Arvaatko minkä värinen huppari Peter Vesterbackalla on haastattelussa päällään? 

Tietenkin arvaat. Punainen. Vaikka Vesterbacka jätti peliyhtiö Rovion markkinointijohtajan työt jo 2016, hänet muistetaan edelleen kirkkaanpunaisesta Angry Birds -hupparista, joka päällä hän esiintyi kaikkialla: tv-haastatteluissa, asiantuntijapaneeleissa, tapaamisissa päättäjien ja johtajien kanssa. Linnan juhliin vuonna 2011 hän sentään puki frakin, mutta hänen vaimollaan oli yllään Angry Birds -aiheinen punainen iltapuku. 

Nykyään Vesterbacka toimii yrittäjänä ja vie eteenpäin lukuisia hankkeita Tallinnan-junatunnelista kansainvälisiin koulutushankkeisiin ja moniin startupeihin. Projekteja yhdistää kasvu, kansainvälisyys ja halu tehdä suurta ja parasta. 

Sitä Vesterbacka toivoo myös muilta. Hän on luvannut kertoa, mitä suomalainen tekstiili- ja muotiala voisi oppia pelialan menestyksestä. Siihen liittyy totta kai myös punainen huppari. 

”Pelialalla lähdetään aina siitä, ettei maailmassa ole rajoja. Kukaan ei tee niin, että otetaan ensin haltuun Suomi.” 

”Kasvua ei synny ilman kunnianhimoa, uskallusta ja rohkeutta tavoitella isoja asioita. Peliala on jo lähtökohtaisesti kansainvälinen: aina lähdetään siitä, ettei maailmassa ole rajoja. Kukaan ei tee niin, että otetaan ensin haltuun Suomi. 

Vaatepuolella Ruotsi ja Tanska ovat bisneksen koossa reilusti edellä. Ei ole mitään syytä, miksi näin pitäisi olla.

Suosittelen aina miettimään, miten nykyinen bisnes voitaisiin kymmenkertaistaa. Liikevaihdon tuplaaminen on mahdollista ihan vain pidempiä päiviä tekemällä, mutta jos haluaa kymmenkertaistaa, pitää miettiä uusiksi, mitä ollaan tekemässä. Sitten ei muuta kuin lähdetään tekemään.”  

”Ei kannata tehdä perässä samaa kuin muut.”

”Kaikkein tärkein juttu on tajuta, ettei maailmassa ole tuotteista pulaa. Esimerkiksi päivittäin markkinoille tulee satoja pelejä, joten olennaista on miettiä, miten meidän peli erottuu niistä kaikista. Entä sadoistatuhansista muista? Sama tilanne on tekstiilipuolella. Miten brändi erottautuu valtavasta massasta? Miksi joku valitsee juuri meidän tuotteemme? 

Kun joku pitchaa minulle uutta yritystä tai palvelua, käytän helppoa testiä. Mietin, mitä voin kertoa tästä frendeilleni. Innostunko niin paljon, että kerron jotain? 

Banaali esimerkki erottautumisesta ovat Rovion punaiset hupparit. Kun kaikilla muilla oli tilaisuuksissa tummat puvut, punaiset hupparit erottivat meidät massasta ja meidät oli aina helppo löytää. 

Suomalaisbrändit eivät voi erottautua maailmalla miljoonien markkinointibudjeteilla. Mutta Suomessa ja lähimaastoissa on uniikkeja ja harvinaisia asioita, joista voi ammentaa. Ei kannata tehdä perässä samaa kuin muut, vaan mennä ennemmin omia latuja.” 

”Brändi ja markkinointi on kaikki. Ei riitä, että tekee maailman parhaita pelejä, jos kukaan ei tiedä niistä.”

”Monella alalla on asennetta, että teemme niin hyviä tuotteita, ettei myyntiä ja markkinointia tarvita. Pelialalla taas on itsestään selvää, että brändi ja markkinointi on kaikki. Ei riitä, että tekee maailman parhaita pelejä, jos kukaan ei tiedä niistä. Pelin tekeminen on vasta puolet työstä. 

Brändin pitää integroitua kaikkeen tekemiseen. Rovion aikoina usein kysyttiin, miksi teemme pelien lisäksi leluja, karkkeja, puistoja, elokuvia, kaikkea muuta. Että pitäisi olla fokus. Olihan meillä: teimme Angry Birds -brändättyjä tuotteita ja palveluita kaikissa mahdollisissa muodoissa meidän faneille.  

Mietimme paljon brand experiencea ja fanikokemusta, emme puhuneet niinkään asiakkaista vaan faneista. Maailmalta löytyy paljon firmoja, joita fanitetaan. Moni esimerkiksi fanittaa Applen tuotteita, eikä se ole sattumaa. Applen fokus yksityiskohtiin on niin tajuton.” 

”Maailman parhaat tekijät haluavat työskennellä keskenään.”

”Maailman parhaat tekijät haluavat työskennellä keskenään maailman parhaissa firmoissa. Tässä on Suomessa pelialalla onnistuttu. 

Myös tekstiilialalla on keihäänkärkiä, innovaatioita, joilla voisi houkutella tänne maailman parhaita talentteja. Ihmiset ovat se juttu. Tuosta läheltä löytyy H&M:ää ja nopeasti kasvaneita verkkokauppoja, ja lähialueiden toimijoiden kanssa voisi tehdä yhteistyötä.  

Pitää myös luoda ympäristö, jossa ei pelätä uuden tekemistä ja kokeilemista. Esimerkiksi Supercellin tapa organisoitua on loistava: siellä on pieniä itseohjautuvia tiimejä, joilla on kaikki valta tehdä, kuten parhaaksi näkee. Ihmisiin luotetaan ja annetaan maksimaalisen suuri vapaus ja vastuu ilman turhaa hierarkiaa. 

Siihen liittyy myös lupa epäonnistua ennen kuin löydetään toimiva malli.”  

”Digitaalisessa maailmassa pienillä muutoksilla voi  saada paljon aikaiseksi.”

”Pelialalla tehdään aina soft launch ennen pelin varsinaista julkistamista. Siinä testataan, mitataan ja analysoidaan kaikkea mahdollista: miten pelaajan saa lataamaan pelin, miten pysymään pelissä, millainen peli-ikoni toimii missäkin, paljonko pelaaja käyttää rahaa ja niin edelleen. Samalla testataan markkinointia.   

Vaatii paljon työtä saada porukkaa peliin ja pysymään siellä. Huonoihin kokemuksiin ei ole varaa. Digitaalisessa maailmassa pienillä muutoksilla voi kuitenkin saada paljon aikaiseksi, esimerkiksi pienellä viilauksella tuplata pelaamaan jäävien määrän. 

Teknologiafirmoissa työskentelee aina tuoteomistaja, joka vastaa kokonaisvaltaisesti tuotteesta. Hän tietää asiakkaan tarpeet ja työskentelee tiiviisti tuotekehityksen kanssa. 

 Vaatteiden verkkokauppapuolella voi hyvin olla samanlaisia product managereita, jotka ovat heti yhteydessä tuotekehitykseen, jos tuote ei myy tai asiakkailta tulee toiveita. Samat lainalaisuudet tässä pätevät kuin pelifirmoillakin.” 

”Pelialalla asioita tehdään yhdessä, eikä toisia firmoja nähdä kilpailijoina.”

”Peliala on tunnettu siitä, että asioita tehdään yhdessä, eikä toisia firmoja nähdä kilpailijoina. Jos haluaa tietää, miten joku tekee markkinointia tai ratkoo gdpr-asioita, voi mennä juttelemaan vaikka Supercellille tai Small Giant Gamesille. Siinä oppii nopeammin, kun voi pyytää jeesiä keneltä vain.  

Pelialalla järjestetään paljon kuukausittaisia vapaamuotoisia kokoontumisia. Aktiivisin järjestäjä on Suomen IGDA (International Game Developers Association), jonka tilaisuudet ovat hyviä paikkoja verkostoitua. Kaikki tuntevat kaikki. 

Tällaista toimintaa voisi olla enemmän alalla kuin alalla.” 

Rahoitusta suurempi haaste on kasvuhalun löytäminen. ”Pitää olla nälkää kasvaa.” 

Peter Vesterbacka huomaa, että hänen pitäisi olla viiden minuutin päästä videopalaverissa Englantiin. Emme ehtineet keskustella vielä kasvun rahoituksen malleista, mutta Vesterbackan mukaan ne eivät ole niin olennaisia. 

”Kyllä rahaa aina löytyy, kun on hyvä suunnitelma siitä, mitä halutaan saada aikaiseksi.” 

Hänestä rahoitusta suurempi haaste on kasvuhalun löytäminen.  

”Perustyytyväisyydestä ja mukavuudenhalusta pitäisi päästä pois. Pitää olla nälkää kasvaa.” 

Esimerkkinä Vesterbacka nostaa F-liigan eli Suomen salibandyliigan, jonka hallituksessa hän istuu. Suunnitelmissa on tehdä siitä maailman arvokkain salibandyliiga. Vesterbackan punaisessa hupparissa on nyt F-liigan logo. 

”Saan kaikista projekteistani punaisen hupparin. Se on vähän niin kuin raiderissani”, Vesterbacka naurahtaa ennen hyvästejä. 

Vaatteilla todella on väliä.