Tekstiili- ja muotiala tänään, osa 2: Vaatealan yrityksen muodonmuutos 1970-luvulta tähän päivään

Millainen on tämän päivän suomalainen yritys verrattuna muutaman vuosikymmenen takaiseen? Yhä useampi yritys keskittyy pääkonttoritoimintoihin, kuten tuotekehitykseen, suunnitteluun ja markkinointiin, mutta yrityksillä on edelleen myös valmistusta Suomessa.

Tällä hetkellä Suomessa kehitetään huikeita tekstiiliteknologian innovaatioita, ja täällä koulutetaan maailman parhaita muotisuunnittelijoita. Tekstiili- ja muotialan uudistuminen tarjoaa suomalaisille yrityksille valtavasti mahdollisuuksia menestykseen ja kasvuun.

”Suomi on ollut globalisaatiokehityksen suuri hyötyjä. Globalisaatio toi Suomeen etenkin 1900-luvun loppupuolella sellaista vaurautta, jollaista sukupolvea aiemmin ei uskallettu edes kuvitella.”

Lähde: Suomen menestyminen globalisaation uudella pelikentällä

Globalisaatio on muuttanut monien toimialojen, myös vaatealan toimintaa viime vuosikymmeninä. Etlan mukaan globalisaatio on johtanut työnjaon syvenemiseen ja erikoistumiseen: kehittyneiden maiden yritykset erikoistuvat entistä enemmän korkean osaamisen tehtäviin. Tämä näkyy myös suomalaisella tekstiili- ja vaatealalla toimihenkilöistymisenä: asiantuntijatyö alalla on yleistynyt.

Kuva: Tyypillinen teollisuusyritys on kokenut viime vuosikymmeninä muodonmuutoksen. Monella vaatealan kuluttajabrändillä muutos on ollut tämän suuntainen. Yrityksen painopiste on siirtynyt valmistuksesta muihin toimintoihin. Lähde: Etla: Missä arvo syntyy.

 

Jos suomalainen vaateyritys aikaisemmin keskittyi valmistukseen, nyt toiminnan pääosassa voivat olla esimerkiksi pääkonttoritoiminnot, tuotekehitys, suunnittelu ja markkinointi. Tällöin tuotteen valmistus tapahtuu yhteistyökumppanien kanssa. Vaikka valmistus ei enää aina tapahdu konkreettisesti omassa yrityksessä, tuotteen ja tuotannon ymmärtämys ovat edelleen keskeisessä roolissa.

Tekstiilialalla Suomessa on edelleen myös valmistavaa teollisuutta. Esimerkiksi Mölnlycke Health Care valmistaa haavanhoitotuotteita Mikkelissä, Suominen kuitukankaita Nakkilassa ja SNT-Group erilaisia tekstiilialan tarvikkeita Tampereella.

Monet Suomessa valmistavat vaateyritykset ovat erikoistuneet erityistä osaamista vaativiin tuotteisiin. Esimerkiksi Ursuit valmistaa vaativia sukelluspukuja Turussa ja Lymed painevaatteita Tampereella. Agtuvi Tampereella on erikoistunut lasten neuleasusteiden valmistukseen. Mahdollisuudet vaatteiden kannattavaan massatuotantoon ovat Suomessa pienemmät.

Tyypilliselle suomalaisyritykselle liiketoiminnan arvo syntyy tuotekehityksestä, designista, brändäyksestä ja myynnistä. Etlan laskelmien mukaan vaatteen kohdalla myynti ja markkinointi luovat suuren osan tuotekohtaisesta arvonlisäyksestä. Lisäksi myös tuotteen kehitys ja suunnittelu ovat tärkeitä arvonlisäystä tuottavia toimintoja. Teollisen massatuotannon osuus tuotteiden arvoketjusta on tyypillisesti pienempi kuin esimerkiksi vielä 1970-luvulla.

”Jos muotiala olisi valtio, se olisi maailman 7. suurin kansantalous”*

Ruotsissa ja Tanskassa tekstiili- ja muotialan rakennemurros tapahtui aiemmin kuin Suomessa. Alan yritykset ovat aktiivisesti kehittäneet moderneja liiketoimintamalleja, mikä on mahdollistanut kasvua ja kansainvälistymistä. Tekstiili- ja muotiala onkin näissä maissa yksi merkittävistä vientialoista. Suomella on mahdollisuus kasvattaa tekstiili- ja muotialasta Tanskan ja Ruotsin veroinen vientiala.

Kuva: Tekstiilin ja muodin tavaraviennin arvo 2017

 

Jos muotiala olisi valtio, se olisi maailman 7. suurin kansantalous. Tekstiili- ja muotialan globaalista markkinasta riittää kasvun mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.

 

*Lähde: State of Fashion 2017

Artikkelissa on hyödynnetty Etlan julkaisuja Missä arvo syntyy, Uutta arvoa palveluista sekä Älykankaita ja kukkamekkoja

Tutustu alan ajankohtaisiin tietoihin ja tilastoihin Kohti tekstiili- ja muotialan kestävää kasvua -julkaisussa.

Tekstiili- ja muotiala tänään -artikkelisarja pureutuu alan keskeisiin kysymyksiin. Kevään 2019 aikana julkaistaan artikkeleita, joissa muun muassa avataan alan toimintaympäristöä, yritysten toimintamalleja ja tuotteiden hinnan muodostumista.