Kun Sohrab Kazemahvazi kolme vuotta sitten aloitti Ahlstromilla, maailma näytti hyvin erilaiselta. Lyhyen aikaikkunan sisään sekä geopolitiikassa että makrotaloudessa on kuitenkin tapahtunut asioita, jotka ovat suistaneet totutun maailmanjärjestyksen keinuntaan. 

– Riskejä vähentääkseen moni poliitikko ja yritysjohtaja haluaa nyt varmistella omaa toimintaympäristöään. Kansainvälisellä areenalla toimivassa yrityksessä onkin saanut tasapainotella paikallisen läsnäolon ja globaalin toiminnan välillä, Kazemahvazi toteaa. 

Kazemahvazi siirtyi kesän kynnyksellä vastaamaan Ahlstromin lasikuituhuopaliiketoiminnasta aiemman johtajan Pekka Helynrannan siirtyessä eläkkeelle. Karhulan tehtaan kehittämisen lisäksi Kazemahvazi näkee päätehtävänään Ahlstromin lasikuituhuopaliiketoiminnan kasvattamisen Yhdysvalloissa.  

– Rakensimme ehkä vähän onnekkaastikin tehtaan Yhdysvaltoihin parisen vuotta sitten. Tariffien valossa päätös on osoittautunut oivalliseksi, vaikka ne eivät olleetkaan päällimmäisenä mielessä investointipäätöstä tehdessä. 

Uusi tehdas tuo turvaa ja varmuutta toimintaan niin Ahlstromille kuin asiakkaillekin, jotka mahdollisesta kauppasodasta huolestuneina ovat jo ehtineet kysellä toimitusten perään. Paikallisessa tehtaassa on myös muita etuja. 

– Toimitusmatkat ovat lyhyet, mikä antaa mahdollisuuden nopeisiin päätöksiin. Lisäksi toimintaan tulee kaivattua joustavuutta, kun materiaalia voi toimittaa asiakkaille joko Karhulasta tai Yhdysvalloista.

Sääntöpohjaisuudesta valikoivaan sääntöjen noudattamiseen 

Koko kylmän sodan jälkeinen kausi on ollut globalisaation ja sääntöpohjaisuuden aikaa, jolloin rajat ylittävää kauppaa vapautettiin. Globalisaatiota ei pidetty kirosanana, vaan sen nähtiin yleisesti tuovan hyötyjä kaikille osapuolille.  

Suomalaisille yrityksille kylmän sodan jälkeinen kausi on ollut suotuisa. Maailmankaupan avautuminen on suonut pienelle kansakunnallemme ja yrityksillemme ainutlaatuiset mahdollisuudet kasvuun, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala. 

Maailman kääntyessä yhä vahvemmin globalisaatiosta protektionismiin, perinteiset pohjaoletukset sääntöpohjaisesta vapaakaupasta on asetettu kyseenalaiseksi. 

– Sääntöpohjaisuudesta ollaan siirtymässä valikoivaan sääntöjen noudattamiseen, ja voimapolitiikka ja voimankäyttö sekä sotilaallisesti että taloudellisten instrumenttien kautta näyttäisivät valtaavan alaa, Haukkala sanoo. 

Kehityksen taustalla on monta syytä, mutta Haukkala nostaa erityisesti murroksen maailmanpolitiikan valta-asetelmissa. Yhdysvallat ei nykytilanteessa näe järjestelmän tuovan sille tarpeeksi hyötyä joten se vetäytyy, mikä antaa Kiinalle tilaa nousta maailmanmahdiksi.  

– Tämä luo uusia valta- ja kilpailuasetelmia maailmaan, ja sitä kautta toimijat tarkastelevat uudelta pohjalta sitä, mikä heidän kannaltaan on järkevä toimintatapa maailmantaloudessa ja kauppapolitiikassa. 

Turbulenssi lisääntyy 

Murroskohdat ovat aina myrskyisiä, ja kun suurvallat globaalissa vallansiirtymässä hakevat  omia paikkojaan, syntyy aina kilpailua ja myös konflikteja. 

Haukkala muistuttaa, että maailmassa on käynnissä myös muita siirtymiä, jotka lisäävät turbulenssia. Teknologinen murros luo muutosdynamiikkaa, mutta vaikuttaa myös suurvaltojen välisiin suhteisiin.  

– Eikä ilmastonmuutosta ja laajempaa kestävyyskriisiä pidä unohtaa, nekin vaikuttavat kokonaisuuteen, Haukkala pohtii. 

Myös Ahlstromilla on kokemusta volatiliteetin kasvusta etenkin logistiikassa. Huthikapinallisten häiriköidessä Punaisenmeren kansainvälistä laivaliikennettä Ahlstromin kontit joutuivat kiertämään Afrikan eteläkärjen ympäri, ja Panaman kanavan kuivuessa kanavan käyttö estyi kokonaan. Muutama vuosi sitten Suezin kanavassa poikittain ollut konttilaiva lamautti koko Euroopan tavaraliikennettä.  

– Voimme olla varmoja, että markkinoiden volatiliteetti on jatkuvaa, Kazemahvazi sanoo.

– Yritysjohtajana onkin nyt erityisen tärkeää varmistaa liiketoiminnan nopea reagointikyky ja päätöksenteon joustavuus. 

Lyhyellä tähtäimellä se tarkoittaa nopeaa ongelmanratkaisua ehkä suunniteltua hieman korkeammilla kustannuksilla ja pidemmillä toimitusajoilla.  

Pitkällä tähtäimellä häiriöt ja poikkeamat herättävät kuitenkin kysymyksen, mikä onkaan yritykselle paras tapa toimia tietyssä tilanteessa.  

– Strategiaan onkin hyvä sisällyttää se kuuluisa Plan B, varasuunnitelma, pahimman varalle. 

Epävarmuuteen varautuvat pärjäävät 

Yrityksissä kannattaa ainakin henkisesti varautua siihen, että epävarmuus kasvaa. Siihen viittaavat Haukkalan mukaan monet geopoliittiset jännitteet ja niistä seuranneet erilaiset konfliktit. 

– Ajatus, että kaikki toiminta olisi mahdollista rakentaa JOT-ajattelun varaan, juuri oikeaan tarpeeseen, ei enää ole perusteltua. Yrityksen voi esimerkiksi olla hyvä miettiä vaihtoehtoisia kanavia tarvitsemilleen hyödykkeille, mutta myös vaihtoehtoisia markkinoita, joille tarvittaessa suuntautua, jos muualla tulee merkittäviä ongelmia, Haukkala sanoo. 

Kazemahvazi nostaa liiketoiminnan joustavuuden tärkeimpänä varautumiskeinona kasvavaan volatiliteettiin. Sitä Ahlstromin Yhdysvaltojen tehdas tuo lasikuituhuopatoiminnalle. 

– Kun saa koottua tuoteportfolion, jossa toimitustavat ovat joustavia, ei lukkiudu tiettyyn asemaan. Esimerkiksi meillä Karhula voi paikata uutta tehdastamme ja toisinpäin. 

Akuutit kriisit kuten logistiikkaongelmat eivät yksistään ole pahasta, sillä ne ovat erinomainen mittari organisaation toimintakyvystä poikkeustilanteista. Ne opettavat tehokkaasti, miten kriiseissä tulee toimia. 

– Menestymisen kannalta on tärkeää, että organisaatiossa ja tiimissä on valmiutta kohdata epävakautta. Sitä lähdemme nyt rakentamaan uuden tehtaamme kohdalla.