Elina Hiltunen on espoolainen futuristi, tietokirjailija ja ideatykki. Hän luennoi yrityksille, valmentaa ja tutustuu kaikkeen uuteen etujoukoissa.

”Tulevaisuuden suhteen on todella tärkeää miettiä erilaisia vaihtoehtoja ja myös keksiä itse tulevaisuuksia, mihin voisimme yrittää mennä ja mitä tavoitella. Se on samalla myös ennakointia, pahojen kaatumisten välttämistä.”

Nämä megatrendit muokkaavat HIltusen mielestä erityisen paljon tekstiili- ja muotialan tulevaisuutta.

Digitalisaatio

Tuotteet, palvelut ja tieto muuttuvat digitaalisiksi, jos eivät jo ole.

”Teknologia tulee kaikkialle. Internet tulee kaikkialle. Joka helkutin välineeseen.

Jo nyt teknologian hinta on alentunut ja ihmisten vastaanottokyky kasvanut. Nyt jo auto, tv, lukot, jääkaappi ja kahvinkeitin ovat netissä. Kaupassa voi vaikka katsoa kännykästä, mitä ruokaa jääkaapissa on. Voi vain kuvitella, mitä meillä on 20 vuoden päästä.

Puhutaan asioiden netistä, mutta olen laajentanut käsitettä ja puhun kaikkeuden tai kaiken netistä, eli internet of everything. Siinä vaiheessa kun ihminen tai eläin on sirun kautta kiinni netissä, ei voida puhua vain esineiden internetissä.

”Kun puhutaan tulevaisuudesta, pitää miettiä erilaisia vaihtoehtoja, myös päinvastaisia.”

Mullakin oli taannoin puolitoista vuotta tänne käteen upotettu NFC-siru, joka toimi kotiavaimena. [Elina näyttää pientä arpea kämmenselässään.] Olihan se kätevää, kun avaimet eivät koskaan unohtuneet.

Kun mietitään tulevaisuutta, on tärkeää miettiä erilaisia vaihtoehtoja. Siis ihan päinvastaisiakin. Mitä jos tulevaisuudessa internet ei olekaan kova juttu? Mitä jos ihmiset eivät haluakaan sitä vaan mieluummin paluuta luontoon? Mitä jos ihmiset eivät uskalla pitää paitaa, jonka voi hakkeroida? Aletaanko pelätä sähköallergiaa tai koetaanko, että wifi aiheuttaa ongelmia?

Tulevaisuuden suhteen pitää olla todella avoimena. Ei voi ikinä tietää, mitä tapahtuu.”

Teknologian kehittyminen

Teknologia kehittyy tietokoneiden laskentakapasiteetin jatkuvasti kasvaessa.

”Tekoäly kuuluu vahvasti tulevaisuuteen. On uskomatonta, miten pitkällä olemme jo nyt tekoälyn kanssa. Esimerkiksi IBM:n Watson tekee ihmeellisiä asioita, pyrkii vaikka ennustamaan sensoridatan perusteella potilaista, milloin heille on tulossa sairauskohtaus.

Robotiikka on toinen kiinnostava asia. Robotiikkaa näkyy monella aihealueella: meillä voi olla esimerkiksi ihmisen näköisiä robotteja tai nanorobotteja, jotka kulkevat sisällämme ja korjaavat kehoa. Meillä voi olla myös terapiarobotteja.

Teknologian käyttöliittymä muuttuu. Jos ennen on ollut jokin laite, niin tulevaisuudessa teknologiaa voi löytyä vaatteesta: asioita alkaa tapahtua vaikka antamalla paidalle käskyn. Taskussa voi pyöriä vaikka elokuva.

Älytekstiilit tulevat yhä voimakkaammin. Ikääntyneiden ja muistisairaiden vaatteissa voi olla teknologiaa, jolla pystytään seuraamaan, missä he liikkuvat.

”Jo nykyteknologialla pystytään kudoskasvattamaan nahkavaatteita.”

Teknologia näkyy myös vaatteiden tekemisessä, suunnitteluprosessissa ja tietenkin valmistuksessa, kun pystymme 3D-printtaamaan vaatteita. Tai sitten tulevaisuudessa voidaan kasvattaa nahkatakit – kuten myös liha ravinnoksi – laboratoriossa, ettei yksikään eläin enää kuole niiden takia.

Jo nykyteknologialla pystytään kudoskasvattamaan nahkavaatteita. Samoin voidaan kasvattaa vaikka ihmisen henkitorvi tai virtsarakko kantasoluista.

Yllätyksiä voi tietenkin tapahtua. Teknologian kehitykseen, robotiikkaan ja kaiken internetiin liittyvät kyberuhat, jotka ovat isoja juttuja. Ihmiset eivät välttämättä halua tulevaisuutta, jossa heitä pystytään valvomaan tietotekniikan avulla.

Futuristi ei ennusta teknologian tulevaisuutta, mutta toivon parasta, että digitalisaatiota ja tekoälyä käytetään ihmiskunnan hyväksi ja elämämme paranee monella tavalla. Samalla pelkään pahinta, että mitä jos tulevaisuuden terrorismihyökkäykset ovat yhä enemmän kyberhyökkäyksiä. Jos olemme täysin riippuvaisia digitaalisista tuotteista, mitä me teemme, jos meiltä menee verkko tai sähkö?”

Väestön ikääntyminen

Pian maailmassa on enemmän yli 65-vuotiaita kuin 5-vuotiaita. Yli satavuotiaiden määrään odotetaan jopa 1000 prosentin kasvua vuoteen 2050 mennessä.

”1900-luvun alussa ihmisen oletettavissa oleva elinikä oli globaalisti 31 vuotta. 2000-luvun alussa se oli jo 67 vuotta, Suomessa kahdeksankympin kieppeillä. Tulevaisuudessa ihminen voi elää vaikka 120-vuotiaaksi.

Pitää huomata, että ikääntyneitä on todella erilaisia. Esimerkiksi kahdeksankymppinen isäni pyörittää omaa yritystään ja käy tansseissa muutamia kertoja viikossa. Ja sitten on niitä, jotka elävät sairaalan muistisairaiden osastolla.

Ikääntyminen muuttuu radikaalisti, jos muistisairauksien hoitoon löytyy lääketieteellinen ratkaisu.

Toisaalta jos makaat sairaalasängyssä – ja kokemuksesta tiedän että se on tylsää – niin virtuaalilasit voivat viedä jonnekin ihan muualle. Niitä on jo käytetty joissain sairaaloissa. Olen päässyt testaamaan tehokkaita VR-laitteita, ja on uskomattoman todellista, mitä ympärillä voi nähdä.”

Kulutuksen kasvu ja resurssipula

Uusiutuvia luonnonvaroja käytetään 1,6 kertaa enemmän kuin maapallo tuottaa vuodessa.

”Kun miettii globaaleja megatrendejä, tajuaa helposti, ettei tämä ökykulutus voi jatkua. Aasiassa ja Afrikassa keskiluokka kasvaa ja varallisuus nousee, ja kun kulutusmäärä nousee globaalisti, luonnonresurssien määrä ei riitä. Kierrätyksen pitäisi tehostua todella paljon.

Kehitysmaatkin alkavat olla ihan täynnä meidän vanhoja rytkyjä. Pitää miettiä kokonaiskuvaa: mitä vanhoista vaatteista pystytään tekemään?

”Milleniaaleista toiset ovat todella ympäristötietoisia. Ja sitten on niitä, jotka ostavat kaiken.”

Kun tietotekniikkaa on kaikkialla, ongelmana on tietenkin elektroniikkajäte. Vuonna 2014 tuotettiin 41,8 miljoonaa tonnia elektroniikkajätettä, joista vain noin kuudesosa kierrätettiin ja uusiokäytettiin. Loput heivattiin kehitysmaihin ja kaatopaikoille.

Mielenkiintoinen kuluttajatrendi on Logos, eli Lifestyle of voluntary simplicity, jonka ajatuksena on vähentää tavaraa ja korostaa minimalismia. Tällaisia kuluttajatrendejä alkaa nousta, ja on kiinnostavaa, lähteekö näistä tulemaan jossain vaiheessa isompia suuntauksia.

Milleniaaleista toiset ovat hyvin ympäristötietoisia, siis ihan todella ympäristötietoisia. Ja sitten on niitä, jotka juoksevat henkkamaukat läpi ja ostavat sieltä kaiken.”

Ilmastonmuutos

97 % ilmastoa tutkivista tiedemiehistä on sitä mieltä, että syy ilmaston lämpenemiseen on ihmisen toiminta.

”Jos minulta kysytään, mihin yritysten pitäisi vähintään panostaa tulevaisuutta ajatellen, niin ehdoton on ekologisuus ja eettisyys. Oli ala mikä tahansa.

Ilmastonmuutoksessa jännää on se, että se voi aiheuttaa meille vielä tuntemattomia seurausvaikutuksia. Kun jokin asia tapahtuu, se voi johtaa jonkin toisen asian tapahtumiseen. Esimerkiksi kun ilmasto on nyt lämmennyt, ikirouta alkaa lämmetä ja sulaa. Ikiroudan alla on metaanitaskuja, jotka lähtevät purkautumaan. Metaani on pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksiidi. Kun lämpeneminen vain kiihtyy, se voi aiheuttaa esimerkiksi ruokapulaa erityisesti Saharan eteläpuolisille alueille. Kun ihmisillä ei ole ruokaa, heidän on pakko lähteä jonnekin, tulee sotia ja kaaosta.

”Jokaisen organisaation pitäisi pohtia, miten estämme ilmastokatastrofin.”

Pahimmillaan puhutaan myös eliölajien kuudennesta sukupuutosta. Sään ääri-ilmiötkin lisääntyvät. Toisaalla on ääretöntä kuivuutta, toisaalla valtavat tulvat. Ne aiheuttavat ongelmia ruoantuotantoon.

Yksi dystooppinen tulevaisuudenkuvaus on se, että ilmastonmuutoksen tuomat haasteet tekevät elämästä perusselviytymistä. Silloin ei mietitä lakkaanko kynnet vaaleanpunaiseksi vai kirkkaanpinkiksi ja onko paidassani näyttö. Silloin mietitään, mistä saan ruoan ja onko jossain vettä.

Futuristina uskon kuitenkin tulevaisuuteen ja siihen, että me ihmiset voimme yhdessä yrittää vaikuttaa siihen, ettei tulevaisuutemme ole yhtä dystopiaa.

Jokaisen organisaation pitäisi pohtia, miten estämme kauheimman ilmastokatastrofin. Ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä on myös huimat bisnesmahdollisuudet.”

Juttu on julkaistu aiemmin pidempänä versiona Fab-lehden numerossa 2 (2017).