Jatkuvasti kasvava tekstiilijätteen määrä on noussut huolenaiheeksi niin mediassa kuin päättäjien keskuudessa. Ratkaisua haetaan tekstiilien erilliskeräyksestä, joka tulee pakolliseksi EU-alueella vuodesta 2025 lähtien. Hallitus on kertonut käynnistävänsä selvityksen tekstiilien erilliskeräyksen aloittamisesta Suomessa jo ennen EU:n jätedirektiivissä asetettua vuoden 2025 määräaikaa.

Suomessa on jo pitkään rakennettu ekosysteemiä ja kehitetty ratkaisuja tekstiilien kierrätykseen. Edellytykset poistotekstiilien erilliskeräyksen aloittamiselle ennen EU:ssa asetettua määräaikaa ovat hyvät.

Keräys yksin ei kuitenkaan ratkaise tekstiilijätteeseen liittyviä haasteita. Lounais-Suomen Jätehuolto on parhaillaan investoimassa poistotekstiilien käsittelylinjastoon, jolla käytöstä poistetut tekstiilit saadaan avattua kuiduiksi. Seuraavaksi tarvitaan uusia käyttökohteita poistotekstiilien jalostuksesta syntyvälle materiaalille.

Suomeen kaivataan poistotekstiilien hyödyntäjiä

Suomessa on jo pitkään kehitetty niin tekstiilien kierrätysmenetelmiä kuin uusia ekologisempia tekstiilikuituja. Rikkinäisen t-paidan matka takaisin uuden tekstiilituotteen raaka-aineeksi on kuitenkin edelleen pitkä. Kierrätysmenetelmät soveltuvat vain tietyille raaka-aineille ja Suomesta puuttuu langanvalmistukseen tarvittava teollisuus.

Kierrätyskeskusteluissa ajaudutaan herkästi keskustelemaan vain vaatteista. Vaatteiden lisäksi tekstiilejä löytyy ympäriltämme runsaasti esimerkiksi huonekaluista, rakentamisen eristeistä ja hygieniatuotteista.

Aina tekstiili ei edes näy päälle päin, vaikka niitä voidaan hyödyntää useissa eri käyttökohteissa. Keski-Euroopassa esimerkiksi autoteollisuus on merkittävä poistotekstiilien hyödyntäjä. Uudelleenkäyttöön kelpaamattomalla jatkojalostetulla tekstiilimateriaalilla korvataan neitseellisten raaka-aineiden käyttöä esimerkiksi autojen äänieristeissä ja sisätilojen verhoiluissa.

Uusia rohkeita innovaatioita kierrätettyjen tekstiilien käyttökohteiksi kaivataan lisää, jotta eri materiaaleille löytyisi järkevä ja kustannustehokas käyttökohde. Kuka näkisi poistotekstiilien hyödyntämättömän potentiaalin Suomessa?

Materiaalivirrat koottava yhteen

Tekstiilijätteen osuus yhdyskuntajätteestä on Suomessa arvioilta 5-8 %. Mitä vähemmän keräykseen materiaalia päätyy, sen parempi. Riittävän suurten ja tasalaatuisten materiaalivirtojen saatavuuden varmistaminen on kuitenkin tärkeää, jotta poistotekstiilien jalostus ja hyödyntäminen ovat taloudellisesti kannattavia.

Pelkän tekstiilijätteen keräyksen sijaan tarvitaan kokonaisvaltaista tarkastelua alan ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi.

Suomi on ottanut vahvan roolin kiertotalouden edelläkävijänä. Olemme ehdottaneet EU-tasolle tekstiilistrategiaa ja Suomeen tekstiilitiekarttaa alan kiertotalouden vauhdittamiseksi. Tekstiilien nostaminen päättäjien agendalle myös EU-tasolla tarjoaisi erinomaisen mahdollisuuden jatkaa tätä työtä myös tulevaisuudessa.