Tekstiilin ja muodin tärkeimmät vientimaat ovat Ruotsi, Saksa ja Viro

Suomelle tärkeimmät vientimaat löytyvät läheltä Pohjois- ja Keski-Euroopasta. Tuonnissa painottuvat yhä enemmän Aasian maat.

Tekstiilin ja muodin tavaraviennin arvo oli viime vuonna 695 miljoonaa euroa. Vienti laski 0,4 % verrattuna edelliseen vuoteen. Tärkeimmät vientimaat ovat Ruotsi, Saksa ja Viro.

Suomen tekstiilin ja muodin tavaraviennin isoimmat tuoteryhmät ovat vaatteet (40 % viennistä) ja tekniset tekstiilit (26 % viennistä). Vaatteita viedään Suomesta eniten Ruotsiin, Saksaan ja Viroon. Teknisissä tekstiileissä merkittävimmät vientimaat ovat Saksa, USA ja Puola. Jalkineita puolestaan viedään Ruotsiin ja Norjaan.

Kuvio: Tekstiilin ja muodin tavaravienti 2019, eri tuoteryhmien osuus.

Viennin kärkimaiden listalta puuttuu vanha ykkönen Venäjä. Tekstiilin ja muodin tavaravienti Venäjälle on romahtanut viime vuosina. Vielä vuonna 2013 Venäjän vienti oli 178 miljoonaa euroa, mutta viime vuonna vienti oli enää 48 miljoonaa euroa. Venäjän viennistä on sulanut pois 130 miljoonaa euroa. Samaan aikaan Suomen kokonaisvienti tekstiilissä ja muodissa on laskenut vain 28 miljoonaa euroa. Ala on siis löytänyt korvaavia vientimarkkinoita muualta. Viime vuosina vienti on kasvanut eniten Ruotsiin, Saksaan ja Itävaltaan.

Kuvio: Tekstiilin ja muodin tavaraviennin 10 suurinta vientimaata vuonna 2019 (tuonnin arvo milj. €).

Tuonnissa painottuvat yhä enemmän Aasian maat

Tekstiilin ja muodin tavaratuonti kasvoi viime vuonna 1,4 %, ja oli arvoltaan 2,49 miljardia euroa. Tuonnista valtaosa on vaatteita, niiden osuus on 60 % tuonnin arvosta. Vaatteita tuodaan erityisesti Kiinasta, Bangladeshista ja Turkista.

Vaatteiden jälkeen suurin tuoteryhmä on jalkineet, joiden osuus tuonnista on 14 %. Jalkineiden suurimmat tuontimaat ovat Kiina, Vietnam ja Indonesia.

Kuvio: Tekstiilin ja muodin tavaravienti 2019, eri tuoteryhmien osuus.

Kun tarkastellaan kaikkea tekstiilin ja muodin tavaratuontia, niin Kiina on tuontimaiden ylivoimainen ykkönen, tuonnin arvo Kiinasta on 756 miljoonaa euroa. Muita merkittäviä tuontimaita ovat Bangladesh, Ruotsi ja Saksa. 2010-luvulla tuonti kasvoi eniten Bangladeshista, Kiinasta ja Vietnamista.

Lue myös maaliskuussa julkaistu uutinen tekstiilin ja muodin tuonnista.

Kuvio: Tekstiilin ja muodin tavaraviennin 10 suurinta tuontimaata vuonna 2019 (tuonnin arvo milj. €).

Mitä tilastot kertovat?

Kannattaa muistaa, että tekstiilialan tuotantoketjut ovat moniulotteisia. Tuontimaa kertoo maan, josta tuote lähtee Suomeen, mutta tekstiilien ja vaatteiden eri komponentit liikkuvat maasta toiseen. Valmis tuote sisältää useissa eri maissa tehtyjä osia ja työvaiheita.

Esimerkiksi puuvillapaidan tuotantoketju voi kulkea vaikkapa seuraavasti: Vaatteen raaka-aineena oleva puuvilla on peräisin Turkista. Puuvillakangas kudotaan Portugalissa. Tuotteen suunnittelu, malliompelu ja leikkaus tehdään Suomessa, minkä jälkeen kappaleet viedään Viroon ommeltavaksi. Sieltä tuote lähtee suoraan jälleenmyyjälle Ruotsiin, tai kiertää Suomessa sijaitsevan logistiikkakeskuksen kautta myyntiin ulkomaille.

Pientä tilastovääristymää aiheuttaa se, että EU-maiden välisessä kaupassa merkitään alkuperämaaksi tavaran lähetysmaa, jos tavaran alkuperämaata ei pystytä selvittämään. Tämän takia esimerkiksi Saksa ja Ruotsi näyttävät tilastoissa todellisuutta suuremmilta tuontimailta.

Tullin tilastoihin sisältyvät kaikki Suomen rajan yli liikkuneet tekstiilin ja muodin tuotteet, riippumatta siitä, millainen yritys niitä vie tai tuo. Tuontitilastot sisältävät siis esimerkiksi valmistajien, valmistuttajien ja vähittäis- ja tukkukaupan yritysten tuotteita.

Tutustu uuteen tilastopalveluun

Suomen Tekstiili & Muoti on koonnut aikaisempaa laajemmin tilastoja julkiseen käyttöön. Uutta palvelua pilotoidaan Tullin tavaraviennin ja -tuonnin tilastoilla. Voit tutustua itsenäisesti tekstiilin ja muodin eri tuoteryhmien ulkomaankauppaan, tarkastella tietyn maan vientiä tai tuontia, ja tutkia ulkomaankaupan kehitystä viime vuosina. Tutustu uusiin tilastoihin tästä. Kuulemme mielellämme palautetta ja kehitysideoita uudesta tilastopalvelusta!