Suomalaisen vaatebisneksen tulevaisuuden toivot

Miten viedään oman perheen yritys tulevaisuuteen? Siitä kertoo Andiatan, Voglian ja Sidosteen uusi polvi.

Voglia: Isolla vaihteella

Voglia on suurten mullistusten äärellä. Tulevaisuudessa se valmistaa naisten ­vaatteita myös ennakkokysynnän perusteella ja testaa vuokrauspalvelua.

Tämän syksyn Helsinki Design Week oli Voglialle näytön paikka. Vuonna 1983 ­perustettu naistenvaateyritys ei ole aikoihin vastaaviin tapahtumiin osallistunut, mutta tänä vuonna oli jotain aivan uutta esiteltävää.

Ja uutta oli esittelijöissäkin: syyskuussa perhe­yrityksen toimitusjohtajana aloitti Katriina Virtanen, 28, voglialainen kolmannessa sukupolvessa. Voglia järjesti Design Weekillä kaksi muotinäytöstä. Ne olivat alkustartti pilotille, jossa testataan uudenlaista ennakoivaa mallistoa.

Toimitusjohtaja Katriina Virtanen. Voglia Oy on suomalainen vaatetusalan yritys, joka on perustettu 1983.

Uudessa konseptissa asiakkaat näkevät malliston etukäteen verkossa ja pääsevät tekemään ­ennakkovarauksia heitä kiinnostavista ­tuotteista 15 euron maksulla. Summa joko hyvitetään ­ostosta tai palautetaan siinä vaiheessa, kun ­asiakas käy katsomassa ja sovittamassa tuotetta sen valmistuttua.

”Tavoitteena on, että emme valmistaisi ­turhaan mitään sellaista, mikä ei kiinnosta”, ­Katriina Virtanen sanoo.

Ennakoiva mallisto tavoittelee uudenlaisia kuluttajia: moderneja ja diginatiiveja sekä sellaisia, jotka haluavat kuluttaa vastuullisemmin. ­Voglialla on tälle porukalle tulossa muutakin uutta.

”Testaamme syksyn lopulla myös vuokraus­palvelua. Monesti saattaa olla tarvetta vaikka leningille tai bleiserille viikonlopun yli, tai jos ei raaski ostaa asukokonaisuutta kerralla, voi ­vuokrata siitä osan.”

Voglialla on käynnissä iso mullistus

Takana on tappiollisia vuosia, sillä koko vaatetusala painii isojen haasteiden äärellä. Miten valmistaa tuotteita, joille riittää kysyntää, jotka löydetään ja jotka on vielä valmistettu kestävän kehityksen mukaisesti?
Katriina Virtanen kertoo, että muutospaine on ollut pitkään kova.

”Tekstiiliteollisuudessa on se tilanne, että kaikki, mikä menee eteenpäin on pois entisestä. Vanhaan maailmaan on turha kaivata, sitä ei ole tulossa.”

”Ihmiset osaavat olla innoissaan, kun uusi suunta kirkastuu”

Voglialla eteenpäin on menty muokkaamalla liiketoimintamallia ja uudistamalla organisaa­tiota sisäisesti. Myymäläketju on myllätty uusiksi: pieniltä paikkakunnilta kauppoja on ­lopetettu, isoissa kaupungeissa siirretty ­paremmille ­sijainneille. Suunnittelua tehdään nykyisin freelance-tiimin avulla, ja yhtiön hallitukseen on kutsuttu vahvistukseksi ensi kertaa myös perheen ulkopuolisia jäseniä.

”Nyt on tapahtunut paljon isossa ryppäässä. Henkilöstömme on kuitenkin sopeutunut älyttömän hyvin uuteen, nostan heille hattua. Ihmiset osaavat olla myös innoissaan, kun uusi suunta alkaa kirkastua”, Virtanen kertoo.

Omista johtajan paineistaan Katriina Virtanen ei osaa olla huolestunut. Entinen toimitusjohtaja, oma isä Markku Virtanen työskentelee edelleen Vogliassa ja antaa täyden tuen uudistuksille.

Instagram @vogliafinland

Sidoste: Sukkaa toisen eteen

”Halusin tuoda Sidosteen brändin sille tasolle, jossa sen kuuluukin olla”, sanoo Sidosteen toimitusjohtaja Janne Tamminen, 31, kertoessaan yrityksen viimeaikaisista uudistuksista.

Tamminen aloitti tamperelaisen ­sukkatehtaan johdossa vuoden 2018 alussa. ­Tehtävään hänet valmensi äidinisä, yrittäjäneuvos Eero Mölsä, joka toimi vanhempiensa perustamassa yrityksessä toimitusjohtajana 40 vuotta.

Työssä oppiminen kesti merkonomiopintojen ohella 11 vuotta. Sinä aikana Tamminen teki monenlaista: Myyntijohtaja tutustutti hänet asiakkaisiin ja markkinaan. Isoisä Mölsä opetti hallintoa, ja samalla Tamminen ryhtyi muun muassa sähköistämään yrityksen raporttimallit.

”Faarin opissa oli hyvä olla. Häneltä opin, että periksi emme anna”, Tamminen sanoo.

Toimitusjohtaja Janne Tamminen. Sidoste Oy on 1945 tamperelainen sukkatehdas.

Oppimisen paikkoja ovat olleet monet yt- ja lomautusneuvottelut, joita Tamminen on joutunut hoitamaan jo lukuisia.

”Vuonna 2010 yrityksemme liikevaihto alkoi pudota, eikä henkilöstömäärä ollut enää järkevässä suhteessa tuotantoon. Neuvottelut on aina käyty hyvässä hengessä ja asiat läpinäkyvästi läpi.”

Faari kuoli viime syksynä. Se oli kova paikka koko perheelle, mutta samalla Tamminen on iloinen, että järjestelyt ja vastuun siirtäminen ehdittiin valmistella hyvin.

Sidoste-sukka kestää

Se on slogan, jonka tämän päivän keski-ikäiset muistavat hyvin, ­samoin iskulauseeseen liittyvän tv-mainoksen, jossa kaksi terrieriä kiskoo sukkaa ­molemmista päistä. Mainos tehtiin jo 1963, ja viimeksi se ­esitettiin Sidosteen juhlavuonna 2005.

Viime vuodet Sidosteella ollaan oltu hiljaa. ­Nuorille Sidoste ei välttämättä sano mitään.

”Meillä oli aika paljon niin sanottua markki­nointi­­velkaa. Olemme olleet arvostettu ja laadukas sukkabrändi, mutta etiketit ja verkkosivut olivat jo niin huonon näköisiä, että niistä oli ennemmin haittaa kuin hyötyä.”

”Ajattelimme, että tämä voisi olla mainio festarisukka”

Niinpä Tammisen tehtävänä oli tehdä brändille paljon – ja pian. Avuksi palkattiin bränditoimisto, ja Sidosteen sukkia on alkanut pyöriä esimerkiksi julkkisten, kuten JVG:n ja Tampereen Ilveksen ­pelaajien jaloissa. Brändiä freesattiin luomalla uusi logo ja lanseeramalla värikäs signature-­mallisto. Huomiota brändi on herättänyt myös Sultan-­kondomimerkin nimikkosukilla.

”Sultan pyysi meiltä sukkaa markkinointi­käyttöön, mutta ajattelimme, että tämä voisi olla ­muutenkin mainio festarisukka. Myös Provinssirockille teimme sukan ja sain kommentteja, ettei ­festivaalilla juuri muita sukkia näkynytkään.”

Tamminen on myös rakennuttanut Sidosteelle oman verkkokaupan, joka toimii kaupan kirittäjänä ja markkinointikanavana.

Tulevaisuudessa Sidosteen sukkia saatetaan myydä taas ulkomailla vuosikausien tauon jälkeen. Japaniin vientiä on jo jonkin verran, seuraavaksi vuorossa on Kiina.

”Veljeni on siellä parhaillaan opiskelemassa kieltä ja tutkimassa markkinoita.”

Instagram @sidostesocs

Andiata: Ensin Pariisi

Äidin ja tyttären luotsaama muotibrändi Andiata ei pelkää haasteita. Ranska aiotaan hurmata vastuullisuudella ja minimalismilla.

”Minulla ja äidilläni on ollut aina unelma, että meillä olisi joskus pieni pala Pariisia. Nyt se on toteutunut”, sanoo Matilda Morelius, 23.

Toimitusjohtaja Matilda Morelius. Andiata on suomalainen perhe­omisteinen muotitalo, joka on perustettu 1986.

Keväällä 2019 suomalainen Andiata avasi ­ensimmäisen Euroopan-liikkeensä Pariisissa, Rue Bonapartella, yhdellä kaupungin arvostetuimmista ostoskaduista.

”Sijainti on Pariisissa todella tärkeä. Sen avulla tavoitetaan oikeat kuluttajat ja oikea mielikuva. Kivijalkaliikkeillä on Ranskassa paljon merkitystä, sillä ihmiset kiertelevät edelleen paljon ostoksilla.”

Morelius on Andiatan perustajan Tarja Rantasen tytär ja vastaa yrityksen toiminnasta Ranskassa. Työssä auttavat muotimarkkinoinnin opinnot Pariisissa. Morelius on myös kulkenut ­äitinsä töissä mukana pikkutytöstä, nukkunut päiväunia kangaspakkojen päällä ja ihastellut, kuinka äiti yhdellä sormenpään kosketuksella tunnisti ­sopivan laadun Premiere Vision -kangas­messuilla. Nuorempana Morelius oli mukana myös asiakas­illoissa, joissa hän kuuli käyttäjien mielipiteitä ja pääsi sisään ”Andiata-maailmaan”.

”Minulle on aina ollut selkeää, että haluan työskennellä Andiatassa. Olemme äidin kanssa erittäin läheisiä ja meillä on vahva keskinäinen luottamus. Tavoitteeni on viedä eteenpäin perhebrändiämme ja antaa se joskus eteenpäin omalle pojalle tai tyttärelle.”

Kulutus­käyttäytyminen on suuressa murroksessa

”Vain ne brändit, jotka kehittävät tuotanto­tapojaan kestävään suuntaan, pärjäävät tulevaisuudessa. Andiata on tässä joukossa mukana.”

Moreliuksen mukaan paras ekoteko on valmistaa vaatteita, jotka kestävät useamman vuoden sekä tyylin että laatunsa puolesta. Andiatassa panostetaan ekologisiin materiaaleihin ja lisäksi seurataan tiiviisti kehitystä ja uusia innovaatioita.

”Olemme jo mukana uudessa projektissa ­liittyen uudenlaisiin kuituihin ja teknologiaan.”

”Olennaista on se, miten ­kommunikoimme brändistä”

Brändin osalta Morelius ei näe tarvetta suurille muutoksille. Feminiinisyys, hyvät leikkaukset, istuvuus ja skandinaavinen minimalistisuus kiinnostavat myös nuorempaa sukupolvea.

”Olennaista on se, miten ­kommunikoimme brändistä. Pohjoismainen luonto, laatu ja perhe­yrityksen tarina kiinnostavat ranskalaisia, mutta brändin pitää myös lunastaa lupauksensa. Pariisissa ihastellaan vaatteidemme istuvuutta ja laatua.”

Viimeisten vuosien aikana Andiatalla on keskitytty verkkoon ja digitaalisuuteen. Olennaisessa osassa on sosiaalinen media. Morelius esittelee omalla Instagram-tilillään tiiviisti Andiatan vaatteita, mutta someen halutaan myös brändiin täydellisesti istuvia julkkiksia. Kun Andiatan vaate on julkisesti merkkihenkilön, vaikkapa presidentin puolison Jenni Haukion päällä, se näkyy välittömästi verkkokaupassa ja ­sosiaalisessa mediassa.

”Näemme verkossa huikean potentiaalin, erityisesti kun suuntaamme uusille markkinoille, kuten Ruotsiin ja Ranskaan.”

Instagram @andiataofficial

Artikkeli on julkaistu alun perin marraskuussa 2019 Fab-lehden 5. numerossa.

 

Lue seuraavaksi

,

Urheilu on muodissa

28.5.2024

Suunnittelijasta brändiksi – moduulivaatteista tunnetulle Sofia Ilmoselle oma yritys on opettanut kärsivällisyyttä

30.4.2024

Kasvivärit kaipaavat vauhdittajakseen vahvoja brändejä

Löydä ratkaisut

Pidä ajatuksesi ajan tasalla, tilaa Suomen Tekstiili & Muodin uutiskirje

Lähetämme sähköpostiisi Suomen Tekstiili & Muodin uutiskirjeen, josta voit lukea tuoreimmat Fab-artikkelit.

Siirry tilaamaan