Tekstiilien suljetun kierron arvoketju – mistä on kyse ja miten siihen päästään Suomessa?

Elokuussa julkaistun Tekstiilialan tulevaisuusvisio 2035 -selvitystyön mukaan tekstiilien suljetun kierron arvoketju mahdollistaisi merkittävät investoinnit ja uusien työpaikkojen syntymisen Suomeen. Suomen Tekstiili & Muoti ry työskentelee aktiivisesti tämän vision toteutumiseksi. Mutta mistä tekstiilien suljetussa kierrossa on oikeastaan kysymys ja mitä sen toteutuminen vaatii?

Kun tuotteiden käyttöä arvioidaan resurssitehokkuuden näkökulmasta, olennaista on, että valmistettuja tuotteita käytetään niiden alkuperäisessä käyttötarkoituksessa mahdollisimman pitkään. Suljettu kierto on puolestaan kiertotalouden mukainen toimintamalli, jossa tuotteiden sisältämät materiaalit kiertävät käytön jälkeen uusien vastaavien tuotteiden raaka-aineeksi.

”Tekstiilien kohdalla tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi vanha t-paita päätyy käytön jälkeen keräykseen, se käsitellään repimällä uudestaan kuiduksi ja avattu kierrätyskuitu hyödynnetään uusien tekstiilituotteiden raaka-aineena”, sanoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n johtava asiantuntija Satumaija Levón.

Kierrätyskuitu voidaan käyttää langankehräykseen joko sellaisenaan, jos se on riittävän laadukasta, tai kierrättää kemiallisen prosessin kautta uudeksi tekstiilikuiduksi. Molemmilla tavoilla ympyrä sulkeutuu – vanha vaate jatkaa elämää uusissa tuotteissa, säästetään luonnonvarojen kulutusta ja vähennetään päästöjä.

”Tällä hetkellä vain noin prosentti vaatteista kiertää takaisin uusien tekstiilituotteiden raaka-aineeksi, mutta alan kierrätysratkaisut ovat kehittyneet viime vuosina vauhdilla. Tekstiilien kohdalla haasteena on laaja materiaalikirjo. Eri materiaaleille soveltuvat erilaiset kierrätysmenetelmät, joten käytöstä poistuvat vaatteet on lajiteltava ennen kierrätystä”, sanoo Levón.

Kuva: Tekstiilien suljetun kierron arvoketju

 

Suomella mahdollisuus tehdä tekstiiliteollisuudesta yksi kiertotalousyhteiskunnan kivijaloista

Tekstiili- ja muotiala on globaalisti yksi suurimmista teollisuuden aloista ja ala elää valtavassa rakenteellisessa muutoksessa, joka tulee jatkumaan vielä pitkään. Yritykset ympäri maailmaa etsivät jatkuvasti uusia ekologisia vaihtoehtoja, joilla korvata nykyisin käytettyjä neitseellisiä raaka-aineita, kuten esimerkiksi polyesteriä ja puuvillaa. Lisäksi Euroopan komissio valmistelee parhaillaan uutta EU:n tekstiilistrategiaa, jonka tavoitteena on muun muassa tekstiilien kierrätysasteen nostaminen.

Suomessa on tehty jo vuosikymmeniä menestyksekästä tutkimus- ja kehitystyötä tekstiilien kierrätyksen ja uusien kuitujen parissa. Uusien tekstiilikuitujen valmistusteknologioiden etu on, että niiden raaka-aineena voidaan hyödyntää lähes mitä tahansa bio- tai selluloosapohjaista raaka-ainetta.

Suomessa on tarjolla ratkaisuja niin poistotekstiilien käsittelyyn kuin uusien ekologisten tekstiilikuitujen valmistukseen.

”Tekstiiliteollisuus on globaalisti yksi suurimmista teollisuudenaloista. Suomella on erinomainen mahdollisuus luoda tekstiiliteollisuudesta yksi hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan kivijaloista, koska meillä on tarjolla ratkaisuja niin poistotekstiilien käsittelyyn kuin uusien ekologisten tekstiilikuitujen valmistukseen. Olisi erinomaista, jos voisimme kehittää omaa kansainvälistä kuluttajakauppaamme näiden uusien, parhaillaan rakentuvien lähtökohtien varaan”, sanoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski.

Mitä suljetun kierron arvoketjun rakentuminen Suomeen vaatii?

Suomen Tekstiili & Muoti edistää aktiivisesti suljetun kierron pilotointiekosysteemin rakentumista. Suljetun kierron arvoketjun rakentumisen kannalta olemme tunnistaneet kolme keskeistä tekijää:

1. Riittävien poistotekstiilivirtojen turvaaminen

Suljetun kierron arvoketjun toteutuminen edellyttää, että lajiteltua ja esikäsiteltyä poistotekstiiliä on riittävästi saatavilla teollisen mittakaavan tuotantoon. Suomessa syntyy vuosittain yhteensä noin 85,7 miljoonaa kiloa poistotekstiiliä. Yksin kierrätyskuitujen valmistusteknologiaa kehittävä Infinited Fiber Company on arvioinut, että sen Suomeen sijoittuvan lippulaivatehtaan kapasiteetti tulee olemaan noin 30 miljoonaa kiloa. Raaka-aineena tehdas käyttää puuvillapohjaista poistotekstiiliä.

”Suomessa on aktiivisesti ratkaistu poistotekstiilien keräykseen ja käsittelyyn liittyviä pullonkauloja. Edistämme työllämme sitä, että Suomeen syntyisi EU-tasolla noteerattu pohjoisen Euroopan tekstiilien kierrätyskeskittymä (ReHubs). Jos Suomesta löytyvää poistotekstiilien käsittelykapasiteettia voidaan tarjota kansainvälisesti, voimme myös turvata riittävät raaka-ainevirrat uusien kierrätyskuitujen valmistukseen ja suljetun kierron arvoketjun toteutumiseen Suomessa”, sanoo Satumaija Levón.

Tekstiilijätteen erilliskeräys on alkamassa Suomessa vuoden 2023 alusta lähtien. Muualla EU-alueella erilliskeräys käynnistyy vuoteen 2025 mennessä. Tuleviin muutoksiin on Suomessa valmistauduttu, ja Paimioon avautui marraskuun alussa Rester Oy:n ja Lounais-Suomen Jätehuollon Pohjoismaiden ensimmäinen poistotekstiilien jalostuslaitos.

2. Investoinnit arvoketjun puuttuviin palasiin

Jokaisessa suljetun kierron arvoketjun vaiheessa on mahdollisuuksia kasvattaa investointien, työpaikkojen ja viennin määrää. Uusien ekologisten kuitujen ja kierrätysmenetelmien lisäksi Suomessa on kehitetty menestyksekkäästi muun muassa biopohjaisia väriaineita ja värjäysmenetelmiä.

”Kuitutuotannon lisäksi tarvitaan tuotekehitystä ja investointeja koko arvoketjuun – muuten riskinä on, että jäämme Suomessa raaka-aine- tai teknologiatoimittajaksi. Tekstiilikuitujen jalostaminen langaksi, kankaaksi ja vaatteeksi tarjoaa moninkertaisen jalostusarvon kierrätyskuiduille tai metsäteollisuuden nykyisille tuotteille. Kuitujen ympärille on saatava rakennetuksi korkeamman jalostusarvon tuotteita, kuten lankaa, kankaita ja neuloksia ja vaatteita, sekä viedyksi näitä kestävämpiä ratkaisuja kansainvälisille markkinoille, sanoo toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski.

Kuitujen kehrääminen langaksi on ensiarvoisen tärkeää suljetun kierron arvoketjun toteutumisen kannalta. Spinnova julkaisi merkittävän investointiuutisen marraskuussa 2021 Suomesta toistaiseksi puuttuvan langan kehruun osalta. Alkusyksystä myös Lapuan Kankurit kertoi investoivansa villalangan kehräämöön Suomessa. Näidenkin jälkeen Suomessa on tarvetta kehräämöinvestoinnille.

Lisäksi kankaan kudontaa ja neulosten valmistusta on Suomessa pienessä mittakaavassa, ja kudontakapasiteetin kasvattamiseen on alan yrityksissä valmisteltu investointisuunnitelmia. Nykyistä ekologisempaan värjäykseen ja viimeistykseen liittyy myös tutkimus-, kehitys- ja investointitarpeita.

Jokaisessa arvoketjun vaiheessa teknologiaratkaisuja on tarpeen kehittää vihreän siirtymän mukaisesti nykyistä ekologisempaan suuntaan. Koko suljetun kierron arvoketjun ympärille voisi syntyä jopa 17 000 uutta työpaikkaa Suomeen, arvioidaan VTT:n selvityksessä.

Tekstiilikuitujen jalostaminen langaksi, kankaaksi ja vaatteeksi tarjoaa moninkertaisen jalostusarvon kierrätyskuiduille tai metsäteollisuuden nykyisille tuotteille.

3. Osaavan työvoiman saatavuus

Suomessa on vahvaa tekstiileihin liittyvää tutkimusosaamista. Sen tuloksena alalle on syntynyt uusia yrityksiä ja vientituotteita, joilla on miljardien eurojen kansainvälinen markkinapotentiaali. Suomesta löytyy lisäksi kansainvälisesti korkealle tunnustettua muodin suunnittelukoulutusta, mutta suomalaista teknologiaosaamista ei vielä ole saatu riittävästi valjastettua tekstiili- ja muotialan käyttöön.

Toimialan murros, eläköityvät osaajat ja potentiaaliset investoinnit koko arvoketjuun luovat erilaisia haasteita Suomessa tarjolla olevalle tekstiili- ja muotialan osaamiselle. Alan koulutuksesta on leikattu viime vuosikymmeninä voimakkaasti, ja yritykset kertovat nyt osaavan työvoiman saatavuuden estävän kasvua.

”Suljetun kierron toteutuminen vaatii panostuksia osaamisen kehittämiseen ja alan vetovoimaan. Vastuullisuus- ja kiertotalousosaamista on lisättävä kaikkeen alan koulutukseen, ja tekstiilimateriaali- ja tekstiiliteknologiakoulutus on turvattava. Lisäksi on selvitettävä, miten jo kertaalleen Suomesta lähes kadonnut osaaminen – esimerkiksi langankehruussa, kutomisessa tai värjäämisessä – saadaan virkoamaan myös koulutuskentällä”, sanoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n alan osaamisesta ja vetovoimasta vastaava asiantuntija Auri Kohola.

Käynnissä esiselvitystyö suljetun kierron pilotointi- ja testausympäristöstä

Tekstiilialan tulevaisuusvision toteuttamista edistääkseen VTT tekee parhaillaan esiselvitystyötä suljetun kierron mukaisen arvoketjun pilotointi- ja testausympäristöstä (testbed). Esiselvitystyössä kartoitetaan Suomesta löytyvää suljetun kierron eri vaiheisiin liittyviä testaus- ja pilotointimahdollisuuksia sekä mahdollisen testbed-ympäristön käytännön organisointia. Testausympäristö haluttaisiin tulevaisuudessa niin suomalaisten kuin kansainvälisten tekstiilialan yritysten käyttöön.

”Pilotointi- ja testausympäristössä niin suomalaiset kuin ulkomaiset yritykset voisivat helposti kokeilla uusia teknologioita- ja toimintamalleja. Suomesta löytyvällä osaamisella voitaisiin näin auttaa koko globaalia tekstiilialaa vihreän siirtymän toteuttamisessa. Suomalaisille yrityksille testbed tarjoaisi myös erinomaisen mahdollisuuden päästä kiinni ulkomaisiin kumppanuuksiin ja sitä kautta kestävään kasvuun”, sanoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n Marja-Liisa Niinikoski.

Tuo yrityksesi mukaan muuttamaan tekstiili- ja muotialaa

Löytyykö yrityksestänne laitteistoa, jota voisi tarjota muille toimijoille pilotointi- ja testauskäyttöön? Etsitkö kumppaneita, joiden kanssa kokeilla uusia ratkaisuja? VTT tekee parhaillaan esiselvitystyötä suljetun kierron testaus- ja pilotointiympäristöön liittyen. Lisätietoa liiton asiantuntija Satumaija Levónilta tai suoraan VTT:n projektipäällikkö Pirjo Heikkilältä.

Kiertotalouden investointiavustus haettavissa 15.12.2021 asti 

Osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa jaettava kiertotalouden investointiavustus on haettavissa 15.12.2021 asti. Sillä vauhditetaan teollisuuden sivu- ja jätevirtojen, kuten biotalouden sekä muiden keskeisten teollisuuden alojen materiaalien (esimerkiksi tekstiilit) uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Rahoitus kohdistetaan pilotti- ja demonstraatiolaitoksiin, ensimmäisiin kaupallisiin laitosinvestointeihin ja niihin kytkeytyvään TKI-toimintaan sekä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä edistävän uuden teknologian käyttöönottoon. Lue lisää Business Finlandin verkkosivuilla.

Marja-Liisa Niinikoski

Toimitusjohtaja

+358 40 538 4541
marja-liisa.niinikoski@stjm.fi

Ajankohtaista aiheesta

VTT:n vetämässä PESCO-UP-hankkeessa kehitetään polyesteri-puuvillajätteen kierrätystä

Tekstiili- ja muotiala peräänkuuluttaa aidosti vaikuttavaa yritysvastuulainsäädäntöä

Uutishuone