Koronakriisi ei anna oikeutusta sille, että unohtaisimme tekstiiliteollisuuden kestävyysvajeen haasteet. Kestävyys on ainoa mahdollinen tapa luoda tulevaisuuden toimintaedellytyksiä, kirjoittaa Outi Luukko, joka on tekstiilikierrätysyritys Resterin hallituksen puheenjohtaja ja työvaateyritys Touchpointin toimitusjohtaja.
Koronakriisi on sysännyt tekstiilialan uuteen markkinatilanteeseen. Muutos on ollut raju, mutta samalla se on todentanut ihmisen huikean kyvyn sopeutua uuteen tilanteeseen ja sen hyödyntämiseen. Suojavarustehankintoja seuratessa tulee kafkamaisen karmaiseva olo, kun tilanne on houkutellut apajille helppoheikkejä, yhtä varmasti kuin kevätaurinko kylähulluja piiloistansa. Toisaalta kriisi on tuonut esiin myös tervettä yrittäjähenkeä ja valtavasti auttamisen halua niin yrityksiltä kuin yksittäisiltä ihmisiltäkin.
Kun kriisi pitkittyy, yritysten konkurssit ja pahoinvointi lisääntyvät. Iso kysymys on, mikä on se hintalappu, jonka joudumme loppupeleissä maksamaan. Miten yritykset ja Suomen hallitus pystyvät tukemaan tulevaisuuden kestävyystavoitteita, kun monet yritykset ovat paniikissa ja valtion budjetti on jo syväkyykyssä velkataakan alla?
”Kestävään kehitykseen perustuvaa strategiaa ei tule unohtaa eikä keskeyttää, vaikka sen toteutumiseen voi syntyä viivettä.”
Tekstiiliteollisuuden toimijoilla on tehtävä
Vaikka nyt painimme isojen ongelmien kanssa, kriisi ei voi antaa oikeutusta sille, että unohtaisimme oleellisen. Meillä on edelleen tehtävä. Meidän pitää vastata tekstiiliteollisuuden haasteisiin, ennen kaikkea raaka-aineiden kestävyysvajeen ratkaisuun.
Keskittymisen tulisi tässäkin hetkessä kohdistua kysymyksiin, joilla on vaikutusta pitkälle tulevaan, mahdollisesti koko planeettamme säilyvyyteen. Tämän asian kanssa emme elä viikko- tai kvartaalitaloutta. Korona – ja ehkä seuraavatkin ihmiskuntaa ravistelevat virukset – ovat kaikessa viheliäisyydessään kuitenkin ohimeneviä piinoja.
Kestävään kehitykseen perustuvaa strategiaa ei tule unohtaa eikä keskeyttää, vaikka sen toteutumiseen voi syntyä viivettä. Kestävyys on meille kaikille tekstiiliteollisuudessa toimiville ainoa mahdollinen tapa luoda tulevaisuuden toimintaedellytyksiä.
”Tarvitsemme kestävämpiä ratkaisuja tulevaisuuden tarpeisiin.”
Kestävämmät raaka-aineet avainasemassa
Tekstiilien kierrätys on yksi keskeinen osa kestävämpää tekstiiliteollisuutta, ja sen edistämiseksi me Touchpointissa ja Resterissä työskentelemme. Muutos ei tule itsestään eikä ilmaiseksi. Jos materiaalitehokkuutta halutaan edistää, on oltava valmis maksamaan vastuullisemmasta ja resurssitehokkaammasta kierrättämisestä polttamisen sijaan. Tarvitsemme kestävämpiä ratkaisuja tulevaisuuden tarpeisiin.
Yhteisen haasteemme ratkaisemiseen tarvitaan sekä yrityksiä että valtiota.
Yrityksiltä tarvitaan valmiutta siirtyä suljetun kierron arvoketjuihin, eli siirtymistä aktiivisesti kierrätetyn kuidun käyttöön.
Päättäjiltä taas tarvitaan tukea uuden liiketoiminnan kehittämiseen. Kestävyyttä voi edistää sekä lainsäädännöllä että taloudellisilla tukitoimilla. Esimerkiksi Hollannissa valtio edistää kiertotalouteen siirtymistä edellyttämällä kilpailutuksissa uusiomateriaalien käyttöä. Muutosta pitää katalysoida, muuten sitä ei tapahdu.
Katse palloon ja tulevaan
Ex-pääministeri Esko Aho totesi äskettäin Helsingin Sanomissa, että on tärkeää jo kriisin kestäessä katsoa eteenpäin ja käynnistää työ, jolla ruokitaan tulevaa kasvua. Yksi 1990-luvun opeista oli siinä, että jo kriisin aikaan ymmärrettiin panostaa tulevaan.
Tennistermein: Nyt pitää rauhoittaa peli ja arvioida vastaan tuleva syöttö tulevaisuuden turvaamiseksi. Vaikka pallo tulee kohti 200 km tunnissa, taitava pelaaja malttaa silti odottaa ja miettiä palautuspallon sijoittamista, ylä- tai alakierrettä, tai kenties tiukkaa stopparia, vaikka asiat tapahtuvat sekunnin murto-osassa.
Pysyttäydytään tulevaisuuden strategioissa ja pidetään katse pallossa, vaikka läpilyönti tulisi vasta tulevaisuudessa.
Outi Luukko