Suomessa on tehty pitkään erinomaista tutkimus- ja kehitystyötä uusien tekstiilikuitujen ja kierrätysteknologioiden parissa. Kilpajuoksu kiertotaloudessa on kuitenkin kansainvälisesti kovaa. Osaamisen, uusien ratkaisujen ja vahvan maabrändin avulla kestävistä tekstiileistä voidaan luoda yksi Suomen talouden kivijaloista, kirjoittaa Suomen Tekstiili & Muoti ry:n johtava asiantuntija Satumaija Mäki.
Hallitus on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen tehdä Suomesta hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on ehdottomasti kannatettava – jopa välttämätön.
Aikataulu on tiukka. Alle 15 vuodessa meidän on saatava käyttämämme materiaalit pysymään kierrossa, palveluista osa jokaisen kuluttajan arkea ja kiertotaloudesta taloudellisen hyvinvointimme perusta.
Tekstiiliteollisuus on pitkään kärsinyt Suomessa auringonlaskun alan maineesta. Viimeistään nyt on aika hylätä tämä vuosikymmeniä vanhentunut näkemys ja suunnata katseet tulevaisuuteen. Tekstiilien kiertotaloudessa olemme maailman kärkeä.
Hyöty myös Suomen maabrändille
Globaalisti tekstiiliteollisuus on yksi suurimmista teollisuudenaloista. Ala elää murrosvaiheessa, jossa kaikki toimijat etsivät uusia kestäviä ratkaisuja niin raaka-aineisiin, valmistusketjuihin kuin liiketoimintamalleihinkin.
Suomessa on tehty pitkään erinomaista ja kansainvälisesti arvostettua tutkimustyötä uusien tekstiilikuitujen ja kierrätysteknologioiden parissa. Meillä on tarjota ratkaisuja koko globaalin tekstiiliteollisuuden haasteisiin. Se on melkoinen mahdollisuus kiertotalouden kärkimaaksi tähyävän Suomen maabrändille.
”Suomessa tuotetuilla uusilla bio- ja kierrätyspohjaisilla tekstiilikuiduilla voitaisiin korvata puuvillaa ja viskoosia.”
Tekstiiliteollisuuden kiertotalousratkaisuissa Suomi on aidosti yksi edelläkävijöistä.
Suomessa tuotetuilla uusilla bio- ja kierrätyspohjaisilla tekstiilikuiduilla voitaisiin tulevaisuudessa korvata globaaleilla kuitumarkkinoilla erityisesti puuvillaa ja viskoosia. Niiden yhteenlaskettu tuotanto on maailmanlaajuisesti noin 32,7 miljoonaa tonnia vuodessa.
Myös poistotekstiilien kattavan keräys- ja käsittelyjärjestelmän luomisessa olemme kärkijoukoissa. Tekstiilien erilliskeräys Suomessa käynnistyy vuonna 2023 – kaksi vuotta muuta Eurooppaa aikaisemmin. Suomeen voitaisiin luoda arviolta noin 1400 uutta työpaikkaa poistotekstiilien keräilyyn, käsittelyyn ja jalostukseen.
Ratkaisut nopeasti käytäntöön
Edelläkävijän asemaan ei kuitenkaan ole varaa tuudittautua – kilpajuoksu tekstiilien kiertotaloudessa on kansainvälisesti kovaa. Tulevaisuudessa voittajia ovat sellaiset maat ja yritykset, jotka onnistuvat viemään kiertotaloutta edistävät ideat ja ratkaisut nopeasti käytäntöön.
Tekstiileistä voidaan tulevaisuudessa luoda yksi kiertotalous-Suomen talouden kivijaloista. Meillä on jo toimiva yhteistyöverkosto ja mahdollisuus tarjota kestäviä ratkaisuja kansainvälisille tekstiilimarkkinoille. Tarvitsemme kuitenkin uudistusta tukevaa lainsäädäntöä ja investointeja. Kun meidät tunnetaan myös maailmalla tekstiilien kiertotalouden edelläkävijänä, se on itseään ̶ ja Suomen maabrändiä ̶ vahvistava voima.