Aloitin tekstini työnimellä ”Oodi perustutkimukselle”, koska perustutkimuksella ja soveltavalla tutkimuksella on tiivis liitto.

Ajattelulle ja uuden etsimiselle tarvitaan aikaa – esimerkiksi kuumina hohkaavat tekstiilialan innovaatiot ovat saattaneet olla ”työn alla” kymmenen vuotta tai kauemminkin. Tutkijoilla on oltava aikaa kokeilla ja mennä harhaankin, jotta voi osua satunnaiseen kultasuoneen. Ja harharetketkin lisäävät tietoa. 

Koska tiede menee koko ajan eteenpäin, tänään siitä näkee vain pintakerroksen. Paljon kuplii tuon pinnan alla.  

Merkittävää onkin, miten kehitteillä oleva saadaan lähtemään lentoon, ja kuinka tutkimuksesta saadaan käytännön liiketoimintaa. Mitä pitäisi tehdä?

1. Tuetaan osaajia 

Mantra, jonka mukaan TKI-investoinnit on saatava 4 %:iin BKT:stä, kuulostaa ehkä haukotuttavalta. Selkosuomeksi kyse on siitä, että tällaisen pienen maan varmin kasvun tae on huippuosaaminen, joka syntyy satsaamalla tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin. Siksi yritysten ja korkeakoulujen osaajia on kannustettava pistämään parastaan – yhdessä. Globaalien ongelmien ratkominen voi olla tuottavaa bisnestä. Siinä sivussa kertyy veroeuroja, joilla voidaan edistää yhteistä hyvinvointia.  

Jos silmissä vilisevien euronkuvien rinnalle kaipaa ylevämpiä tavoitteita, kovalla osaamisella voi esimerkiksi vaikuttaa ilmastonmuutokseen tai pelastaa ihmishenkiä – vaikka korvata paljon luonnonvaroja kuluttavan puuvillan kierrätysmateriaaleilla tai käyttää Goretex-kalvoa sydämen paikkaamiseen. 

Mullistavia asioita voi tehdä, vaikka tulisi pikkuruisesta maasta.  

2. Tehdään yhteistyötä ja verkostoidutaan 

Tiede on yhdessä tietämistä (kiitos tästä ajatuksesta, professori Minna Halme). Isojen pulmien ratkomiseen tarvitaan monenlaisia osaajia. Kun lyöttäydytään yhteen, voi syntyä jotain käänteentekevää. Yli tieteen ja ihmiskunnan muiden rajojen.

Matala hierarkia on pienen maan valtti. Meillä keltanokkainen tutkija uskaltaa soittaa isonkin yrityksen toimitusjohtajalle ja kertoa ideastaan. Osaamisesta pitää osata ja uskaltaa kertoa. Vaikka brändääminen voi tuntua lähinnä kauniilta käärepaperilta, osaaminen ja uudet ratkaisut on osattava myös myydä. Oikean kumppanin löytäminen voi olla ratkaiseva askel, joka innovaation lentoonlähtöön tarvitaan. Suomessa on sitä paitsi tarjolla palveluita ja rahoitusmuotoja tutkimuksen ja yritystoiminnan yhdistämisen tueksi! (Katso linkit ja vinkit jutun lopusta.) 

3. Opitaan ymmärtämään ihmisten tarpeita 

Suurenmoisten insinöörien lisäksi tarvitaan häikäisevän hyviä ihmistieteilijöitä ymmärtämään ihmisten ajattelua, käyttäytymistä ja tarpeita. Niitä, jotka tietävät, miten lajimme edustajat ovat tavanneet toimia ja niitä, jotka ennakoivat, miten tavat toimia ovat muuttumassa.

Muutos lähtee ihmisestä, siksi on tunnettava yksilöt ja yhteisöt. 

4. Laitetaan peliin riittävästi rahaa 

Koronarokotteiden kohdalla ihmeteltiin, miten tieteellinen tutkimus voi onnistua – ja olla luotettavaa – jos siihen kuluu vain murto-osa vastaavan työn normaalioloissa vaatimasta ajasta. No näin: globaalin ongelman ratkaisemiseen sijoitetaan päätähuimaava määrä rahaa ja sitä käy kansainvälisesti ratkomaan joukko todella korkean osaamisen ammattilaisia. Lopussa jäädään (toivottavasti) henkiin, talous elpyy ja hyvinvointikin lisääntyy. Ja uuttakin on opittu vastaavien kriisien varalle. 

Koska raha ratkaisee, ongelmanratkaisua edesauttaa taloudellinen hyöty. Moni tutkimusryhmä ratkoo parhaillaan ilmastonmuutokseen ja maapallon resurssien rajallisuuteen kytkeytyviä jättikysymyksiä – myös tekstiili- ja muotialalla. Näidenkin ratkaisemiseen tarvitaan silmiä kirvelevän suuri määrä rahaa. Mutta tämäkin huippuosaajien vetämä yhteisponnistus on mitä suurimmassa määrin kannattava: lopussa voidaan jäädä henkiin, taloudesta saadaan aiempaa kestävämpi ja hyvinvointikin voi merkittävästi lisääntyä.

Herättikö puheenvuoro ajatuksia? Tervetuloa keskustelemaan Suomen Tekstiili & Muoti ry:n somekanaviin!