Meillä Suomessa on erinomaista osaamista sotilaiden vaatettamisesta ja varustamisesta vaativiin olosuhteisiin. Suomalaisyritykset ovat jo pitkään tehneet Puolustusvoimien kanssa yhteistyötä vaatettamalla joukkoja ja osallistumalla aktiivisesti tuotekehitykseen.

Suomalaisesta osaamisesta tekstiilipuolella on haluttu huolehtia, jotta pystymme turvaamaan Suomen huoltovarmuuden ja kehittämään uusia tarpeellisia innovaatioita.

Nyt vireillä on kuitenkin yhteispohjoismainen taisteluasuhankinta, joka aiheuttaa huolta huoltovarmuudelle. Jos hankinnat siirtyvät pois Suomesta, uhkana on, että meiltä voi vähitellen hävitä kyky varustaa ja huoltaa joukkoja kriisitilanteissa.

Suomalaisyritykset eivät mukana

Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska suunnittelevat hankkivansa yhteistyönä taisteluasuja. Kilpailutuksen hoitavat norjalaiset.

Kaikkien maiden taisteluasujen on tarkoitus olla ominaisuuksiltaan samanlaiset, mutta niiden kuosit vaihtelevat maittain. Kilpailutus pitää sisällään sotilaan koko asukokonaisuuden alusvaatteista kenkiin ja suojavarustukseen, ja asujen pitää sopia niin tropiikkiin kuin pakkaseenkin.

Suomalaisyritykset ovat tehneet taisteluasuhankintaan yhteisen tarjouksen, mutta ne eivät päässeet jatkoon. Näin kävi siitä huolimatta, että yrityksillä on pitkä kokemus yhteistyöstä Pohjoismaiden suurimpien puolustusvoimien kanssa.

Useat suomalaiset yritykset toimittavat tuotteita Suomen Puolustusvoimille ja useille viranomaisille, kuten Suomen poliisille, Rajavartiolaitokselle ja pelastuslaitoksille. Puolustusvoimien kanssa tehty tuotekehitysyhteistyö ja innovaatiot hyödyttävät myös muita viranomaisia.

Työvaateyritysten lisäksi Suomessa toimii kankaita ja muita materiaaleja tuottavia yrityksiä, joilla on vahvaa osaamista ja tuotekehitystä.

Kilpailutus voitaisiin tehdä kansallisesti

Suomi ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä siitä, osallistummeko yhteispohjoismaiseen taisteluasuhankintaan.

Taisteluasujen yhteinen kilpailutus ei ole järkevää ja Suomen edun mukaista. Puolustusvoimat voisi tehdä avoimen kilpailutuksen myös kansallisesti, Suomen lainsäädännön mukaan ja suomalaisille tärkeiden kriteerien perusteella.

Samanlaiseen lopputulokseen tultiin myös Merivoimien neljän uuden monitoimikorvetin hankinnassa. Ne rakennetaan Suomessa Raumalla. Päätöksessä huomioitiin huoltovarmuuden, kotimaisen laivanrakennusosaamisen ja järjestelmien kunnossapitokyvyn turvaaminen.

Elintarvikepuolella Suomi on jo aiemmin päättänyt, että taistelumuonitusta ei hankita yhteispohjoismaisena hankintana, vaan itsenäisesti.

Kaikissa näissä tapauksissa on pidetty tärkeänä, että Suomessa säilyy monipuolista osaamista ja innovaatioita, jotka hyödyttävät suomalaisia ja jotka turvaavat huoltovarmuuden poikkeusoloissa.