Yhteenveto jäsenyrityksille: Rinteen hallituksen ohjelma tekstiili- ja muotialan näkökulmasta

Sisältö:

  1. Yleiskatsaus hallitusohjelmaan
  2. Työelämän kysymykset
  3. Kiertotalous
  4. Ilmastonmuutos ja ympäristö
  5. Yritysvastuulainsäädäntö
  6. Yrittäjyys, rahoitus ja Business Finland
  7. Osaaminen, koulutus ja innovaatiot
  8. Julkiset hankinnat
  9. Kuluttajansuoja

Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitus aloitti työnsä kesäkuussa 2019. Hallitusohjelman kirjauksilla on vaikutusta myös tekstiili- ja muotialan yritysten toimintaympäristöön.

Suomen Tekstiili & Muoti ry on alan yritysten edunvalvontaorganisaatio, joka pyrkii huolehtimaan siitä, että alan yrityksillä on suotuisa toimintaympäristö sekä mahdollisuuksia kasvuun ja menestykseen. Vaikutamme aktiivisesti siihen, että alan etu toteutuu päätöksenteossa.

 1. Yleiskatsaus hallitusohjelmaan

Hallitusohjelmassa on vahva painotus kiertotalouteen. Konkreettisimmat yksittäiset kirjaukset, jotka koskettavat tekstiili- ja muotialaa ovat ensinnäkin sen selvittäminen, voidaanko tekstiilien erilliskeräystä aikaistaa EU:n säätämästä vuoden 2025 määräajasta (ks. lisää kohdasta 3). Toinen alaa varmasti koskettava kirjaus koskee yritysvastuulainsäädäntöä, jota hallitus päätti selvittää (ks. lisää kohdasta 2).

Tekstiili- ja muotialan suomalaiset yritykset ovat pääsääntöisesti pk-yrityksiä, ja hallitusohjelma sisältää runsaasti yritysten toimintaympäristöön vaikuttavia kirjauksia. Yleisesti ottaen hallitusohjelma on pk-yritysten näkökulmasta ehkä odotettua myönteisempi, mutta toistaiseksi kirjaukset ovat vielä hyvin yleisellä tasolla. Jatkovalmistelu ja toteutus ratkaisevat, mitä hallitusohjelma lopulta yrityksille tuo.

Hallitusohjelman kirjauksissa on mm. yrittäjyysstrategia, kotimaisen omistajuuden ohjelma, viennin ja kv-kasvun ohjelma, luovien alojen palvelukokonaisuus sekä tiekartta T&K-panostusten kasvattamiseksi.

Työnantajien näkökulmasta oli pettymys, ettei hallitus ole tekemässä uudistusta työrauhalainsäädäntöön. Poliittiset lakot ovat taloudellisesti raskaita ja epäoikeudenmukaisia etenkin valmistaville yrityksille, joilla on paljon työntekijöitä.

Suomen Tekstiili & Muoti on EK:n jäsenliitto. EK osallistuu yhdessä hallituksen ja työntekijäjärjestöjen kanssa kolmikantaneuvotteluihin, joiden tavoitteena on tyllisyyden parantaminen.

2. Työelämän kysymykset

Työnantajajärjestöille pettymys oli, että työrauhalainsäädäntöä ei uudisteta.

Myöskään perhevapaauudistus ei lisää työllisyyttä, sillä isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta.

Kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan ja kehitetään, henkilöstöresursseja lisätään. Tästä on hyötyä työnantajille, jotka joutuvat ottamaan muutosturva-asiat huomioon sopeuttamistoimissa.

Paikallista sopimista kartoitetaan, mutta tällä ei näillä näkymin ole suuria vaikutuksia tekstiili- ja muotialalle.

3. Kiertotalous

Kiertotalous on yksi hallitusohjelman painopisteistä. Tekstiili- ja muotialaan vaikuttavat niin useat yleiset kirjaukset kuin myös alaa spesifisti koskevat kirjaukset.

Alalle erityisen merkittävää on, että hallitus käynnistää selvityksen tekstiilien erilliskeräyksen käynnistämisestä Suomessa ennen jätedirektiivissä asetettua vuoden 2025 määräaikaa. Sinällään on myönteistä, että tekstiilien kiertotaloutta halutaan edistää. Liitto haluaa kuitenkin tuoda esiin, että jos keräystä aikaistetaan, samalla on edistettävä koko kiertotalousketjua: poistotekstiiliä ei kannata kerätä, jos sille ei ole kierrätysprosesseja tai hyötykäyttäjiä.

Mahdollisena riskinä on tuottajavastuujärjestelmän laajentaminen tekstiileihin, jos kerättäville poistotekstiilimassoille ei ole riittävästi järkeviä ja kustannustehokkaita käyttökohteita. Tuottajavastuujärjestelmässä tekstiilituotteiden valmistajat kustantavat kierrätysjärjestelmän.

Liitto tulee olemaan aktiivisesti mukana vaikuttamassa erilliskeräyksen valmisteluun.

Muista tekstiili- ja muotialaan vaikuttavia kiertotalouskirjauksia ovat esimerkiksi selvitykset veroista, joilla kiertotaloutta voitaisiin edistää. Tällaisia ovat esimerkiksi uusiutumattomista luonnonvaroista tehtyjen pakkausten pakkausvero, jätteenpolton energia- ja hiilidioksidipäästöön perustuva vero sekä kaatopaikalle päätyvän jätteen jäteveron korotus.

Ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin perustuva verotus voi olla tekstiili- ja muotialalle hankala, koska tekstiilituotteiden ympäristövaikutusten määritteleminen on haastavaa.

Osalle alan yrityksistä myönteisiä kirjauksia voivat olla määräaikainen kiertotalouden investointituki, jolla halutaan vauhdittaa kiertotaloutta, sekä hankintalain muuttaminen niin, että hiili- ja ympäristöjalanjälki sisällytetään hankintakriteereihin ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa.

Hallitus haluaa myös vauhdittaa tuotteita korvaavien palvelujen syntymistä sekä vahvistaa kierrätysraaka-aineiden käyttöä.

4. Ilmastonmuutos ja ympäristö

Hallitus pyrkii aktiivisesti hakemaan ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kiertotalouden vauhdittaminen liittyy tietysti olennaisesti ilmasto- ja ympäristökysymyksiin, joihin liittyen hallitusohjelmassa on useita kirjauksia.

Tavaroiden ja pakkausten valmistajien pitää jatkossa kertoa nykyistä paremmin niiden ympäristövaikutuksista. Liitto pitää tärkeänä, että tekstiilituotteiden ympäristövaikutuksista kertominen säilyy vapaaehtoisena myös tulevaisuudessa.

Liitto ehdotti heti hallitusohjelman julkaisun jälkeen, että Suomi edistäisi EU-tason tekstiilistrategiaa ja Suomen tekstiilitiekarttaa. Näiden valmisteluun osallistumalla liitto pääsisi vaikuttamaan selvitystöiden tekoon ja lainsäädännön valmisteluun.

5. Yritysvastuulainsäädäntö

Kuten ennakoimme, yritysvastuuta koskeva lainsäädäntö nousi hallitusohjelmaan. Hallitus käynnistää selvityksen lainsäädännön toteuttamisesta. Laki perustuisi yrityksille asetettavaan niin kotimaista kuin ulkomaista toimintaa koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen.

Suomen Tekstiili & Muoti ry:n ja muun elinkeinoelämän näkemystä kuultiin siinä, että selvityksessä otetaan huomioon mahdollisuus EU-tasoisesta lainsäädännöstä kansallisen lainsäädännön sijaan. Selvitys myös tehdään yhdessä järjestöjen kanssa ja siinä otetaan huomioon pk-yritysten asema.

Yrityksille aiheuttaisi paljon ylimääräistä työtä, jos eri maissa olisi jokaisessa oma lainsäädäntönsä. Se myös hankaloittaisi EU:n sisämarkkinoiden toimintaa.

Liitto aikoo olla vahvasti mukana vaikuttamassa selvityksen tekemiseen ja mahdolliseen lainsäädäntöprosessiin.

Hallitusohjelmaan on kirjattu myös, että kansainvälistä sitovaa yritysvastuuta koskevaa sääntelyä kehitetään myös yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa osana YK:n ja OECD:n puitteissa tapahtuvaa uudistamistyötä.

Lisäksi Suomi pyrkii varmistamaan, että EU:n solmimissa kauppasopimuksissa otetaan riittävällä tavalla huomioon sopimusten vaikutukset ympäristöön, kestävään kehitykseen, tasa-arvoon ja naisten, tyttöjen sekä työntekijöiden oikeuksiin liittyviin kysymyksiin.

6. Yrittäjyys, rahoitus ja Business Finland

Hallitusohjelmassa on monia useita hankkeita yrittäjyyden, rahoituksen ja kansainvälistymisen edistämiseksi:

  • Kestävän kasvun strategia tähtää mm. elinkeinorakenteen monipuolistumiseen, viennin kasvuun, yritysten uudistumiseen ja toimintaedellytysten vahvistumiseen.
  • Viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelma yli toimialarajojen: Ohjelmassa painotetaan mm. kv-liiketoiminnan osaamista, tuottavuuden ja jalostusarvon nostoa sekä vähähiiliseen bio- ja kiertotalouteen siirtymistä.
  • Yrittäjyysstrategia sisältää mm. yksinyrittäjien aseman ja mikroyritysten työllistämisen edistämisen, luovan alan arvonmuodostuksen ja liiketoimintamallien kehittämisen, pk- ja midcap- yritysten kasvuhakuisuuden ja kansainvälistymisen tukemisen.
  • Kotimaisen omistamisen ohjelma tukee kasvua löytämällä keinoja vahvistaa, monipuolistaa ja tasa-arvoistaa suomalaista omistajuutta.
  • Perustetaan Creative Business Finland tukemaan luovien alojen kasvua.

Business Finland on saamassa kolmena vuotena yhteensä 150 miljoonaa euroa kertaluonteista rahoitusta.

Kirjaukset ohjelmista ovat vielä hyvin yleisellä tasolla, eli ne konkretisoituvat hallituksen työn edetessä. Liitto pyrkii edunvalvonnassaan, että toimiala näkyy ja huomioidaan ohjelmissa ja että yritykset pääsevät mukaan ohjelmiin.

7. Osaaminen, koulutus ja innovaatiot

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että nykyisten toimintamallien pohjalta luodaan edellytyksiä eri puolilla Suomea toimiville korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten muodostamille osaamiskeskittymille.

Tekstiili- ja muotiala voisi hyötyä alalle luotavasta osaamiskeskittymästä, jossa opiskeltaisiin tiiviissä yhteydessä yrityksiin.

Lisäksi hallitusohjelmassa halutaan edistää muunto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia. Tämä on myönteistä, sillä tekstiili- ja muotialalla tarvitaan usein osaamista, johon ei suoraan löydy tekijöitä, tai osaamisen tarppeet muuttuvat, jolloin tarvitaan täydennyskoulutusta.

Hallitus haluaa panostaa myös tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Tavoitteena on TKI-panostusten nostaminen neljään prosenttiin BKT:sta ja Suomen kehittäminen maailman parhaaksi innovaatio- ja kokeiluympäristöksi.

8. Julkiset hankinnat

Kuten kiertotalouskappaleessa kerrottiin, julkisten hankintojen vastuullisuutta ja laadullisten kriteerien painottamista kilpailutuksissa lisätään. Hankintalakia kehitetään niin, että se ohjaa hankintayksikköjä ottamaan huomioon hinta-laatusuhteen ja kokonaiskustannukset eikä käyttämään pelkkää hankintahintaa kriteerinä.

Tämä kirjaus vastaa huoleen, jota liiton jäsenyritykset ovat tuoneet esiin. Pelkkä hinta ei saisi ratkaista kilpailutuksissa, vaan laadullisille kriteereille olisi annettava enemmän painoarvoa, jotta hankintatoimi kehittyy ja hankintoja voidaan tehdä vastuullisemmin.

Hankintalakia muutetaan myös siten, että hiili- ja ympäristöjalanjälki sisällytetään kriteereihin ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa.

Innovatiivisten hankintojen määrää kasvatetaan 10 prosenttiin julkisista hankinnoista vaalikauden loppuun mennessä.

9. Kuluttajansuoja

Kuluttajavalvonnan toimivaltuuksia lisätään, ja uusia sanktioita ja seuraamusmaksuja voi tulla kuluttajansuojaa rikkoville yrityksille.