla vaikuttajaryhmillä. Vaikuttajaryhmät tarjoavat erinomaisen väylän yrityksille osallistua ja vaikuttaa. SUP-direktiivin tyyppisiä aiheita käsitellään Vastuullisuus ja kiertotalous -vaikuttajaryhmässä.

Ryhmän jäsenenä pääset vaikuttaman liiton kantoihin ja toimintaan – eli tekstiilialan kehitykseen ja yritysten toimintaympäristöön. Hae mukaan jäsenyritysten vaikuttajaryhmiin 22.2.2020 mennessä!

Lue lisää vaikuttajaryhmien toiminnasta ja niihin hakemisesta.

Lisätietoa SUP-direktiivistä Ympäristöministeriön sivuilla