Väistyykö pikamuoti kiertotalouden tieltä?

Ranska on asettamassa ympäristömaksun pikamuodille. Suomessa kansanedustajat ovat tehneet aiheesta toimenpidealoitteen hallitukselle. Haluammeko luoda kansallisten lainsäädäntöjen tilkkutäkin vai toimivat markkinat vastuullisille yrityksille, kysyy Emilia Gädda.

Pikamuoti ja ultrapikamuoti ovat viime aikoina olleet keskustelun keskiössä niin kuluttajien, yritysten kuin päättäjienkin piirissä. Ilmiötä on tarkasteltu monesta näkökulmasta, ja yhteinen huoli ympäristön, sosiaalisten vaikutusten ja eurooppalaisen tekstiili- ja muotiteollisuuden tulevaisuuden kannalta on selkeä.

Viime vuosisadan loppupuolelta lähtien pikamuotibrändit ovat dominoineet vaatealaa. 2000-luvulla jalansijaa markkinoilla ovat kasvattaneet etenkin ultrapikamuotiyritykset. Tämä kehitys on tuonut mukanaan haasteita niin kulutuskulttuurin kuin tekstiili- ja muotialan kannalta. Vaatteen arvostus on romahtanut, kun pikamuotia tarjotaan kuluttajille massatuotantona edullisin hinnoin. Seurauksena vaatteita kulutetaan enemmän kuin koskaan, mikä lisää tekstiilijätteen määrää ja kuormittaa ympäristöä entisestään.

Pikamuoti-ilmiö on vaikeuttanut myös kotimaisten vaatemerkkien toimintaa. Tällä hetkellä arvioidaan, että ulkomaisten brändien osuus suomalaisten vaateostosten kokonaismäärästä on yli 85 prosenttia. Tämä asettaa suomalaiset tekstiili- ja muotialan yritykset haastavaan asemaan kilpailtaessa markkinaosuuksista ja kuluttajien huomiosta.

Ranskalaiset kiilaavat tekstiilistrategian ohi

EU:n tekstiilistrategia tarjoaa pohjan konkreettisille toimenpiteille pikamuodin aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi. Asian kriittisyys on tunnistettu myös kansallisilla tasoilla useissa jäsenvaltioissa. Suurista tekstiili- ja muotimaista ensimmäisenä liikkeellä on ollut Ranska, joka haluaa kansallisella lainsäädännöllään rajoittaa pikamuodin haitallisia vaikutuksia ympäristölle ja paikalliselle vaateteollisuudelle.

Ranska saattaakin olla ensimmäinen maa, joka ottaa käyttöön pikamuodille ympäristömaksun. Maksu kohdistettaisiin tuotteen markkinoille saattavalle yritykselle eli tuottajalle. Aluksi maksun määrä olisi viisi euroa ja vuonna 2030 kymmenen euroa per tuote. Sanktiomaksuista saadut tuotot aiotaan käyttää kestävästi toimivien ranskalaisten vaateyritysten tukemiseen.

Ympäristömaksun lisäksi tuottajia velvoitettaisiin myös kertomaan avoimesti kuluttajille tekstiilituotannon ympäristövaikutuksista sekä tarjota tietoa tuotteen elinkaaren pidentämiseen liittyvistä palveluista ja vaihtoehdoista. Ranskalaisten tahtotilana on myös asettaa pikamuodille mainontakielto, joka astuisi voimaan jo vuonna 2025.

Luodaanko toimivat markkinat vai sääntelyn tilkkutäkki?

Suomessakin on seurattu Ranskan toimia. Vastikään julkaistiin vihreiden kansanedustajien toimenpidealoite, jossa kehotetaan Suomen hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin pikamuodin ympäristöhaittoja rajoittavan lainsäädännön valmistelemiseksi. Tarkempi ja laadukas sääntely on kotimaisten yritysten etu, sillä suomalaiset yritykset ovat pitkään toimineet vastuullisuusmurroksen etujoukossa, ja halu alan uudistamiseen on kova.

On hienoa, että ympäristöhaittojen keskustelusta ollaan siirrytty toimenpiteisiin. Vain konkreettisilla toimilla kuten sääntelyllä ja kannusteilla voidaan saada aikaan vaikuttavaa muutosta, joka tukee toimialan kiertotaloudenmukaista ja markkinaehtoista siirtymää. Nykytilanteessa vastuuttomat yritykset pystyvät valmistamaan tuotteita halvemmalla ja saavat siten perusteetonta kilpailuetua.

Samaan aikaan on pidettävä kirkkaana mielessä, että suomalaisetkin yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla. Tämän takia täytyy kiinnittää erityisesti huomiota  siihen, mitä toimia tehdään EU:ssa, mitä kansallisella tasolla ja miten nämä toimenpiteet istuvat yhteen. Kansallisten sääntelyjen tilkkutäkki ei ole kenenkään etu.

Selkeää on kuitenkin se, että puheet eivät enää riitä, nyt tarvitaan konkreettisia toimia ja ratkaisuja asioiden edistämiseksi.

Emilia Gädda

Johtava asiantuntija, vastuullisuus & kiertotalous

+358 41 545 8142
emilia.gadda@stjm.fi

Ajankohtaista aiheesta

Yrityksen digitalisaatio on sen itsensä näköinen

Vaatetuotannon digitalisaation kriittiset kulmakivet – automaatio ja datanhallinta

Uutishuone