Töissä meillä: Emilia Gråsten tuotti pestinsä aikana tietoa suomalaisesta tekstiili- ja muotialasta sekä tutki kandityössään rahankäyttöä vaatteisiin

Perhevapaan sijaisuus liitossa oli opiskelijalle antoisa kokemus, joka avasi kiinnostavia tulevaisuuden mahdollisuuksia, kertoo Emilia Gråsten. Kandityössään hän selvitti tekijöitä, jotka vaikuttavat vaatteisiin käytettävään rahamäärään.

Työskentelystä Suomen Tekstiili & Muoti ry:ssä tuli Emilia Gråstenille monin tavoin mieleenpainuva kokemus. Tilastoasiantuntijan tehtävä tekstiili- ja muotialan työnantajaliitossa oli jo lähtökohtaisesti taloustieteilijälle erittäin mielenkiintoinen. Lisäksi työssä pääsi näköalapaikalta seuraamaan, miten toimialan yritykset selviävät pandemia-ajasta.

”Kun pandemia alkoi, olin töissä suomalaisen vaatebrändin myyjänä ja jouduin itsekin lomautetuksi. Pian hyppäsinkin tähän pestiin ja pääsin tarkastelemaan alaa aivan uudesta näkökulmasta. Alalla tapahtuu nyt niin paljon, esimerkiksi uusissa kuiduissa on valtava tulevaisuuden potentiaali”, hän kertoo.

”Parasta työssä oli se, että pääsin työskentelemään asiantuntijatehtävissä jo ennen kandiksi valmistumista. On ollut hienoa, että minut otettiin tasaveroisena tähän työyhteisöön, jolta olen oppinut paljon. Olen saanut paljon ammatillista itsevarmuutta”, hän pohtii.

Kandin aihe liiton kuluttajatutkimuksesta

Emilia Gråsten yhdisti työn ja opiskelun tekemällä kandidaatintutkielmansa liiton Suomalainen kuluttaja -tutkimuksen aineistosta. Hän tutki tilastollisin menetelmin, miten sukupuoli vaikuttaa vaatteisiin kohdistuvaan rahankäyttöön.

”Olen erityisen kiinnostunut ekonometriasta ja olin innoissani, kun pääsin töiden kautta käsiksi näin mielenkiintoiseen aineistoon”, hän kertoo.

Suomalaiset naiset käyttävät vaatteisiin enemmän rahaa kuin miehet. Naisten rahankäyttöä lisää, jos he ovat kiinnostuneita pukeutumisesta tai heillä on lapsia. Myös kotitalouden käytettävissä olevat vuositulot vaikuttavat käytetyn rahan määrään.

”Ehkä hiukan yllättäen iällä ei kuitenkaan ollut vaikutusta vaatteisiin kohdistuvaan rahankäyttöön.”

Suomalaiset käyttivät vaatteisiin 749 euroa asukasta kohden vuonna 2019. Naisten vaatteisiin käytettiin yhteensä 2,1 miljardia euroa, mutta miesten vaatteisiin käytettiin vain 1,1 miljardia euroa, vaikka miehiä on lähes yhtä paljon kuin naisia. Lasten vaatteisiin käytettiin puoli miljardia euroa.

Syksyllä Emilia jatkaa maisteriopintoihin taloustieteellisen tutkimuksen opintosuuntaan.

”Työskentely liitossa avasi uusia ulottuvuuksia ajatuksiini tulevaisuuden työurasta: ekonomistin tehtävät työmarkkinamaailmassa tuntuvat erittäin kutkuttavalta vaihtoehdolta”, hän kertoo.