#Ykkösketjuun-kampanja ehdottaa Suomeen yrityksiä velvoittavaa ihmisoikeuslainsäädäntöä

Yli 70 kansalaisjärjestöä, ammattiliittoa ja yritystä käynnistivät maanantaina #ykkösketjuun-kampanjan, joka tavoittelee Suomeen sitovaa lainsäädäntöä yritysten ihmisoikeusvastuusta.

Mitä ihmisoikeusvaikutusten arviointi tarkoittaa?

Yrityksen ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa selvitetään yrityksen toiminnan keskeiset ihmisoikeusvaikutukset ja niihin liittyvät riskit.

Kyse ei ole auditoinnista tai tehdastarkastuksesta, vaan jatkuvasta prosessista, jossa yrityksen toimintaa arvioidaan ja johon sisältyy myös suunnitelma mahdollisten epäkohtien korjaamiseksi.

Arviointi voidaan toteuttaa yrityksen sisäisenä työnä tai ostaa esimerkiksi ulkopuoliselta konsultilta.

Suomen Tekstiili & Muoti pitää vastuullisuutta erittäin tärkeänä ja työskentelee aktiivisesti sen edistämiseksi muun muassa järjestämällä koulutusta ja tekemällä järjestöyhteistyötä. Liitto kuitenkin näkee kansallisen tason lainsäädännön haastavaksi, sillä se lisäisi suomalaisille yrityksille hallinnollista taakkaa ja asettaisi yritykset epätasa-arvoiseen kilpailuasetelmaan.

#Ykkösketjuun-kampanjan tavoitteena on, että Suomeen luotaisiin laki, joka velvoittaisi yritykset selvittämään toimintansa ihmisoikeusvaikutukset sekä välttämään ja vähentämään kielteisiä vaikutuksia. Kampanjassa kyse ei ole yksinomaan vastuullisuuden tärkeydestä, vaan uusista yrityksille suunnatuista lainsäädännöllisistä velvollisuuksista.

– On tärkeää, että vastuullisuudesta käydään keskustelua. Useat alan yritykset myös työskentelevät jo vapaaehtoisesti vastuullisten toimintatapojen edistämiseksi. Näemme kuitenkin yritysten kilpailuasetelman kannalta haastavana, että Suomeen luotaisiin kansallisen tason lainsäädäntöä, sanoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen.

Pelkästään Suomea koskeva ihmisoikeuksiin liittyvä lainsäädäntö ja vaatimukset asettaisivat yritykset epätasa-arvoiseen asemaan. Sääntely toisi Suomessa toimiville yrityksille hallinnollista taakkaa, jolta esimerkiksi ulkomaalaiset kilpailijat ja verkkokauppa välttyisivät.

– Tekstiili- ja muotiala on globaalisti kilpailtu ala, joten yrityksiä koskevien vaatimusten tulisi olla mahdollisimman yhtenäisiä. Vastuullisuuden edistämiseksi sääntely tulisi toteuttaa EU-tasolla, jolloin vaikuttavuus on paljon laajempaa, sanoo Auvinen.

On myös suomalaisten vientiyrityksien näkökulmasta haastavaa, jos lainsäädännön vaatimukset vaihtelevat maittain. Vastaavanlaista sääntelyä on jo nyt Ranskassa ja Iso-Britanniassa, sekä valmisteilla esimerkiksi Sveitsissä ja Hollannissa.

Suomen Tekstiili & Muoti ry tarjoaa jäsenyrityksilleen tukea ja neuvontaa vastuullisuuteen ja ihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Esimerkiksi lokakuussa järjestettävässä Ihmisoikeusvaikutusten arviointi -koulutuksessa käydään läpi, mitä jokaisen yrityksen tulisi tietää ihmisoikeuksista ja miten niihin liittyviä riskejä voi hallita.