Vuoden 2024 päätteeksi Suomen tulli julkaisi tilaston, joka toi näkyviin suomalaisten kulutustottumusten todellisuuden.

Tilaston mukaan EU:n ulkopuolelta Suomeen saapuvien alle 150 euron arvoisten pakettien määrä yli kahdeksankertaistui viime vuonna. Niistä huimat 97,7 % – yhteensä 27,5 miljoonaa lähetystä – saapui Kiinasta.

Se tarkoittaa suunnilleen viittä Kiina-pakettia jokaista suomalaista kohden. Moni näistä on peräisin ns. ultrapikamuotikaupoista, kuten Sheinistä ja Temusta.

Temun häpeilemättömässä sloganissa “Shop Like a Billionaire” on jotakin puistattavaa. Shoppaile huonoa ja halpaa krääsää kuin miljardööri – siitäkö me todella unelmoimme?

Kestämättömään tilanteeseen halutaan puuttua lainsäädännöllä. Yksi suurimmista toimenpiteistä on osana EU:n hyväksyttyä ekosuunnitteluasetusta kaikkiin Euroopan Unionin alueella myytäviin tekstiileihin pakolliseksi tuleva digitaalinen tuotepassi.

Digitaaliseen tuotepassiin siirrytään 2027

Digitaalisen tuotepassin (Digital Product Passport, DPP) harteille on EU:ssa kasattu suuria odotuksia. Tekstiilialan yritykset tulevat olemaan ensimmäisten käyttöönottajien joukossa.

Suomen Tekstiili & Muoti (STJM) on ollut digitaalisen tuotepassin kehitystyössä mukana jo pitkään sekä edunvalvojana että yritysten valmiuksien vahvistajana.

DPP:llä halutaan parantaa vaatteiden kestävyyttä, uudelleenkäytettävyyttä ja korjattavuutta. Samalla sen tavoite on tehostaa materiaalien kiertoa ja parantaa energia- ja resurssitehokkuutta – siis mahdollistaa kiertotalouden tavoitteiden toteutumista käytännössä.

Lisäksi digitaalinen tuotepassi ohjaa ja kannustaa kuluttajaa valitsemaan vastuullisen tuotteen parantamalla kestävyyteen liittyvien tietojen saatavuutta.

– Yritysten on pakko valmistautua tuotepassin käyttöönottoon, sillä kesällä 2027 se tulee todennäköisesti pakolliseksi kaikille tekstiili- ja vaateteollisuuden yrityksille, jotka myyvät Euroopassa tuotteitaan, kertoo IOXIOn toimitusjohtaja Pirkka Frosti.

IOXIO vetää yhdessä VTT:n, Sitran ja Suomen Tekstiilin & Muodin kanssa EU:n tuotepassikehityksen Cirpass-2 -kärkihankkeen yhtä osaa, jossa selvitetään digitaalisen tuotepassin luomia mahdollisuuksia työvaatteiden markkinassa.

Tekstiilialan yrityksistä pilottihankkeessa ovat mukana Image Wear, Touchpoint, Lindström, FabPatch, Dimex ja Infinited Fiber.

– Tämä on Suomelle ja suomalaisille yrityksille loistava tilaisuus vaikuttaa digitaalisen tuotepassin kehitykseen ja tuoda meidän tekstiiliteollisuuden näkökulmaa ja ääntä esiin, Frosti toteaa.

Tieto lisää mahdollisuuksia

Suomalaisyhteistyössä vedetyssä EU-hankkeessa selvitetään, kuinka digitaalisen tuotepassin dataa voidaan hyödyntää työvaatteiden suunnittelussa ja elinkaaren pidentämiseen liittyvissä ratkaisuissa.

Työvaatteista erityisen tekstiililajin tekee muun muassa vaatteiden poikkeuksellisen kova kulutus, monet esimerkiksi turvallisuuteen liittyvät erityisvaatimukset ja pesunkestävyys teollisessa pesussa.

Digitaalinen tuotepassi voi mahdollistaa jatkuvasti päivittyvän lokin työvaatteen kierrosta. Silloin tieto liikkuisi saumattomasti vaikkapa pesulan ja työvaatteen valmistajan välillä.

Digitaalinen tuotepassi voi mahdollistaa jatkuvasti päivittyvän lokin työvaatteen kierrosta. Silloin tieto liikkuisi saumattomasti vaikkapa pesulan ja työvaatteen valmistajan välillä.

Image Wearin kehitysjohtaja Kati Tukiaisen mukaan tämän avulla voitaisiin esimerkiksi seurata pesukertojen määriä ja vaatteen kulumista.

– Sen avulla voidaan nähdä täsmälleen, kuinka pitkä tuotteen elinkaari todella on. Se voi olla meille myös tärkeä tuotekehityksen väline.

Image Wearia tuotepassi voi auttaa kehittämään tarkoitukseensa entistä paremmin palvelevia vaatteita esimerkiksi digitaaliseen tuotepassiin kirjattua vaatteen huolto- tai korjaushistoriaa seuraamalla.

Turvallisuusasioissa digitaalinen tuotepassi lisää läpinäkyvyyttä ja tiedonkulkua. Työvaatteita valvovat viranomaiset voivat jatkossa nähdä yksinkertaisesti tunnisteen skannaamalla, täyttääkö tuote vaadittavat standardit ja määräykset.

– Helposti saatavilla oleva tieto siitä, että voin mennä näillä varusteilla turvallisesti esimerkiksi hitsaamaan, palvelee myös työntekijää.

Digitaalinen siirtymä koko alalle

Käytännössä digitaaliseen tuotepassiin pääsee käsiksi esimerkiksi tuotteeseen upotetun QR-koodin kautta. Tunnisteen skannaamalla avautuu mm. yksityiskohtaiset tiedot raaka-aineista ja ympäristövaikutuksista.

Tuotepassi voi kertoa aiempaa tarkemmat kierrätysohjeet, miten vaatteen materiaalit kannattaa kierrättää ja mitä sen osia voi hyödyntää uudelleen. Tuotepassi voi sisältää tietoa esimerkiksi vetoketjujen tai nappien vaihtamisesta, mikä pidentää vaatteen käyttöikää ja voi luoda mahdollisuuksia erilaisille korjauspalveluille.

– Jos vetoketju hajoaa, onko koko vaate pakko hylätä? Vai voitaisiinko löytää ihan uudenlaisia alustatalouden malleja, jossa korjaaminen olisikin helppoa ja kustannustehokasta, Frosti pohtii.

Vaikka alustavasti kesälle 2027 suunniteltu käyttöönotto lähestyy, moni digitaaliseen tuotepassiin liittyvä yksityiskohta on vielä auki. Tämä haastaa nopealla aikataululla  koko vaateteollisuuden toimintamallit isojen kysymysten eteen.

– Miten meidän tuotantomenetelmät ja toimitusketjut saadaan toimimaan niin, että ymmärretään ihan raaka-aineista lähtien, miten tuotteet on valmistettu, paljonko niihin on käytetty energiaa, ja mikä on niiden kierrätettävyys?

Vastuu tiedon selvittämisestä ja tuottamisesta ei voi olla vain vaatteiden tuottajilla, vaan digitaalinen tuotepassi haastaa koko tuotantoketjun mukaan.

Pirkka Frosti uskoo, että Suomella ja Euroopalla on nyt tilaisuus esittää oma, kestävämpi ja eettisempi vastaus vastuuttomalle halpatuotannolle. Sen kanssa kannattaa kilpailla vain entistä laadukkaammilla, kestävämmillä ja korjattavammilla tuotteilla.

– Meillä on mahdollisuus viestittää maailmalle, että kun tuotteita valmistetaan kestävällä tavalla ja ne ovat turvallisia sekä korkealaatuisia, myös itse tuotteesta pystyy nauttimaan paljon enemmän.

Sitra julkaisi maaliskuussa digitaalisen tuotepassin pelikirjan, joka kokoaa yhteen kehitystyön oppeja ja tarjoaa käytännönläheisiä ohjeita yrityksille tuotepassityön aloittamiseen. STJM on ollut mukana pelikirjatyön ohjausryhmässä tuomassa esiin tekstiili- ja muotialan näkökulmia.

Suomen Tekstiili & Muoti ry on osana EU:n tuotepassikehityksen Cirpass-2 -kärkihanketta. Tämä Fab-artikkeli on toteutettu yhteistyössä Cirpass-2 -hankkeen kanssa.