Työvaatemateriaaleja kehittävällä Foxalla on käynnissä aurinkokennotekstiilien tuotekehitysprojekti Aalto-yliopiston ja kahden muun yrityksen kanssa. Foxan toimitusjohtaja Johanna Rämö ja Aallon projektiasiantuntija Elina Ilén kertovat, miten pienetkin yritykset voivat tehdä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa.
”Tätä tehdään, jotta opitaan uutta”
Johanna Rämö, Foxan toimitusjohtaja:
”Pari vuotta sitten Foxan yrittäjä Jukka Sipilä kävi Aallon Elina Ilénin kanssa keskusteluja, ja siitä tämä lähti. Tästä tuli yksi osa meidän laajempaa Viisas työvaate -tuotekehitysprojektia, joka alkoi syksyllä 2019.
Hankkeen ideana on sijoittaa aurinkokenno huomaamattomasti tekstiilin alle. Syntyvällä virralla voisi vaikka seurata työntekijän liikkeitä ja olotilaa ilman, että käytettävää mittauselektroniikkaa pitäisi muistaa ladata välillä tai kantaa mukana vaihdettavia akkuja.
Meidän roolimme tutkimuksessa on toimia teknisten tekstiilien asiantuntijoina. Olemme toimittaneet materiaaleja, Aalto on tehnyt mittauksia ja tutkinut materiaali- ja kennoyhdistelmiä. Lindströmin kuskit ovat jo käyttäneet prototyyppejä työssään. Välillä istumme alas katsomaan, missä vaiheessa mennään ja miten jatketaan.
”Fyysikot ovat palauttaneet meidät realiteetteihin.”
Hanke yhdistää ennakkoluulottomasti fysiikan ja tekstiilin osaajia. On ollut hauska seurata fyysikoiden työtä, he tulevat niin eri maailmasta. He ovat palauttaneet meidät realiteetteihin siinä, miten paljon aurinkokennotekstiili voi kerätä energiaa ja kuinka nopeasti tuotteen voisi kaupallistaa. Nyt tehdään vasta perustutkimusta, mutta ajatus kaupallistamisesta kulkee toki rinnalla.
Meidän panoksemme projektissa on käyttää tähän työaikaamme ja osallistumme kuluihin suoraan rahallakin. Sen lisäksi kankaiden koe-erät ja muut materiaalikulut ovat menneet omasta pussista. Olemme saaneet hankkeeseen Business Finlandilta tukea, mistä olemme kiitollisia. Ilman sitä kynnys osallistua olisi ollut korkeampi.
Tutkimushankkeeseen mukaan lähtiessä on vaikea arvioida sen tuottamaa hyötyä. Sitä tehdään, jotta opitaan uutta. Hanke on kirittänyt meitä miettimään älytekstiiliasioita muutenkin. Olemme myös päässeet käymään asiakkaidemme kanssa arvokkaita keskusteluja ja visioimaan heidän kanssaan eteenpäin, mitä voisimme älytekstiilien parissa tehdä.”
”Voimme olla yritykselle tuotekehityspartneri”
Elina Ilén, hanketta johtava projektiasiantuntija, Aalto-yliopisto:
”Yliopiston päätehtävä opetuksen lisäksi on tuottaa tiedettä tutkimusjulkaisujen avulla, mutta tällaisissa projekteissa voimme käytännössä myös olla yrityksille tuotekehityspartneri.
Yritys voi kertoa projektin suunnitteluvaiheessa, millaisen panoksen he voivat projektille antaa: esimerkiksi materiaaleja, prototyyppien tekemistä, asiakas-caseja ja kuinka paljon sen tarkoittaa työpanoksena ja aikana. Myös kuinka paljon rahaa he ovat valmiita investoimaan projektille tavoitteiden saavuttamiseksi – tapoja on monia. Jos yritys haluaa vain määritellä tavoitteet ja osallistua projektin ohjausryhmätyöskentelyyn, sekin onnistuu.
Tämä projekti sai alkunsa Aallon omasta tutkimuksesta. Kun ensimmäiset tulokset näyttivät lupaavilta, kartoitimme, kenen liiketoimintaa tämä voisi hyödyttää. Yhteistyötä helpotti Business Finlandin uusi Co-Innovation-rahoitusmalli, joka yhdistää yritykset ja tutkimuksen. Suomessa tekstiiliyritykset ovat niin pieniä, että harvalla on mahdollisuutta rahoittaa täysin itse tutkimus- ja kehitysprojekteja, joissa ei kuitenkaan ole takuuta ansaintamahdollisuuksista heti tutkimuksen jälkeen.
”Tätä kautta yritykset saavat myös uskottavuutta työlleen.”
Projektin yritykset eivät ole varsinaisesti kilpailijoita. Jokaisella on tärkeä roolinsa. Foxa toimittaa tekstiilimateriaaleja, Haltian taas sensorielektroniikan. Lindström toimii vaatteen loppukäyttäjänä ja tarjoaa prototypointia ja tuotetestausta. Jokainen yritys tarjoaa asiakastarpeiden määritystä. Kaiken kehittämämme täytyy soveltua näiden yritysten käyttöympäristöön, eivätkä heidän tuotteidensa ominaisuudet saa heikentyä.
Jokainen yritys voi tehdä myös omaa sisäistä tutkimustaan, eikä niiden tarvitse jakaa yrityssalaisuuksia keskenään. Konkreettisena tuloksena projektista tulee muun muassa meille kaikille prototyyppi, niin sanottu showcase, jota voimme esitellä omissa tarkoituksissamme. Tällaisen projektin kautta yritykset saavat myös uskottavuutta työlleen, kun tutkimus on akateemista ja tiedeyhteisön hyväksymää.
Projektin alussa kukaan ei voi tietää, tuleeko lopputuloksesta jotain kaupallistettavaa. Tulos voi olla sellainenkin, ettei ole järkeä jatkaa. Mutta yhteisistä hankkeista saa aina tieto-taitoa, näkemystä, inspiraatiota ja verkostoja.”