Seuraavan kymmenen vuoden aikana 50 000 suomalaisyritystä odottaa omistajanvaihdos tai alasajo omistajien ikääntymisen takia. Sisustustekstiilejä tekevän Lennolin toimitusjohtaja Pirjo Pystykoski-Sopanen kertoo yrittäjän terveiset päättäjille, miten yritykset saadaan menestymään myös tulevaisuudessa.
Mahdollisuus 1: Myynti uudelle omistajalle
”Yrittäjäkoulutuksissa kannustetaan startupeihin, ja hyvä niinkin, mutta enemmän pitäisi olla myös valmennusta valmiina olevien yritysten ostoon. Ne ovat monta kertaa helpompi startata, kun on jo valmista asiakas- ja henkilökuntaa.
Myös oppilaitoksissa pitäisi olla jatkajakoulutusta. Jatkajat ja luopujat pitäisi perehdyttää yrityksen arvon määrityksiin, rahoitukseen ja verotusasioihin. Luopujakin tarvitsee usein lisäkoulutusta, ja myös henkistä tukea. Luopumisen tuska voi olla suurta, isänikään ei olisi millään malttanut luopua johtajuudesta, vaikka ikää oli jo 75.
Pitäisi myös saattaa yhteen opiskelijoita ja yrityksiä, jotka harkitsevat omistajanvaihdosta. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan yrittäjät järjestävät foorumeita, joihin kerääntyvät yrityksen myyntiä harkitsevat ja ostoa harkitsevat. Tämän tyyppistä toimintaa pitäisi olla paljon enemmän.
Lainsäädännöllä pitäisi loiventaa yritysostoa. Yleensä pitää hankkia ulkopuolista rahoitusta ja lyhentää lainaa saaduilla osingoilla, mikä voi vähentää investointeja ja rahoitusta. Yrittäjyyteen kannustaisi, jos palkat ja erityisesti palkkojen sivukulut olisivat maltillisia.”
Mahdollisuus 2: Sukupolvenvaihdos
”Seuraavaa sukupolvea pitäisi kannustaa tarttumaan ruoriin, mutta perintö- ja lahjaverotus on kiristynyt 2000-luvulla. Pitäisi olla päinvastoin, sukupolvenvaihdos pitäisi tehdä mahdollisimman helpoksi.
Itse olen toisen sukupolven yrittäjä, ja 26-vuotias tyttäreni on tullut jo mukaan yritystoimintaan. Hän on opiskellut johtamista ja viestintää, ja häneen mukaan tulonsa on kiihdyttänyt myös yritystämme. Nyt tavoitteenamme on taas kasvu monen vuoden jälkeen. Meille on tullut lisää intoa ja tulevaisuudenuskoa, kun tiedämme, että toiminnalle on jatkaja.
Mielenkiintoinen faktatieto on, että toisen ja kolmannen polven perheyrittäjillä on paljon portfolioyrityksiä, eli he perustavat myös rinnakkaisia yrityksiä ja työllistävät lisää. Siksikin nuoria pitäisi kannustaa tarttumaan perheyritysten johtoon.
Iso asia on se, että lainsäädännön ja verotuslainsäädännön tulisi olla pitkäjänteistä ja ennustettavaa, etteivät ne koko ajan muutu. Pk- ja perheyritysten toiminta on pitkäjänteistä, ja sukupolvenvaihdoskin voi kestää vuosia, meilläkin yhteensä kymmenen vuotta.”