Yritys, ota huomioon nämä 3 +1 asiaa vastuullisuustyössä

Kun tekstiili- ja vaatealan alan toimijat kohtasivat Pariisissa, keskusteluissa esille nousi erityisesti kolme ihmisoikeuksiin liittyvää teemaa: pk-yritysten rooli ihmisoikeuksien edistämisessä globaaleissa toimitusketjuissa, läpinäkyvyyden lisääminen ja hankintaan liittyvät käytännöt. Neljäs alaa kiinnostava aihe ovat lainsäädäntö ja sitoumukset, joita on jo käytössä Hollannissa, Saksassa ja Ranskassa.

Huolellisuusperiaate (human rights due diligence)
Jatkuva prosessi, jonka avulla yritykset tunnistavat ja ehkäisevät toimintansa haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia sekä määrittelevät, miten ne niihin puuttuvat.

OECD julkaisi vuosi sitten tekstiili- ja vaatealalle ihmisoikeusriskien arviointioppaan, joka perustuu huolellisuusperiaatteisiin. Alan toimijat kokoontuivat tammikuun lopussa Pariisiin keskustelemaan oppaan käytöstä ja siihen liittyvistä kokemuksista.

Tekstiili- ja vaatealalla puhuttavat selvästi kolme keskeistä teemaa:

1. Pk-yrityksillä on kokoaan suuremmat vaikutusmahdollisuudet

Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on merkittävä rooli globaalissa tekstiili- ja jalkineteollisuudessa. Esimerkiksi Euroopassa 99 % alan yrityksistä lukeutuu pk-sektoriin, ja yrityksissä on niin raaka-aineiden tuottajia kuin valmistajiakin.

Yrityksillä on vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksien toteutumista (YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet), ja tämä vastuu ei riipu yrityksen koosta tai toimintamaasta.

OECD:n huolellisuusperiaatetta koskevan foorumin puheenvuoroissa keskityttiin paljon siihen, miten pk-yritykset voivat tunnistaa ihmisoikeusriskit omissa toimitusketjuissaan ja vaikuttaa niiden ehkäisyyn.

Pk-yrityksillä on usein käytössä huomattavasti rajallisemmat resurssit kuin suurilla toimijoilla. Lisäksi niillä on usein vähäisesti vaikutusmahdollisuuksia kumppaneiden toimintaan, jos osuus kumppanin kokonaistuotannosta on pieni.

Toisaalta pk-yrityksillä on usein hyvät suorat kontaktit yhteistyökumppaneihinsa. Kevyen organisaatiorakenteen ansiosta myös päätöksenteko on yleensä sujuvaa ja toimenpiteisiin voidaan ryhtyä nopeallakin aikataululla.

Foorumissa omaa työtään esitelleet toimijat kertoivat, kuinka oman toimitusketjun ja siihen liittyvien vastuullisuusriskien kartoittaminen on auttanut aikaansaamaan konkreettisia säästöjä. Tunnistamalla oman toimitusketjunsa kaikki toimijat yritykset ovat muun muassa löytäneet uusia kumppaneita ja onnistuneet sitouttamaan työntekijöitä paremmin.

2. Toimitusketjujen läpinäkyvyys lisääntyy

Tekstiili- ja muotialan toimitusketjut ovat tunnetusti pitkiä ja moniulotteisia. Valmistusketjun tunteminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta ihmisoikeusriskit voidaan tunnistaa ja niihin vaikuttaa. Jokainen yritys voi omalla toiminnallaan edistää läpinäkyvyyden lisääntymistä omissa hankintaketjuissaan.

Toimitusketjun avaaminen ja siihen liittyvien riskien tunnistaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Tukea ja työkaluja siihen on kuitenkin kehitetty runsaasti. Myös EU-komissio tukee tänä vuonna esimerkiksi puuvillan jäljitettävyyttä parantavia hankkeita.

Suomessa yritykset voivat myös hyödyntää liiton tarjoamaa vastuullisuustyön kehittämispalvelua (jäsenyrityksille ilmainen) aloittaessaan projekteja, jotka tähtäävät yrityksen vastuullisuusriskien tunnistamiseen. Ihmisoikeusriskien tunnistamiseen pureudutaan myös huhtikuussa järjestettävässä Globaalin hankintaketjun hallinta -koulutuksessa.

3. Hankintaan liittyvät käytännöt vaikuttavat ihmisoikeuksiin

Lyhyet toimitusajat, viime hetken muutokset ja lisätilaukset ovat tyypillisiä tekstiilialalla. Tällainen toiminta aiheuttaa usein painetta yhteistyökumppaneille ja lisää ihmisoikeuksiin liittyviä riskejä.
Jokainen yritys voi omalta osaltaan vaikuttaa ihmisoikeusriskien toteutumiseen suosimalla pitkiä kumppanuuksia ja kiinnittämällä huomiota omiin ostokäytäntöihinsä.

Olennainen osa ihmisoikeusriskien hallintaa ovat myös toimintaohjeet, jotka liitetään yhteistyökumppaneiden kanssa solmittaviin sopimuksiin (eettiset periaatteet, code of conduct). Niiden tarkoituksena on määrittää yhteiset pelisäännöt toimitusketjun kaikille toimijoille.

Pelkät toimintaperiaatteet eivät kuitenkaan ratkaise ongelmia tai takaa sosiaalisen vastuun toteutumista. Ostajien tulee myös varmistaa, että yhteistyökumppanit ovat perehtyneet periaatteisiin ja ymmärtävät niiden tarkoituksen. Lisäksi ohjeiden toteutumista tulisi seurata joko omilla tai kolmannen osapuolen toteuttamilla tarkastuksilla.

Lisäksi: Huolellisuusperiaatteen mukaisia käytäntöjä edistetään lainsäädännöllä ja sitoumuksilla

Hollanti, Saksa ja Ranska ovat edelläkävijämaita, joissa käyttöön on otettu myös lainsäädäntöä ja yrityksiä velvoittavia sitoumuksia, joilla edistetään huolellisuusperiaatteen mukaisia käytäntöjä.

Esimerkiksi Hollannissa käytössä on tekstiilialan vastuullisuussitoumus. Sen allekirjoittavat yritykset sitoutuvat huolellisuusperiaatteen mukaiseen ihmisoikeusriskien arviointiin omassa toimitusketjussaan.

Puolassa puolestaan OECD:n lähes 200 sivuinen huolellisuusperiaatetta koskeva opas on käännetty paikalliselle kielelle ja alan yrityksiä koulutetaan sen käyttöön.

Suomen Tekstiili & Muoti ry:n jäsenyrityksiä vastuullisuuteen liittyvissä kysymyksissä neuvoo Satumaija Mäki.