Suomalainen mukavien vaatteiden ikoni Nanso täytti tänä vuonna 100 vuotta. Brändin valikoiman uudistanut pääsuunnittelija Noora Niinikoski kertoo, millaista suunnittelua vaatii, että brändi pysyy kilpailukykyisenä nyt ja tulevaisuudessa.
Viime vuoden aikana Noora Niinikoski on sukeltanut Nanson vanhoihin arkistoihin. Nokialta Nanson entisen tehtaan tiloista löytyy mappikaupalla vanhoja mainoksia, lehtileikkeitä ja kuvastoja, joiden kautta Niinikoski on päässyt aikamatkalle Suomen teollisen vaatetuotannon historiaan.
”Joka vuosikymmen näyttää erilaiselta, ja joka ajassa asiat koetaan uusina. Minä toteutan yrityksen ja brändin ideaa tässä hetkessä, mutta lopulta Nanson ydinidea on ollut joka vuosikymmenellä samanlainen”, Niinikoski sanoo.
Se näkyi jo 1920-luvulla ensimmäisessä Nanson tekemässä vaatteessa, laamapaidassa, 1950-luvun mainoksissa (”Joko teillä on mukavuutta asussanne?”), 1970-luvun värikkäissä t-paidoissa ja 2000-luvun Lempivaatteissa, joita muiden muassa Paola Suhonen suunnitteli.
”Mukavuus on aina ollut Nanso kantava konsepti, ja toinen tärkeä tekijä on laatu.”
Niinikoski on luvannut kertoa, millaista suunnittelua vaatii, että brändi pysyy kilpailukykyisenä myös tulevaisuudessa. Ensimmäisestä tekijästä, tärkeimmästä, aloimmekin jo puhua.
Kiinni ytimessä
Kun Noora Niinikoski aloitti Nansolla vuonna 2015, Nanson kaikki vaatteet tehtiin trikoosta. Niinikosken ensimmäisessä mallistossa syksyllä 2016 valikoimaan tuotiin farkkuja ja neuleita.
Sen jälkeen materiaali- ja tuotevalikoima on vain kasvanut ja monipuolistunut, Nanson historiaan vertaamalla jopa mullistunut. Tänä vuonna Nanso lanseerasi myös Nanso Home -kodinsisustustuotteet.
Noora Niinikoski sanoo, että mukavuus on edelleen relevantti teema, ehkä jopa ajankohtaisempi kuin aiemmin, sillä pukeutuminen muuttuu jatkuvasti rennommaksi.
”Kun mukavuuden ydin säilyy, Nanso voi olla tuotetyypiltään vaikka mitä, eikä se rajaudu vain trikooseen. Suunnittelen enemmän Nanson tunnelmaa ja maailmaa, johon tuotekategoriat liittyvät.”
Osaltaan monipuolistamisen mahdollisti Nanson oman tehtaan alasajo, niin surullista kuin se olikin.
”Tuotantolaitoksen ylläpito ja kehittäminen on hyvin haastavaa. Nanso yrityksenä tuli pisteeseen, että oli pakko valita, keskittyykö se tuotantoon ja sen kehittämiseen vai suunnitteluun, tuotteeseen ja markkinointiin.”
Rohkeasti kohti uutta
Uuteen suuntaan lähteminen vaatii yritykseltä rohkeutta.
”Yrityksissä tulee aina vastaan hetkiä, jolloin brändiä ja tekemistä pitää tarkastella kriittisesti. Uusi suunta vaatii rohkeutta, heittäytymistä ja luottamusta – että annetaan tuon tyypin sanoa, mitä ajattelee, ja luotetaan siihen.”
Niinikoski kokee, että häneen on Nansolla luotettu ja annettu kokeilla.
”Jos suunnittelija joutuisi olemaan törmäyskurssilla muiden kanssa, ei lopputuloksesta tulisi kilpailukyvyn näkökulmastakaan niin kirkasta.”
Niinikoski huomauttaa, että heittäytyminen kohti uutta ja tuntematonta on vaatesuunnittelijoiden koulutuksen ytimessä.
”Pitää luottaa siihen, että kun suunnittelijalla on työvälineenä toimiva prosessi, se tuottaa hyvän lopputuloksen. En keksisi mitään tilannetta, jossa luovuus loppuisi, kunhan vain asiat tekee hallitusti ja antaa niiden virrata suunnitteluprosessin läpi.”
Jatkuva halu kehittyä
Kun Niinikoski tiimeineen alkaa suunnitella uutta mallistoa, suunnittelu ei suinkaan lähde puhtaalta pöydältä.
”Siihen alkaa aika äkkiä kerääntyä jo olemassa olevia hyviä asioita, jotka kerätään lähtöasetelmaan.”
Vaikka edellinen mallisto olisi ollut menestys, sitä tarkastellaan kriittisesti.
”Luovan suunnittelun pohjalla on halu kehittyä. Luovuuden avulla pystyy tarkastelemaan alueita, jotka eivät ole vielä käytössä, ja löytämään liiketoimintaan asioita, joita ei ole aiemmin ollut.”
1970-luvulla syntyi hitti, trikoiset yöpuvut.
Niinikoski sanoo, että brändin ytimen vaalimisen lisäksi juuri tuntemattoman äärellä oleminen ja sitä kautta jatkuva uudistuminen on suunnittelussa tärkeintä. Se on lahja, jonka suunnittelija voi yritykselle antaa.
Nanson 100-vuotiseen historiaan uudistumisia on mahtunut monia. Ensimmäiset 50 vuotta se keskittyi alusvaatteisiin, kerrastoihin ja sukkahousuihin. 1970-luvulla suunnittelija Tuula Lehtinen kehitti menestystuotteen trikoisista yöpuvuista, joissa oli näyttäviä, värikkäitä kuoseja.
Yhä edelleen 20 % Nanson kokonaismyynnistä tulee yö- ja oloasuista. Hyvistä asioista on turha luopua.
Aistit auki muutokselle
Noora Niinikoski on huomannut, että suunnittelijan taiteellista työtä helposti mystifioidaan, aivan kun se ei olisi lainkaan myös lukuihin perustuvaa ja faktapohjaista.
”Luovan työn yksi tehtävä on tehdä valintoja ja kiteyttää brändin ydintä kaupalliseen ja kiinnostavaan muotoon.”
Hänen mukaansa suunnittelussa on yhtä systemaatiset vaiheet kuin tutkijalla: ensin pohjatyö, sitten aineiston käsittely, tiivistäminen, selkeyttäminen ja kiteyttäminen.
”Totta kai siihen liittyy myös fiilistekeminen ja tunteeseen luottaminen. Asiat voi perustella rohkeasti myös tunteen kautta, yhdistettynä lukuihin ja faktaan.”
Eivät vahvat tunteet ja intuitiivisilta tuntuvat valinnatkaan tyhjästä synny. Niinikosken aivoihin kerääntyy koko ajan ammennettavaa: muotijulkaisuista, Instagramista, eri brändien sivuilta, kadulla kävellessä, matkoilta, kesäloman Suomi-turneelta, mistä vain.
”Joskus on vaikea edes artikuloida, mistä inspiraatio tulee, koska ajatukset ovat voineet raksuttaa ja kypsyä korvien välissä monta vuotta, ja lopputulos tuntuu siksi intuitiiviselta.”
Seuraaville vuosikymmenille
Jokin aika sitten eräs herra lähetti Nansolle takaisin vaimonsa vuosikymmeniä vanhan kesämekon. Ohessa oli kirje, jossa mies kertoi, että mekko oli ollut niin kestävä, että vaimolla oli ollut sama mekko päällä jokaikisessä lomakuvassa vuosien ajan, ja nyt hän halusi, että vaimo pukisi jotain muuta.
Eräs rouva taas lähetti yöpaitansa 1970-luvulta ja kiitti sen palvelleen uskollisesti yli 40 vuotta.
Tällaiset tarinat saavat Noora Niinikosken hymyilemään.
”Vaatteet ovat tulevaisuudessa käyttäjänsä parhaita ystäviä.”
”Joihinkin vaatteisiin liittyy paljon muistoja. Yhdestä kesämekosta voi muistaa oman lapsuuden, äidin tai isoäidin ja kaikki vaatteeseen liittyvät hetket.”
Tähän tiivistyy jotain olennaista Nanson historiasta ja tulevasta. Niinikoski haluaa edelleen tehdä vaatteita, jotka kestävät aikaa ja käyttöä. Nyt sille on kestävän ja vastuullisen vaateteollisuuden kannalta suurempi tarve kuin koskaan.
”Trendiennustaja Li Edelkoort on sanonut, että vaatteet ovat tulevaisuudessa käyttäjänsä parhaita ystäviä. Me kaikki opimme sisäistämään oman tyylimme ja ne parhaat ystävämme, joiden kanssa haluamme hengata pitkään. Se on simppeli juttu, ja uskon siihen voimakkaasti.”