Tekstiili- ja muotiala tänään, osa 6: Vertailu – mitä Suomessa ja Virossa valmistettujen paitojen myyntihinta sisältää?

Tuotteen lopullinen myyntihinta sisältää paljon muutakin kuin valmistuksen. Eri toimijoiden on saatava osuutensa tuotteen myyntihinnasta: tavaroiden kuljetus ja varastointi maksaa, yrityksen tuotekehitys vaatii investointeja ja brändin markkinointi vie panostuksia. Myös kaupan on saatava katteensa, jolla maksaa esimerkiksi myymälätilat ja palkat. Arvonlisävero on aina 24 % tuotteen verottomasta hinnasta.

Alla olevan kuvan esimerkissä on vertailtu Suomessa ja Virossa valmistettua vaatetta, jotka myydään jälleenmyyjällä Suomessa. Suomessa valmistetun paidan myyntihinta on 241 euroa, Virossa valmistetun 129 euroa. Suomessa valmistetun paidan valmistuskustannukset ovat 49 euroa, Virossa valmistetun paidan kustannukset puolet siitä, 24 euroa. Jos valmistuksen hintaero on vain 25 euroa, niin miksi Aurora Sofian paidan hinta on lähes kaksinkertainen Frennin paitaan verrattuna?

Kuva: Valmistuksen ja materiaalien kustannukset Suomessa ja Virossa valmistetussa paidassa.

Toisessa kuvassa on tarkasteltu samojen paitojen myyntihinnan jakautumista eurojen sijaan prosenttiosuuksina. Suomessa ja Virossa valmistettujen paitojen palkit ovat lähes identtiset. Vaikka valmistuksen hinta on Suomessa valmistetussa paidassa kaksinkertainen, sen osuus lopputuotteen hinnasta on silti sama, noin 20 %. Jos tuotteen valmistushinta nousee, se nostaa usein samassa suhteessa myös kaikkia muita kuluja, kuten arvonlisäveroa ja jälleenmyyjän osuutta.

Suomi on korkean kustannustason maa, jossa palkat, työnantajan sivukulut, vuokrat, verot, ja erilaiset hyödykkeet ovat kalliimpia kuin monessa muussa maassa. Siten Suomessa valmistaminen, työllistäminen ja myyminen on kalliimpaa, ja se näkyy myös tuotteen lopullisessa hinnassa.

Suomessa myydyn tuotteen arvosta noin 80 prosenttia jää Suomeen, vaikka valmistus tapahtuisi muualla. Globaalissa maailmassa liiketoiminnan merkittävin lisäarvo syntyy massatuotannon sijaan usein tuotekehityksessä, suunnittelussa ja brändäyksessä. Tutustu myös kahteen muuhun esimerkkiin suomalaisen yrityksen valmistuttaman vaatteen myyntihinnan jakautumisesta.

Kuva: Eri toimijoiden prosenttiosuus vaatteen myyntihinnasta. Brändin osuus tarkoittaa tuotteen valmistuttavan yrityksen saamaa osuutta (esimerkissä Aurora Sofia & Frenn). Muut kulut sisältävät esimerkiksi logistiikan, pesulaput ja niskamerkit sekä agentin osuuden.

Suomalaiset ovat hintatietoisia kuluttajia

Suomen Tekstiili & Muoti ry:n kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaisista noin 60 % on sitä mieltä, että yli 50 euroa maksava pusero on liian kallis. 2000-luvulla tuotteiden ja palveluiden kuluttajahinnat ovat kasvaneet keskimäärin 28 %. Samaan aikaan vaatteiden ja jalkineiden hinnat ovat nousseet vain 2 %. Vaatteet ovat siis aiempaa halvempia verrattuna moniin muihin tuotteisiin ja palveluihin. Tämä näkyy myös kuluttajien ostotottumuksissa, ja suomalaiset ovat hintatietoisia kuluttajia vaateostoksilla.

Kuva: Kuluttajahintojen muutos 2000-2017. Lähde Tilastokeskus, Kuluttajahintaindeksi. Viestintä sisältää esimerkiksi puhelin- ja nettiliittymät sekä matkapuhelimet. Kännykät ovat kehittyneet viime vuosina nopeasti ja laitteiden hinnat ovat nousseet. Kuluttajahintaindeksissä saman tuotteen hintaa verrataan kuukausien välillä. Jos markkinoille tulee uudempi ja kalliimpi malli, niin uuden mallin hintaa ei ole verrattu vanhan mallin hintaan. Tämä on laadunmuutosta, jota ei haluta hintaindeksiin. Sen vuoksi viestinnän hinta näyttää laskevan, vaikka esimerkiksi matkapuhelimiin käytetään aiempaa enemmän rahaa.

 

Pääkuva: Frenn 

Tutustu alan ajankohtaisiin tietoihin ja tilastoihin Kohti tekstiili- ja muotialan kestävää kasvua -julkaisussa.

Tekstiili- ja muotiala tänään -artikkelisarja pureutuu alan keskeisiin kysymyksiin. Kevään 2019 aikana julkaistaan artikkeleita, joissa muun muassa avataan alan toimintaympäristöä, yritysten toimintamalleja ja tuotteiden hinnan muodostumista.